Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen varoittaa presidentin liikkuvan valtaoikeuksiensa reunoilla.
Lue tiivistelmä
Presidentti Alexander Stubb peräänkuulutti uudenvuodenpuheessaan vastuullista taloudenpitoa valtiolta ja kehui velkajarrua.
EVAn tutkimuksen mukaan Sdp:n äänestäjien keskuudessa veronkiristyksen suosio on heikentynyt ja menoleikkauksia kannattavien osuus taas kasvanut.
Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen arvostelee keskustelun rajoittumista leikkauksiin ja veronkorotuksiin.
Sdp:n kansanedustaja Joona Räsänen toteaa, että julkisen talouden vahvistamiseksi ”kaikki keinot tulee olla pöydällä”.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb otti yllättäen uudenvuodenpuheessaan kantaa Suomen sisä- ja talouspolitiikkaan.
Stubb kertoi olevansa huolissaan Suomen julkisen talouden tilasta. Samalla hän kehui velkajarrua ja laajaa parlamentaarista sopua sen ympärillä.
– Vastuullinen valtiontalous on jatkumo, ei vain yksittäisen hallituksen tehtävä. Ei voi olla niin, että yksi sopeuttaa ja seuraava jakaa avokätisesti, Stubb totesi.
Sdp:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen vertaa Stubbin talouspoliittista kannanottoa presidentti Sauli Niinistön vastaavanlaisiin puheisiin.
– Niinistöhän puhui hyvin samanlaisesti. Ei ehkä ihan samanlaisilla sanoilla tai retoriikalla, mutta tällaisen julkisen talouden pitkän aikavälin vahvistamisen ja yhteisen poliittisen sitoutumisen puolesta, Mäkynen toteaa IS:lle.
Käytännössä Stubb siis viittasi talouspolitiikan pitkäjänteisyyteen monen vaalikauden yli Niinistön tyyliin. Saman havainnon tekee Sdp:n kansanedustaja Joona Räsänen.
– Kun tässä on eittämättä tarpeita vahvistaa esimerkiksi Suomen ulkoistakin turvallisuutta, niin ilman vahvistuvaa julkista taloutta sekään ei ole mahdollista. Siinä mielessä en mitenkään yllättävänä tätä pitänyt, Räsänen kertoo.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb otti itselleen harvinaisella tavalla kantaa sisäpolitiikkaan uudenvuodenpuheessaan. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Mäkynen sanoo, että presidentin kommentoidessa sisäpolitiikkaa ollaan valtaoikeuksien reunoilla. Stubb pysyi kuitenkin hänen mukaansa julkista taloutta kommentoidessaan presidentilliseen tyyliin hyvin yleisellä tasolla.
Räsänen muistuttaa, että julkisen talouden vahvistamisen keinot ovat presidentin toimivallan ulkopuolella.
Mäkynen kertoo kiinnittäneensä erityistä huomiota siihen, että Stubb painotti puheessaan koulutuksen ja osaamisen merkitystä.
– Tarvittaisiin pitkäjänteinen sitoumus, että vaikka taloutta sopeutetaan, niin ei lähdetä kuitenkaan tämän talouskasvun ja työllisyyden juurta ja perustaa heikentämään koulutusleikkauksista, Mäkynen sanoo.
Presidentin mainitsema julkisen talouden kehno tila ja ylivelkaantuminen ovat saaneet aikaan muutoksen kansalaisissa yleensä, mutta myös Sdp:n äänestäjissä.
Tuore Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) arvo- ja asennetutkimus nimittäin paljasti kansalaisten huolen valtion velkaantumisesta kasvaneen.
Lue lisää: Tutkimus: Suomalaisten huoli valtionvelasta kasvaa – näin kansa korjaisi taloutta
Samalla tutkimuksesta selvisi, että veronkiristyksen suosio lisäsopeutuskeinona on heikentynyt selvästi Sdp:n äänestäjien keskuudessa. Vastaavasti menoleikkauksia kannattavien osuus on liikkunut demariäänestäjissä hyväksyvämpään suuntaan.
Mäkynen ja Räsänen eivät pidä EVAn tutkimuksen tuloksia yllättävinä.
– Suomalaiset ovat varmasti huomanneet ja Sdp:n kannattajat myös, että tällä vaalikaudella julkisen talouden tilanne on mennyt vaan huonompaan suuntaan, Mäkynen toteaa.
