Mauri Keinänen syntyi Kuusjärvellä, Pohjois-Karjaassa joulukuussa 1947 työläisperheeseen. Perheeseen kuului vanhempi sisar, äiti sekä kaivosmiehenä työskennellyt isä.
Äiti menehtyi sangen nuorena Maurin ollessa vain kahden ja puolen vuoden iässä.
Monivaiheisen lapsuuden jälkeen Mauri muutti isänsä kanssa Tampereelle. Lapsuusvuosien jälkeen Mauri kävi kansa- ja kansalaiskoulun Riihimäellä ja varusmiespalveluksen hän suoritti Parolan varuskunnassa vapautuen sieltä panssarimiehenä keväällä 1967.
Majurin, tarkemmin ”Matka Majurin” arvonimen hän kuitenkin sai myöhemmin tunnustuksena lukuisten sotahistoriallisten matkojen järjestäjänä.
Tulevan Seija-vaimonsa Mauri tapasi Rity-talon tanssiparketilla Riihimäellä ja häitä saatiin viettää Hyvinkäällä 1968. Perheeseen syntyi kaksi poikaa, Rami 1969 ja Mikko 1977. Molemmat pojat ovat valinneet itselleen armeijan urapolun, ollen tällä hetkellä merkittävissä tehtävissä Puolustusvoimain palveluksessa.
Lastenlapsia on siunautunut kolme tyttöä ja yksi poika. Kaikki he ovat olleet Maurin ”sydänrakkaita” ja myös me kaverit olemme saaneet seurata heidän kehittymistään puhelimen näytön kautta.
Työuran Mauri aloitti 1967 varastopäällikkönä Maansähkö Oy:ssä. Tätä seurasivat Kaapelitehdas Reka ja vuonna 1982 Vakuutusyhtiö Sampo. Tästä alkoi myös Maurin vakuutusmiesura, jota jatkui eri muodoissa aina vuoteen 2013 ”täysin palvelleena” 65 vuoden iässä.
Työelämän myötä Maurille avautui lukematon määrä erilaisia luottamustehtäviä, joista voidaan mainita ainakin Riihimäen Yrittäjät vuosille 1982–2000, jolloin hän toimi muun muassa yhdistyksen puheenjohtajana neljän vuoden ajan. Hämeen Yrittäjät ry:n varapuheenjohtajana hän toimi 2000–2003 ja Hyvinkään Yrittäjät ry:n hallituksen jäsenenä 2004–2007.
Mauri oli myös Hyvinkään Yrittäjien 80-vuotisjuhlavuoden ja historiikkitoimikunnan puheenjohtajana 2004–2006. Pitkä rupeama oli HyRiLoHa-Yrittäjien matka- ja tapahtumatyöryhmän puheenjohtajana 1990–2013. Vuodet 2000–2010 kuluivat myös Riihimäen–Hyvinkään Kauppakamarissa eri valiokuntien jäsenenä ja puheenjohtajana.
Mauri täytti oman aforisminsa täydellisesti: ”Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin; ja jos jokainen tekee jotakin – tulee kaikki tehdysi.”
Jalkapallo oli kuitenkin Maurille se kaikkein tärkein harrastus. Kun vuonna 1968 Mauri oli muuttanut Hyvinkäälle, oli hän jo seuraavana vuonna perustamassa jalkapalloseuraa nimeltä Top Club Hyvinkää ry.
Hyvinkään Palloseuran toimintaan Mauri lähti mukaan 1974 ja toimi mm. hallituksen varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä, eri valiokunnissa, edustusjoukkueen joukkueenjohtajana, nappula- ja juniorivalmentajana sekä piirikokousedustajana.
Vuonna 2008 hänet nimitettiin seuran Kunniajäseneksi.
Vuosina 1976–1980 Mauri toimi myös Hyvinkään Nappulaseura ry:n varapuheenjohtajana ja nappulavalmentajana.
Vuonna 1995 Mauri oli vahvasti perustamassa HyPS Concariklubi ry:tä toimien seuran sihteerinä ja taloudenhoitajana vuoteen 2004 asti. Matkojen, tapahtumien ja jäsenistön vaatetusmestarina hän toimi aina viimeisiin vuosiin asti.
Seuran kunniajäseneksi hänet kutsuttiin vain muutama viikko ennen poislähdön hetkeä.
Riihimäellä Mauri oli RiPS:n toiminnassa aktiivisesti vuosina 1985–86. Riihimäen Nappulaseuraa hän oli perustamassa 1985 ja Hausjärven Nappulat ry:tä 1986. Ja vielä Riihimäen Pappa Soccer ry:n perustajaryhmän vetäjänä hän oli 2007.
Jalkapallon valtakunnallisissa järjestöissä Mauri vaikutti erittäin laajalti. Suomen Nappulaliigaliito ry:ssä vuosina 1979–1997 hän toimi mm. hallituksen jäsenenä, valtakunnallisten leirien ja turnausten johtajana lähes kahdenkymmenen vuoden ajan.
