Hajalalaisessa maisemassa on hetken ajan satumainen näky. Sen saa aikaan Matilda Saarinen, 17, joka on pukenut valokuvausta varten ylleen lumivalkoisen balettipuvun ja kohottaa kotitilansa pellolla itsensä baletin asentoihin.
Salon Hajalasta kotoisin oleva Matilda on tanssinut 13 vuotta, ja nyt hän on pitkän balettihypyn lähempänä haaveensa toteutumista.
Yli kolme vuotta sitten Saarinen kertoi Salon Seudun Sanomissa (SSS 14.7.2022), että hänen haaveensa on tulla ammattiballerinaksi. Hän toivoi pääsevänsä peruskoulun jälkeen Suomen Kansallisoopperan ja -baletin balettioppilaitoksen opiskelijaksi. Toiveesta tuli totta, ja syksyllä 2024 hän alkoi opiskella tanssijan ammattitutkintoa.
Viime keväänä Saarisen unelmat saivat vielä lisävauhtia, kun hän pääsi opiskelemaan balettia Ranskan Cannesiin. Sieltä hän lensi nyt kahdeksi viikoksi Hajalaan joulunviettoon.
– Tuntuu mukavalta olla täällä. On kivaa, että tuli lunta, hän toteaa.
Matildan kansainväliset opiskelukaverit pyysivät, että hän ottaisi kotona valokuvia lumesta. Nyt se on ollut mahdollista.
Loman aikana on riittänyt kiirettä, kun hän on yrittänyt nähdä kaikkia suomalaisia kavereita.
– Nyt kun on taas tottunut tänne, on vaikeampi lähteä takaisin, hän myöntää.
Tanssijan ammattiopintoihin kuuluu sekä balettia että nykytanssia. Matilda Saarisen sydäntä lähellä on eniten baletti. Kuva: SSS/Marko Mattila
Matilda Saarinen on mennyt kohti unelma-ammattiaan sinnikkäästi.
Hän aloittibalettiharrastuksen4-vuotiaanaSalon Dance Centerissä Venla Viisasen opetuksessa.Alakouluikäisenä hän siirtyi Turkuun Raija Lehmussaaren Balettikouluun, jossa kävi balettitunneilla joka arki-ilta. Päälle tulivat vielä lauantaiharjoitukset Paimiossa AM Dance -tanssikoulussa.
– Koulun jälkeen hyppään yleensä junaan, ja tanssitunnin jälkeen tulen kotiin bussilla. Läksyjä teen junassa, bussissa ja viikonloppuisin. Kotona olen iltaisin kahdeksan–yhdeksän aikaan, Matilda kuvaili 14-vuotiaana lehtijutussa.
Harjoitustahti oli kova, mutta koska harrastus oli rakas, se ei tuntunut siltä.
Matildan ollessa kahdeksannella luokalla hänen harrastuksensa harppasi ison askeleen eteenpäin, kun hän pääsi Kansallisoopperan ja -baletin balettioppilaitoksen järjestämiin balettiopintoihin. Silloin hän alkoi kulkea päivittäin Hajalan ja Helsingin väliä.
Se kävi kuitenkin yläkoululaiselle turhan rankaksi. Niinpä Matilda muutti yhdeksännen luokan alussa rohkeasti asumaan yksin Helsinkiin.
– Aluksi tuli ikävä kotiin, mutta sitten siihen tottui, hän toteaa.
Muutto jännitti myös kotiväkeä.
– Ensimmäisenä vuotena äiti asui pari päivää viikossa kanssani.
Peruskoulun jälkeen Matilda Saarinen pääsi Kansallisoopperan ja -baletin balettioppilaitokseen opiskelemaan tanssialan perustutkintoa. Kyseessä on kaksoistutkinto, jonka yhteydessä suoritetaan myös ylioppilastutkinto Eiran aikuislukiossa.
Hän ehti opiskella kaksoistutkintoa vuoden verran, kun pääsi yllättäen opiskelemaan myös Ranskaan.
– Viime huhtikuussa menin Ranskaan balettileirille. Leirin lopuksi hain opiskelemaan paikalliseen balettioppilaitokseen. Pääsykokeessa oli balettia ja nykytanssia, ja tulokset ilmoitettiin samana päivänä paikan päällä, hän kertoo.
Syyskuun alussa äiti saatteli siis tyttärensä matkalaukkuineen Cannesiin.
Matildan oppilaitos on Pôle National Supérieur de Danse Rosella Hightower. Pitkät opiskelupäivät koostuvat baletti- ja nykytanssitunneista sekä teoriatunneista, kuten musiikista, tanssin historiasta ja anatomiasta. Iltapäivisin on aikaa lukio-opintoihin. Tanssitunteihin kuuluu myös pas de deux -tanssia eli tanssia parin kanssa.
– Ranskassa plussaa on se, että poikaopiskelijoita on niin paljon, että jokaiselle tytölle riittää poikapari. Suomalaisessa luokassani on 12 tyttöä ja vain kaksi poikaa, Matilda toteaa.
Ranskassa opintoihin kuuluu myös enemmän tanssitunteja kuin Suomessa. Harjoituksia pidetään maanantaista lauantaihin.
– Lisäksi opiskelu on vähän vanhanaikaisempaa ja tiukempaa kuin Suomessa. Opettaja on enemmän auktoriteetti, hän kuvailee.
Hajalan pellot ovat Matilda Saarisen kotimaisema, jonne on hänestä aina mukava palata. Kuva: SSS/Marko Mattila
Matilda on saanut ranskalaisesta koulustaan jo paljon ystäviä. Hänen luokallaan on opiskelijoita Ranskan lisäksi Saksasta, Yhdysvalloista, Puolasta, Espanjasta, Portugalista, Italiasta, Monacosta ja Ukrainasta. Matilda on ainoa suomalainen.
Kavereidensa kanssa hän puhuu englantia, mutta vähitellen hän on alkanut oppia myös ranskaa. Aloittaessaan opinnot hän ei osannut ranskaksi muuta kuin balettisanaston.
– Tuli yllätyksenä, että opetusta on aika paljon ranskaksi, sillä opinnoissa piti pärjätä englannilla. Mutta nyt olen jo alkanut ymmärtää ranskaa aika paljon. Itse en ole uskaltanut vielä suuta avata, hän nauraa.
Ranskalaisten opintojen ajan Matildan suomalaiset opinnot ovat tauolla. Jos hän palaa opiskelemaan Suomeen, Ranskassa suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea osaksi suomalaista tanssijan tutkintoa.
– Kesän lopussa on päätettävä, jäänkö jatkamaan Ranskaan vai palaanko Suomeen, Matilda kertoo.
Suomeen palaamista puoltaa se, että vain täällä voi opiskella suomalaisen ylioppilastutkinnon.
– Ja Ranskassa asun koulun asuntolassa, jossa minulla on ranskalainen huonetoveri. Suomessa tykkään, kun saan asua yksiössä omassa rauhassa.
Suomessa opiskelu on myös maksutonta, kun se Ranskassa on maksullista. Matildan opinnoissa avuksi on hänen Pro Opera ry:ltä saamansa apuraha.
– Valmistumisen jälkeen haaveeni olisi päästä Suomen Kansallisoopperan ja -baletin nuorisoryhmään. Viime vuonna valmistuneista sinne pääsi kaksi, hän miettii.