Suomen kielen rikas ja monipuolinen käyttö on viime vuosina selvästi vähentynyt. Ilmiö näkyy arjessa niin kouluissa kuin vapaa-ajalla. Sitä ei voi enää jättää huomioimatta.
Ongelma ei ole suoraan englannin kieli. Englanti on taito, jota tarvitaan ja arvostetaan. Olen huolissani siitä, että suomen kielen käyttö vähenee ja kielen kehitys hidastuu. Se jää yksinkertaiseksi.
Opettajana näen tämän ilmiön koulun arjessa hyvin konkreettisesti. Oppilaat sekoittavat englannin sanoja suomen kieleen. He muodostavat yhä lyhyempiä ja yksinkertaisempia lauseita. Sanavarasto on koko ajan pienempi. Asioita on vaikea ilmaista suomeksi. Tämä ei jää vain puheen tasolle. Se näkyy myös oppimisessa.
Oppilaat käyttävät englannin kieltä välitunneilla, käytävillä ja ruokailussa. Kielen vaihtuminen tapahtuu lähes automaattisesti: kun oppilaat poistuvat luokasta, suomi jää taakse ja tilalle tulee englanti. Ystävien välinen vuorovaikutus, huumori ja arjen keskustelut käydään yhä useammin englanniksi, vaikka yhteinen äidinkieli olisi suomi. Suomen kielen käyttö jää vain oppitunneille, eikä kieli saa enää elää luonnollisesti arjen sosiaalisissa tilanteissa.
Kirjoitustaito on paljon huonompaa. Samalla myös lukeminen ja kuullun ymmärtäminen kärsivät. Opiskelu muuttuu raskaaksi, kun kielitaito ei riitä oppimisen vaatimuksiin. Jo kun oppilas aloittaa ensimmäisen luokan koulussa, englannin kieli voi olla jopa suomea vahvempi.
Pienistä arjen valinnoista kasvaa ajan myötä suuri haaste. Huono kielitaito vaikuttaa koulumenestykseen ja oppilaiden jaksamiseen tunneilla, niin ettei oppilas pysty seuraamaan opetusta.
Erityisen vaikea tilanne on monille maahanmuuttajataustaisille lapsille. Kotona puhutaan omaa äidinkieltä. Kavereiden kanssa puhutaan englantia. Suomea kuullaan lähinnä koulussa, ja suomen kielen kehitys jää liikaa koulun vastuulle. Se ei aina riitä.
Suomen kielen kehitys tarvitsee tukea myös kotona. Omasta äidinkielestä on pidettävä kiinni – se on lapsen kielen ja identiteetin perusta – mutta sen lisäksi on hyvä puhua myös suomea. Sen sijaan että lapset viettävät vapaa-aikaa pelkästään englanninkielisen sisällön parissa, kotona voitaisiin katsoa enemmän suomenkielisiä lastenohjelmia ja rohkaista suomen kielen käyttöön arjessa.
Suomen kieli ei katoa yhdessä yössä. Se kaventuu hiljaa, sana sanalta. Juuri siksi sen vaaliminen vaatii nyt huomiota ennen kuin on liian myöhäistä.