Kyselyssä ja sen tuloksissa näkyy Mäkysen mukaan varsin selvästi, että ihmisten henkilökohtainen talous on tiukentunut.
– Tilanteessa, jossa meillä kansainvälisesti vertaillen on menotaso kansantalouden kokoon suhteutettuna korkea ja samaan aikaan verotaso suhteessa kansantalouteen korkea, niin on aika vaikea kuvitella, että nämä tasapainotukset tehtäisiin pelkästään veropuolella, toteaa puolestaan Räsänen.
Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kannattaa yritystukien karsimista tietyissä tapauksissa. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Mäkynen arvostelee julkisen keskustelun rajoittumista ainoastaan leikkauksiin ja veronkorotuksiin. Hän sanoo suhtautuvansa edelleen Stubbinkin mainitsemaan kansalliseen velkajarruun kriittisesti. Mäkysen mukaan on yhä epäselvää, millä tavoin kasvu- ja työllisyystoimet tullaan velkajarrussa huomioimaan.
Räsänen taas sanoo, että kotimaan velkajarrusta ei tarvitse paljoa stressata.
– Kyllä ne tiukimmat vaateet tulevat EU:n säädöskehikosta. Siinä on kyllä kaikilla meillä töitä.
Lue lisää: Historiallinen sopu saatiin aikaan – tästä velkajarrussa on kyse
Mäkynen toteaa, että yritystukia pitäisi karsia nykyistä enemmän, ellei kyse ole tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. Näihin kohdistuvat tuet tukevat Mäkysen mukaan oikeasti kasvua.
– Mutta tällä kaudella on painotettu vain leikkauksia, tehty veronkorotuksia vasta tässä jälkipuoliskolla. Mielestäni ei pidä tehdä verokorotuksia tuloverotukseen ainakaan pieni- tai keskituloisilla, Mäkynen sanoo.
Räsänen sanoo, että julkista taloutta elvyttäessä on oltava ”kaikki keinot pöydällä”.
– Varmasti meno- ja kasvuvauhtia voitaisiin hillitä. Sitten tarvitaan kyllä ihan suoria menosäästöjä ja ihan varmasti myös verotuksenkin puolella erilaisia toimenpiteitä, hän luettelee.
Sdp:n oikeampaa laitaa edustava kansanedustaja Joona Räsänen toivoo hallituksen vielä pohtivan yhteisöveron kahden prosenttiyksikön alennusta. Hänen mukaansa veroalennukseen ei ole varaa. Kuva: Kalle Koponen / HS
Sdp on Mäkysen mukaan myös ehdottanut pitkään, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta tarkistettaisiin ja suurien omaisuuksien verotuksessa ”tukittaisiin aukkoja”.
Mäkynen sanoo ajatustensa olevan linjassa puolueensa vaihtoehtobudjetin kanssa. Räsäsen mukaan Sdp:ssä lähdetään siitä, ettei kannateta työn verotuksen kiristämistä.
– Kulutuksen verotuksessa ja haittojen verotuksessa on varmasti kohteita, joita voidaan tarkistella ylöspäin, Räsänen mainitsee.
Mäkynen lisää, että sopeutusta tehtäessä pitäisi huomioida vaikutus kokonaiskysyntään tai etsiä keinoja, joilla kokonaiskysyntää voidaan vahvistaa.
– Kun sopeuttamiskeinoja mietitään, niin esimerkiksi pienituloisiin kohdistuvat leikkaukset ovat tältä kannalta mahdollisimman huonoja. Ne menevät suoraan kotimaisesta kysynnästä ja kulutuksesta, niin niiden työllisyys- ja kasvuvaikutus on kaikista surkein, hän toteaa.
Räsänen taas toivoo, että hallitus jättäisi tekemättä tulevan yhteisöveron kahden prosenttiyksikön alennuksen.
Yhteisöveron pitäminen ennallaan olisi Räsäsen mukaan vaikutukseltaan vajaan miljardin arvoinen, ja tämä helpottaisi ”lähtölavaa”, josta seuraava hallitus lähtee liikkeelle.
– Tässä tilanteessa ei ainakaan pidä lähteä puhkomaan meidän veropohjaa tehottomilla veronkevennyksillä, hän sanoo.
Sdp:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar ei halunnut kommentoida IS:lle Stubbin puhetta tai EVAn kyselyn tuloksia. Hän perusteli tätä toteamalla, että toisen varapuheenjohtajan eli Mäkysen kommentit riittävät.