Yhdysvaltojen tavoitteena saattaa olla koko Venezuelan hallinnon romahduttaminen, arvioi maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.
Avaa kuvien katselu
Helsingin ylopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Kuva: Tiina Jutila / Yle
12:30•Päivitetty 13:14
Yhdysvallat sanoo vanginneensa Venezuelan presidentin Nicolás Maduron ja lennättäneen hänet pois maasta. Tätä ennen Yhdysvallat teki ilmaiskuja sotilaskohteisiin Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa ja muualla maassa.
Käänne vahvistaa aiemmat spekulaatiot siitä, että Yhdysvaltojen viime kuukausien toiminnan tosiasiallisena tavoitteena todella on ollut vallanvaihto Venezuelassa, sanoo Latinalaisen Amerikan asiantuntija, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.
Hän näkee tällä hetkellä kaksi vaihtoehtoa Venezuelan lähitulevaisuudelle: varapresidentin astumisen valtaan tai koko hallinnon kaatumisen.
– Voi aivan hyvin olla, että Yhdysvaltojen tavoitteena on nyt laajempi koko hallinnon muutos eikä vain presidentin ottaminen pois pelistä, Teivainen sanoo.
Caracasin asukkaat kuvasivat räjähdyksiä lauantainvastaisena yönä.
Yhdysvallat on keskittänyt sotilasvoimiaan Karibianmerelle jo kuukausien ajan. Se on tehnyt iskuja väitetysti huumeita salakuljettaneisiin veneisiin.
Viime kuussa se teki tiettävästi ensimmäistä kertaa drooni-iskun Venezuelan maaperällä sijainneeseen laitokseen. Lisää iskuja Venezuelaan osattiin Teivaisen mukaan odottaa, sillä presidentti Donald Trump oli niillä pitkään Maduron hallintoa uhkaillut.
Trumpin hallinto on perustellut aiempia iskujaan huumekaupan vastaisella taistelulla. Trump itse sanoi viime viikolla, että maata lähes 13 vuotta hallinneen Maduron olisi ”fiksua” luopua vallasta.
Perimmäisestä tavoitteesta eli vallanvaihdosta on ollut erimielisyyksiä Trumpin tukijoiden joukossa ja hallinnon sisälläkin.
Yhdysvallat on kiinnostunut myös Venezuelan mittavista öljyvarannoista sekä Venezuelan tukijan Kiinan vaikutusvallan torjumisesta lähialueillaan.
Samaan aikaan taustalla kummittelevat muistot Yhdysvaltojen sotkeutumisesta ajamansa vallanvaihdon seurauksena pitkiin sotiin esimerkiksi Irakissa ja Afganistanissa. Trump on päinvastoin pitkään puhunut Yhdysvaltojen irrottamisesta kansainvälisistä sotilaallisista konflikteista.
– Tällainen kirurginen täsmäoperaatio, jossa käydään hakemassa maan johtaja pois, saattaa olla helpommin nieltävä Trumpin tukijoille, Teivainen sanoo.
Soraääniä on jo kuultu Yhdysvaltain oppositiosta. Ennen kuin tieto Maduron vangitsemisesta julkistettiin, demokraattisenaattori Ruben Gallego kirjoitti lauantaiaamuna sosiaalisessa mediassa, että Yhdysvallat on ”väärässä aloittaessaan sodan Venezeulassa”.
Kynnys lähettää yhdysvaltalaisia joukkoja Venezuelan maaperälle on erittäin korkea, ja sellainen yöllisellä operaatiolla pystyttiin kenties välttämään.
Myös Venezuela pyrkii luomaan Yhdysvalloille pelotetta olla tekemättä maahyökkäystä. Venezuelan hallinto julisti heti aamuyön iskujen jälkeen maahan kansallisen hätätilan ja sanoi aloittavansa joukkojen liikekannallepanon hyökkäystä vastaan.
– Venezuelan asevoimista ei ole loppupeleissä vastusta Yhdysvalloille. Se pystyy kuitenkin luomaan pelotetta, että mahdollisen maihinnousun seurauksena yhdysvaltalaisia sotilaita kuolisi, Teivainen sanoo.
Aseellista tukea ei kuitenkaan ole lähialueen mailta luvassa, kuten ei myöskään Venezuelan perinteisiltä liittolaisilta Iranilta, Kiinalta, Venäjältä tai Pohjois-Korealta.
– Venezuela on tässä tilanteessa aika yksin.
Lähteet: Reuters, AFP, AP
Juttua korjattu klo 13.14. Senaattori Ruben Gallego on demokraatti, ei republikaani.