Iranin uskonnollinen johto on aiemmin onnistunut tukahduttamaan levottomuuksia voimalla ja joukkopidätyksillä. Tällä kertaa laajat protestit saattavat olla vaikeammin eristettävissä.
Reutersin varmentamilla videoilla näkyy kymmeniä ihmisiä palavaksi sytytetyn poliisiaseman edessä. Ilmassa kuuluu laukauksia ja mielenosoittajat huutavat viranomaisille iskulauseita kuten: ”Hävetkää!”. Video: Reuters
Lue tiivistelmä
Irania ravistelee jo kuudetta päivää laaja ja väkivaltainen mielenosoitusten aalto, joka on levinnyt kymmeniin kaupunkeihin. Kyse on laajimmista protesteista kolmeen vuoteen.
Mielenosoitukset puhkesivat viikonloppuna talouskriisin ja kansalaisten huonon elintason vuoksi. Mediatietojen mukaan torstai-iltaan mennessä ainakin 7 ihmistä on kuollut yhteenotoissa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi perjantaina Yhdysvaltojen puuttuvan Iranin tilanteeseen, minkä jälkeen Iranin johto varoitti voimakkaasti sekaantumisesta.
Iranin uskonnollinen johto on aiemmin onnistunut tukahduttamaan levottomuuksia kovilla turvallisuustoimilla ja joukkopidätyksillä. Talousongelmat voivat nyt kuitenkin tehdä tilanteesta vaikeamman hallita.
Irania ravistelee jo kuudetta päivää laaja ja väkivaltainen mielenosoitusten aalto, joka ajaa nykyhallintoa ahtaimpaan nurkkaan sitten vuoden 2022 kansannousun.
Väkivaltaiseksi äityneet mielenosoitukset ovat levinneet kymmeniin kaupunkeihin, eikä kuolonuhreilta ole vältytty.
Mielenosoitukset puhkesivat talouskriisin ja kansalaisten huonon elintason vuoksi. Ensiksi pääkaupunki Teheranin kauppiaat sulkivat liikkeensä vastauksena valuuttakriisiin, mutta tilanne kehittyi pian laajemmaksi mielenosoitukseksi autoritaarista hallintoa vastaan.
Mielenosoituksiin osallistuivat mediatietojen mukaan kauppiaat, basaarimyyjät ja opiskelijat useissa kaupungeissa. Mielenosoittajat syyttävät hallintoa korruptiosta ja talouden sekä keskeisten resurssien huonosta hallinnasta. Teheranista mielenosoitukset ovat levinneet muun muassa Fasan, Kuhdashtin ja Lordeganin kaupunkeihin.
Iranin rial on romahtanut arvoltaan ennätykselliseen pohjalukemaan. Iranin hallinnon hirttosilmukkaa pahentavat entisestään jännitteet Israelin ja Yhdysvaltojen kanssa sekä lännen asettamat pakotteet.
Mielenosoittajien joukko kokoontui protestoimaan Iranin heikkoa taloustilannetta vastaan maanantaina Teheranissa. Kuva: Sosiaalinen media / Zuma
Torstai-iltana ainakin kolme ihmistä kuoli ja 17 loukkaantui, kun mielenosoittajat valtasivat poliisiaseman Aznan kaupungissa Länsi-Iranin Lorestanin maakunnassa.
Valtion uutistoimisto Farsin mukaan mielenosoittajat heittelivät kiviä poliisia kohti ja sytyttivät autoja tuleen. Viranomaiset väittävät joidenkin aseistautuneiden henkilöiden sekaantuneen protesteihin.
Torstaiaamuna ainakin kaksi ihmistä kuoli yhteenotoissa poliisin ja mielenosoittajien välillä Lordeganissa Lounais-Iranissa. Ei ole varmaa, olivatko kuolleet mielenosoittajia vai viranomaisia.
Ensimmäinen protesteihin liittyvä kuolemantapaus tapahtui Iranin viranomaisten mukaan keskiviikkona, kun Basij-järjestön jäsen kuoli Kuhdashtissa ja 13 muuta loukkaantui. Basij on hallinnon käyttämä puolisotilaallinen joukko, jota käytetään usein protestien tukahduttamiseen.
Kuhdashtissa pidätettiin 20 ihmistä protestien aikana. Teheranin maakunnan Malardissa pidätettiin 30 ihmistä epäiltynä ”yleisen järjestyksen häiritsemisestä”.
