Tarot avasi Tampereen seudun metallinnälkäisen yleisön keikkavuoden rytinällä. Ville Laine
”Yhtye soitti tiukasti, vaikka toki rutiinin puute näkyi aika ajoin”, kirjoittaa Ville Laine keikka-arviossaan.
Tänään 14:53
Alkanut vuosi sisältää runsaasti erilaisia vuosikymmenjuhlia musiikin saralla, joka näkyy myös keikkatarjonnassa. Pepe Willberg aloitti 80-juhlavuotensa jo uudenvuodenaattona ja perjantaina Pakkahuoneella aloitettiin Tarotin ensialbumin Spell of Iron, sekä koko yhtyeen, 40-vuotisjuhlakiertue. Tarot tosin oli olemassa jo aiemmin muutaman vuoden Purgatory-nimisenä. Tarot henkilöityy Hietalan veljeksiin Markoon ja Zacharyyn, joista ensin mainittu pikkuveli Marko täyttää pyöreitä tämän kuun puolivälissä, kun mittariin napsahtaa 60 ikävuoden merkkipaalu. Joskin hän itse sanoi keikan tiimellyksessä henkisen ikänsä olevan siinä viiden ja kahdentoista välillä.
Tarot henkilöityy Hietalan veljeksiin Markoon ja Zacharyyn. Ville Laine
Merkkipaaluista puheen ollen, niin Tarot kuuluu suomalaisen hevimetallin ehdottomiin peruskiviin ja Spell of Ironia voidaan pitää suomalaisittain yhtenä genren alkuteoksista. Tarot puolestaan nähtiin viimeksi näillä seuduilla toissa kesänä Tuhdimmat Tahdit -festivaaleilla, kun yhtye teki paluun keikkalavoille reilun kymmenen vuoden tauon jälkeen kesäfestivaalien merkeissä. Vaikka tänään ajankohta heti pyhien jälkeen ei välttämättä ole tyypillisin ja otollisin keikoille, oli Tavara-asemalle ahtautunut liki täysi sali kannustamaan metalliveteraaneja, joten perinnemetalli on voimissaan.
Tarot sai illan yleisöltä ansaitsemansa ylitsevuotavan kannustuksen. Ville Laine
Tarot aloitti keikan jykevästi ensialbumilta löytyvältä Midwinter Nights ja Dancing on the Wire kaksikolla. Kokonaisuudessaan albumia ei kuitenkaan vastaavilla juhlakiertueilla yleistyneeseen tyyliin kuultu, vaan albumilta poimittiiin tämän lisäksi vielä myöhemmin kaksi muuta klassikkorallia eli Back in the Fire ja Wings of Darkness. Muuten Tavara-aseman yleisölle tarjoiltiin makupaloja pitkin yhtyeen kahdeksan studiojulkaisun levytysuraa. Yhdeksän, jos mukaan lasketaan Spell of Ironin uudelleenäänitys vuodelta 2011.
Marko Hietala on Nightwishistä lähdön jälkeen keskittynyt soolouraansa, jonka hedelmänä on muun muassa viime vuonna ilmestynyt loistava Roses From the Deep -albumi. Ville Laine
Tarot loi keikalla tymäkän soundin, jota hallitsivat Zachary Hietalan kitaravallit ja Marko Hietalan muriseva basso. Toki kokonaisuuden määrittävät kaikki osaset eli nyky-Tarotin tapauksessa Marko Hietalan kanssa lauluosuudet jakava ja sämplet hoitava Tuple Salmela sekä takarivistö eli myös Turmion Kätilöistä tutut kosketinsoittaja Janne Tolsa ja rumpali Antero Seppänen. Seppänen on perinyt rumpujakkaran Tarotin alkuperäisrumpalilta Pecu ”Spede” Cinnarilta, joka kuten Marko Hietala bändiesittelyssä totesi ”on ollut jo jonkun vuoden maan povessa”. Cinnari menehtyi kymmenen vuotta sitten ALS-lihasrappeumataudin seurauksena.
Jos pitäisi määritellä rock-uskottavuus, niin lyhyesti voisi sanoa vain Zachary Hietala. Ville Laine
Tarotin paluu keikkalavoille muutenkin kuin festivaalien lisänä tuntui Tavara-aseman avauksen perusteella tarpeelliselta. Yhtye kuulosti sopivan raskaalta, eikä perinnetietoista hevimetallia voi koskaan olla liikaa nykymaailman singlevetoisen suoratoistopopin hallitsemassa musiikki-ilmastossa. Yhtye soitti tiukasti, vaikka toki rutiinin puute näkyi aika ajoin, kun esimerkiksi Warhead-kappaleen kesken Marko Hietala totesi ”Perkele, ei muista tekstiä” ja muutamia muitakin stipluja oli siellä täällä. Tämä toisaalta vain ja ainoastaan kuuluu elävään musiikkiin, että sattuu ja tapahtuu. Voin kuvitella, että lavalla olijoille se on omiaan luomaan negatiivista energiaa, jos sen päästää ihon alle, mutta yleisö tuskin tilanteesta on moksiskaan. Ennemmin yleisö kannustaa sankareitaan entistäkin äänekkäämmin kuten tänäänkin. Marko Hietala kyselikin yleisöltä Do You Wanna Live Foreverin jälkeen, jossa pientä kämmiä oli taas tullut, kun ”kaikilla tulee helvetinmoisia tiputuksia siellä täällä”, että ”Havaitsemmeko niitä liikaa?”. Yleisön vastaus oli tulkittavissa yksiselitteisesti kieltäväksi, johon Hietala tokaisi ”Sitähän minäkin”. Ainakaan tänään asia ei vaikuttanut käyvän esiintyjien tunnon päälle, kuten ei pidäkään. Hietalan sanoin ”Let’s fuckin’ rock”.
