Risto Virtanen esittelee uutta minkkiloukkua
Kuva: Julianna Korhonen
Minkki ja supikoira ovat merkittäviä uhkia Suomen lintujen pesinnälle. Torniolainen Risto Virtanen rakentaa telkille koteja ja sen rinnalla hän tekee intensiivistä työtä vieraspetojen torjumiseksi.
Vastikään Telkäntalon-tehtaalla Torniossa valmistui uudentyyppinen minkinloukku, niin sanottu keinulautapyydys, joka toimii raudoilla jotka tappavat eläimen heti. Loukku vähentää tarkastuskäyntien tarvetta, mikä helpottaa laajamittaisen pyyntityön organisointia.
–Kyseessä on prototyyppi, jota lähetään testaamaan ja jos malli toimii hyvin niin rakennamme niitä lisää.
Keinulautaloukku toimii raudoilla jotka tappavat petoeläimen heti
Kuva: Julianna Korhonen
Erikokoisia loukkuja tarvitaan useille eri pedoille. Esimerkiksi näätä ja supikoira vaativat suuremmat pyydykset, koska eläimet ovat kookkaimpia. Tällä hetkellä Meri-Lapin alueella on käytössä useita vieraspetoloukkuja ja niiden määrä on nousussa.
Fakta
Miksi vieraspetoja tulisi pyytää?
Minkki on Pohjois-Amerikasta peräisin oleva vieraspeto joka on suomessa vapautunut luontoon turkistarhauksen myötä.
Laji on erittäin tehokas pesärosvo, se tyhjentää rannoilla ja luodoilla olevat pesät munista ja poikasista. Minkki haittaa erityisesti uhanalaisten vesilintujen pesintää.
Supikoira on Etelä-Aasiasta kotoisin oleva koiraeläin joka on levinnyt Suomeen Venäjän puolelta. Supikoira kantaa muun muassa vesikauhua eli rabiesta sekä salmonellaa, ekinokokkoosia ja kettukapia.
Supikoirat vaeltavat jopa satoja kilometrejä etsiessään uusia reviirejä.
Minkki ja supikoira, pesärosvot jotka tyhjentävät rantojen pesät.
– Minkki syö pesistä munat ja poikaset. Se on todellinen tuhoeläin, kun minkki tai supikoira löytää alueen se käy järjestelmällisesti kaikki pesät läpi, Virtanen toteaa.
Minkin torjunta on myös osa valtakunnallista Helmi-ohjelmaa, joka tähtää kosteikkojen ja lintuvesien ennallistamiseen. Virtasen mukaan pönttöjen ja loukkujen yhteisellä sijoittelulla pyritään turvaamaan etenkin vesilintujen pesimärauha.
Yhä useampi toivoo loukkua myös oman rantapönttönsä läheisyyteen.
–Eräs nainen soitti ja sanoi sittenkin haluavansa pöntön läheisyyteen loukun, kun alueella oli nähty minkki. Hän halusi varmistaa pesinnän onnistumisen, Virtanen kertoo.
Minkinpyynnissä oikealla syötillä on merkitys.
Virtasen käyttämät syötit ovat peräisin Tornion kalaliike Hastista, mutta aina ei tarvita varsinaista syöttiäkään. Saatavilla on myös syöttisuihkeita jotka sisältävät esimerkiksi silliaromia ja merivettä.
Vandalisointi vaikeuttaa työtä
Vaikka pyydykset ovat täysin laillisia ja viranomaisten suosittelema riistanhoitotapa, ne ovat herättäneet tunteita. Meri-Lapissa on toistuvasti jouduttu kamppailemaan ilkivallan kanssa. Loukkuja on heitetty vesikanaviin, riistakamerat on varastettu tai käännetty pois. Pyydyksiä on rikottu tai otettu pois vireestä, minkkiverkkoja revitty irti ja loukut on tukittu risuilla.
Asiasta on tehty rikosilmoitus poliisille ja tulli valvoo raja-alueen toimintaa.
–Materiaalit eivät synny itsestään, ne maksavat sekä rahaa että aikaa. On todella kurjaa että niihin kajotaan, Virtanen toteaa.
Telkänpönttöprojektilla apua vesilintujen pesimiseen
Telkänpöntöillä pyritään turvaamaan vesilintujen onnistunut pesintä. Virtanen on käyttänyt lukemattomia tunteja pönttöjen rakentamiseen ja materiaalien kuskaamiseen. 4600 telkänpönttöä on jo veloituksetta jaettu ja rekisteröity google maps -järjestelmään. Puutavarat ja ruuvit eivät ole ilmaisia. Esimerkiksi tuhat pönttöä tarvitsee yli kuusi kilometriä lautaa. Noin 60 000 ruuvia ja yli sata neliötä kattovaneria.
Kaupungit ja kunnat sekä riistanhoitoyhditykset, metsästäjäliiton piirit ja metsästyseurat ovat tukemassa Virtasen hanketta. Pönttöprojektissa on mukana kaikenikäisiä: niin vanhoja kuin nuorempiakin tekijöitä.
Patrik Pohjanen valmisti pöntön näköisen loukun
Kuva: Julianna Korhonen
Alle 18-vuotiaille tarkoitetun minkinpyynti kilpailun voittaja Patrik Pohjanen rakensi koulussa valepöntön, eli loukun joka näyttää pesäpöntöltä mutta toimii pyydyksenä.
Hanketta voi tukea tekemällä telkänpönttöjä itse tai ostamalla hankeen varainhankintatuotteita kuten maustesuolaa tai kalentereita. Moni tekee pönttönsä Virtasen hankkimista valmiista materiaaleista, jotka tarvitsevat enää kokoamisen.
Virtanen valmistaa hanketta varten maustesuolaa metsän antimista. Kuten herkkusienestä, vahverosta ja mustatorvisienestä
Kuva: Julianna Korhonen
Helmi-ohjelmassa käytettävät pyyntimenetelmät ovat laillisia ja tarkoitettu viranomaisohjeiden mukaisiksi. Virtanen painottaa että loukut vaativat vastuullista käyttöä.
Minkin pyytäminen ei vaadi metsästyskorttia, mutta loukun virittäminen edellyttää aina maanomistajan luvan.