Kyljelleen kaatunut auto ja useita tulipaloja poliisiaseman ulkopuolella Aznassa. Kuva on peräisin sosiaalisessa mediassa julkaistusta videosta. Kuva: Social Media / REUTERS
Iranin uskonnollinen johto on aiemmin onnistunut tukahduttamaan levottomuuksia kovilla turvallisuustoimilla ja joukkopidätyksillä. Kansan talousongelmat voivat nyt tehdä tilanteesta tavallista vaikeamman hallita.
Viimeksi Iranissa levisi yhtä tulenkatkuinen kansannousu syyskuussa 2022.
Tuolloin 22-vuotias Mahsa Amini kuoli Teheranissa moraalipoliisin käsissä. Hänet oli pidätetty maan tiukkojen hijab-sääntöjen rikkomisesta.
Silminnäkijöiden ja Aminin perheen mukaan naista hakattiin pidätyksen aikana, mutta viranomaisten selityksen mukaan hän olisi kuollut äkilliseen sairauskohtaukseen.
Selitystä ei pidetty uskottavana. Nuoren naisen kuolema käynnisti laajimmat protestit Iranissa sitten vuoden 1979 vallankumouksen, jolloin maassa otettiin käyttöön islamilainen sharia-laki.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan vuoden 2022 mielenosoitukset johtivat satojen kuolemaan. Hallinto tukahdutti vastarinnan voimalla.
Mellakkapoliisi ampui kyynelkaasua mielenosoittajia kohti Teheranissa maanantaina. Kuva: Epa
Trump ja Iranin johto uhkailivat toisiaan
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi perjantaina Yhdysvaltojen puuttuvan Iranin tilanteeseen kuolonuhreja vaatineiden mielenosoitusten vuoksi.
– Jos Iran ampuu ja tappaa rauhanomaisia mielenosoittajia, kuten sillä on tapana, Yhdysvallat tulee heidän avukseen. Olemme täydessä iskussa ja valmiina toimimaan, Trump kirjoitti Truth Social -viestialustalla.
Trump ei täsmentänyt, millaista tukea Yhdysvallat voisi antaa mielenosoittajille. Yhdysvallat pommitti kesäkuussa Iranin ydinkohteita kesäkuussa, osana Israelin ilmahyökkäystä Iraniin.
Yhdysvallat on syyttänyt Irania miljardien tuhlaamisesta terroristijärjestöihin ja ydinohjelmaansa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei täsmenyt perjantaina, millaista apua Yhdysvallat tarjoaisi mielenosoittajille. Kuva: Antti Hämäläinen
Iranin johto vastasi voimakkaasti Trumpin uhkaukseen. Iranin kansallisen turvallisuuden neuvoston johtaja Ali Larijani sanoi X:ssä, että Yhdysvaltojen sekaantuminen horjuttaisi koko Lähi-itä. Iran tukee liittolaisjoukkoja Libanonissa, Irakissa ja Jemenissä.
Iranin ylimmän johtajan Ali Khamenein neuvonantaja Ali Shamkhani varoitti puolestaan, että ”jokainen käsi, joka kurottaa kohden Iranin turvallisuutta, katkaistaan armotta”.
Myös Iranin parlamentin puhemies Mohammad Bagher Ghalibaf esitti suoran uhkauksen Yhdysvalloille. Hän sanoi, että jos Yhdysvallat puuttuu tilanteeseen, Iran pitää kaikkia alueella olevia Yhdysvaltojen kohteita ja joukkoja laillisina sotilaskohteina.
Eteläisessä Zahedanin kaupungissa mielenosoittajat huusivat iskulauseita kuten ”Kuolema diktaattorille”, raportoi ihmisoikeusjärjestö Hengaw Reutersin mukaan.
Iranin presidentti Masoud Pezeshkian on puhunut hiljattain sovittelevaan sävyyn ja luvannut neuvotteluja protestijohtajien kanssa. Valuutan arvo romahti entisestään hänen hallituksensa purettua valuuttakaupan sääntelyn.
– Olemme syyllisiä… Emme voi syyttää Amerikkaa tai ketään muuta. Meidän on löydettävä ratkaisu näihin ongelmiin itse, Pezeshkian myönsi ennen Trumpin uhkauksia.
Hallitusta tukevat kannattajat kokoontuivat tiistaina mielenosoitukseen Teheranissa, samalla kun hallitusta vastustavat protestoivat heikkoa taloustilannetta vastaan Kuva: Sepahnews / ZUMA