Vuonna 1998 hänet nimettiin kunniajäseneksi nr. 5. Suomen Jalkapallovalmentajat ry:ssä hän toimi hallituksen jäsenenä 16 vuoden ajan ja varapuheenjohtajana neljä vuotta.
Suomen Palloliiton Uudenmaan Piirin tehtävissä vuosina hän vaikutti vuosina 1980–2010. Valiokunta- ja projektitehtävissä hän toimi kymmenen vuotta, piirikokousten puheenjohtajana viisi vuotta, piirihallituksen jäsenenä seitsemän vuotta, työvaliokunnassa kuusi vuotta ja lehden toimitusneuvostossa kaksi vuotta.
Vuonna 2018 Mauri nimettiin kunniajäseneksi nr. 2 Suomen Palloliitossa. Hän oli 2006–2008 liittovaltuuston jäsen ja liittokokousedustaja yksitoista vuotta, ansiomerkkivaliokunnan jäsen kymmenen vuotta. Liiton ainaisjäseneksi Mauri kutsuttiin vuonna 2009 ja Seuratoimijan timanttimerkin hän sain 2020.
Kaiken näiden lisäksi Mauri oli aina valmis uusiin haasteisiin. Suuria kiitoksia saivat mm. SPL:n poika- ja tyttömaaotteluiden järjestäminen Hyvinkäällä ja Riihimäellä vuosina 1985–2010.
Vuonna 2004 hän oli U19-tyttöjen EM-lopputurnauksen (Saksa, Itävalta Sveitsi ja Suomi) Hyvinkään otteluiden JTK:n puheenjohtajana kuin myös 2008 U17-EM-karsintaturnauksessa JTK:n puheenjohtajana.
Vuosina 1985–2010 hän toimi HyPS:n ja RiPS:n edustajana Jalkapalloilun Sarjaseurat ry:n vuosikokouksissa. Ja vielä 1996–2019 Kultainen Kirves -tapahtuman sihteerinä (Viron ja Suomen eduskunnat sekä Tallinnan ja Hyvinkään kaupungin).
Vahvasti isänmaallisena henkilönä Mauri toimi myös Hyvinkään Sotainvalidien tukikillassa hallituksen jäsenenä vuosina 2000–2010 ja sen jatkeena Hyvinkään Veteraanityön PerinneWeljissä varapuheenjohtajana, sihteerinä, taloudenhoitajana ja sotahistoriallisten matkojen ideoitsijana ja järjestäjänä.
Hyvinkään Perinnetyön PerinneWeljien historiakirjan 2002–2024 Mauri halusi kirjoittaa ja jättää muistoksi tuleville sukupolville. Nämä tehtävät hän luovutti seuraajalleen vasta viime vuosina huomattuaan heikentyneen terveydentilansa.
Ei voisi kuvitellakaan, että jollain voisi vielä näiden kaikkien lisäksi olla joitain muitakin harrastuksia, mutta nyt vain luettelon omaisesti tehtävät, joissa Mauri on ollut vahvana tekijänä joko sihteerinä, hallituksen jäsenenä tai puheenjohtajana: Riihimäen Kallenpäivät toimikunta, Neuvos-seuran sihteeri, Hyvinkään–Riihimäen Osakesäästäjät, Hyvinkään Uimalan Saunaseura ja Uudenmaan Seuramatkojen matkanjohtajana.
Tämä poikkeuksellisen mittava toiminta työelämässä ja vapaa-ajalla toi Maurille laajan tuttavapiirin yhteiskunnan eri aloilta. Hän osasi arvostaa ihmisiä tekemisien perusteella, jota hän vaati myös itseltään.
Todellisia ystäviä hän laski lähelleen kuitenkin rajallisesti. Heille hän uskaltautui avautua ja olla oma itsensä: luotettava ja hauska kaveri, joka oli valmis toteuttamaan välillä utopistisiakin ideoita. Lukuisilla matkoilla niin koti- kuin ulkomailla saimme nauraa, laulaa karaokea ja nostella maljoja, ”mutta ei koskaan sitruunan kera”.
Hän oli aina valmis antamaan toisille näkyvyyttä jääden itse sihteerin tai ”puuhamiehen” rooliin. Kuin aavistaen tulevan, hän osasi jättäytyä pois lukuisista luottamustehtävistä, kun terveys oli vielä hyvä ja kaikki asiapaperit olivat täydellisessä kunnossa.
Saamme olla hänelle kiitollisia ja ylpeitä hänen erittäin merkittävästä toiminnastaan, ei pelkästään jalkapallon vaan monien yhteiskunnallisten tapahtumien toteuttajana.
Mauria jäivät kaipaamaan Seija-puoliso, pojat puolisoineen sekä lastenlapset, sukulaisten ja laaja ystäväpiiri.
Kirjoittajat ovat Mauri Keinäisen ystäviä sekä HyPS Concariklubi ry:n edustajia