Tuple Salmela ja Marko Hietala ovat tottuneet jakamaan saman lavan myös Raskasta Joulua -kiertueilla. Ville Laine
Rokkaaminen jatkuikin ja kesti tänään sen melko standardimaisen puolitoista tuntia. Tarotillakin materiaalissa löytyy, joten pidempäänkin olisi jaksanut metallipaahtoa seurata. Erityisesti mielekästä oli Zachary Hietalan kitaratyöskentely, joka tykitti ilmoille riffin toisensa perään samalla sekä vaivattoman oloisesti että soittotyylillisesti näyttävästi. Täytyy sanoa, että fjongaa löytyy rutkasti, eikä 63 ikävuotta vaikuta painavan jäsenissä lainkaan. Tämä tuli selvästi esiin muun muassa Crows Fly Backin, Traitorin ja Rider of the Last Dayn aikana. Käytännössä voi toki sanoa, että turha kummemmin nostaa tässä mielessä yksittäisiä kappaleita, sillä tilanne oli vakio koko keikan ajan. Kaupan päälle päästiin myös kitarasoolon makuun encoren aloitukseksi, joten Zachary Hietalan panos illalle, kuten on koko Tarotillekin, merkittävä.
Tavara-asema oli lähestulkoon täynnä innokasta hevikansaa. Ville Laine
Tiukka soitto vaatii tiukan ilmeen. Ville Laine
Jos nyt kappaleista erikseen kuitenkin haluaa puhua, niin mainitussa Rider of the Last Dayssa hallitsi myös nuoremman Hietalan basso, joka muutenkin oli miksattu tanakasti pintaan. Hietalan lauluosuudet yhdessä Salmelan kanssa muodostivat miellyttävän kuuloisen kokonaisuuden, kaksikon äänten soljuessa mainiosti yhteen ylärekisterin hallitessa. Kaksikkohan on vokaaleillaan samalla lavalla tuttu myös Raskasta Joulua -kiertueilta. Salmela osoittautui myös pettämättömäksi yleisön villitsijäksi. Tolsan koherentti ja soljuva kosketintyöskentely toi keitokseen sopivaa syvyyttä ja Seppänen kuritti rumpujaan ja lautasiaan tiukasti kuin Cinnari aikoinaan.
Zachary Hietalan jäsenissä ei 63 ikävuotta paina, vaan kitara soi samalla raskaudella ja pieteetillä kuin 40 vuotta sittenkin. Ville Laine
Jos toissapäivän Pepe & Saimaa -konsertin välispiikeissä Pepe Willberg ja Matti Mikkola kilpailivat isävitseillään, niin tänään Marko Hietala osoittautui kaksikolle varteenotettavaksi haastajaksi tällä saralla. Kyytiä saivat muun muassa kalju Putin ja myös kalju, mutta sen peittävä, Trump sekä Zachary-veljen juomatauot. Eihän sen musiikin esittämisen tarvitse niin ryppyotsaista ollakaan, joten keveät välispiikit lisäävät vain koko keikan välittömyyttä ja inhimillistä lämpöä.
Tarot: Tuple Salmela, Marko Hietala, Janne Tolsa, Zachary Hietala ja Antero Seppänen. Ville Laine
Tuple Salmela osoittautui pettämättömäksi yleisön villitsijäksi. Ville Laine
Kuten jo kyllästymiseen asti varmaan olen toistanut, niin jytinää illan melskeissä riitti ja metallinnälkä tuli taas hetkeksi tyydytettyä. Jo mainittujen kappaleiden lisäksi on vielä nostettava esiin ainakin Hell Knows, setin päättänyt nopeapoljentoinen Crawlspace sekä illan ainoa encore jälleen Zachary Hietalan raskaan kitaran ja Tolsan kiippareilla tukema killerillä kertosäkeellä varustettu Pyre of Gods. Myös Blue Öyster Cult -laina Veteran of the Psychic Wars soi komeasti, mutta ehkä sen olisi voinut silti korvata Tarot-alkuperäiskappaleella. Jos pitäisi nimetä koko keikan huippukohta, niin varmaan se minun kirjoissani oli tänään polveileva ja suorastaan majesteettinen Rider of the Last Day.
Yleisön kannustusintoa ei voinut Tuple Salmelakaan kuin ihmetellä. Ville Laine
Zachary Hietalan kitara oli vahvassa roolissa läpi illan ja pääsi omimaan parrasvalot vielä encoren aluksi kuullun kitarasoolon merkeissä. Ville Laine
Saa nähdä tuoko perjantaina alkaneelle juhlakiertueelle aktivoitunut Tarot metallinjanoiselle kansalle tulevaisuudessa myös uutta musiikkia. Joka tapauksessa kiertue jatkuu tässä kuussa noin kymmenen keikan voimin ympäri maamme musiikkiklubeja. Marko Hietalan sanoin: ”Let’s fuckin’ rock!”
Rokin hiljettyä voi todeta juhlakiertueen avauskeikan olleen menestys, ”Let’s fuckin’ rock!”. Ville Laine
Tarot – 40th Anniversary Tour +support: Arion, Tavara-asema, perjantaina 2.1.2025