BRYSSEL Kansantalouksien paremmuusjärjestys on kääntynyt Euroopassa vaivihkaa ympäri. Monessa entisessä kriisimaassa talous kasvaa nyt nopeammin kuin EU:ssa keskimäärin.
Vuosina 2010–2018 yhteisvaluutta euroa koetelleen kriisin pyörteessä olivat etenkin Kreikka, Espanja, Portugali ja Italia. Muut euromaat ja EU lainoittivat niitä pahimpien aikojen yli.
Talouslehti Economistin tuoreessa listauksessa menestyneiden maiden kymmenen kärjestä löytyvät Espanja, Portugali ja Kreikka. Suomi on listan hännillä.
Entiset kriisimaat uudistivat pakon edessä talouksiaan, ja se näkyy nyt niiden tunnusluvuissa. Etelän maiden nykymenoon vaikuttaa sekin, että ne saivat tuntuvasti vetoapua EU:n vuonna 2020 luomasta elpymispaketista.
Alla oleva kuvio osoittaa, että vuonna 2022 pandemiasta toipuva talous kasvoi monissa maissa kovaa. Vuonna 2025 Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Kreikan kasvu ohitti Saksan ja Suomen kasvun.
Ekonomisti Niclas Poitiers huomauttaa, että Kreikka ei kuitenkaan ole paljon vauraampi kuin 15 vuotta sitten.
– He voivat kuitenkin olla ylpeitä siitä, mitä he ovat uudistuksilla saaneet aikaan kymmenessä vuodessa.
Poitiers työskentelee brysseliläisessä talouteen erikoistuneessa Bruegel-ajatushautomossa.
Suurilla mailla, kuten Saksalla ja Ranskalla, ei ollut samaa painetta uudistaa talouksiensa rakenteita.
– Niiden taloudet pärjäsivät hyvin. Selviytyminen kriisistä teki niistä myös hiukan ylimielisiä, Poitiers sanoo.
Saksa nojasi kriisivuosien läpi teollisuustuotantoon ja vientiin. Saksan vahva teollisuus imi naapurimaitakin menestymään.
Nyt Saksan teollisuus kärsii viennin takapakista. Kiina oli merkittävä vientimaa, mutta sen talous ei kasva entiseen malliin. Yhdysvallat sulkee markkinoitaan.
Avaa kuvien katselu
Vuonna 2013 silloiset valtiovarainministerit Luc Frieden (Luxemburg), Jutta Urpilainen (Suomi, sd.) ja Jeroen Djisselbloem (Hollanti) sekä silloinen komissaari Olli Rehn (kesk.) pohtivat Kreikan tilannetta euroryhmän kokouksessa Brysselissä. Kuva: Olivier Hoslet / EPA
Poitiersin mukaan nyt menestyvät maat, joilla kasvua tuovat kotimarkkinoiden kysyntä ja palvelut.
– Olen huolissani siitä, että Eurooppa satsaa liikaa vanhaan teollisuuteen ja liian vähän tulevaisuuden aloihin.
Esimerkiksi Saksa tekohengittää autoteollisuuttaan. Poitiersin mukaan se pitäisi lopettaa ja kohdistaa tukia uusiin innovaatioihin.
– Kaikki ovat varmaan yhtä mieltä siitä, että eurooppalainen autoteollisuus on kymmenen vuoden kuluttua nykyistä pienempi. Nyt pannaan paljon julkista rahaa siihen, että siirtymä ei sattuisi niin kovaa autotehtaiden työntekijöihin. Raha on pois uusien innovatiivisten kasvuyritysten tukemisesta.
Isojen maiden alamäki heijastuu koko EU:hun.
Suomi on joutumassa EU:n tarkkailuluokalle eli liiallisen alijäämän menettelyyn, koska alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää EU:n asettaman rajan. Saksa vältti tämän juuri ja juuri. Sen sijaan Kreikalla on nyt ylijäämä.
Useilla entisillä kriisimailla vanha velkakuorma pienenee vaikkakin hyvin hitaasti. Monilla muilla velka kasvaa.
Maahanmuuttajat kasvattavat Espanjan taloutta
Yksi Euroopan valopilkuista on Espanja, jonka talous kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia. EU-komissio odottaa ennusteessaan tahdin pysyvän lähes samana lähiajat.
Kasvua kiihdytti pandemian jälkeen vauhtiin päässyt matkailuala.
Merkittävä syy Espanjan talouskasvuun on maahanmuutto. Maahan on saapunut viime vuosina yhteensä 600 000 ihmistä etenkin Latinalaisesta Amerikasta. Tulijoiden joukossa on koulutettuja osaajia, jotka kuluttavat.
Maahanmuuton varjopuoli Espanjassa on se, että tulijat vievät työpaikkoja ja asuntoja kantaväestöltä. Espanjan työttömyysaste on samaa luokkaa kuin Suomessa, 10,4 prosenttia, ja asuntotilanne on kriisissä.
Espanjassa on nyt samaan aikaan kova talouskasvu ja paljon työttömiä.
Saksa pitää yhä kiinni työvoimasta
Saksan tilanne on päinvastainen kuin Espanjan. Jokseenkin kaikki ovat töissä, vaikka talouskasvua ei juuri ole. Kasvu ja työllisyys eivät siis kulje käsi kädessä kuten yleensä.
Saksalainen Poitiers toteaa, että Saksassa kasvun hidastuessa ei työntekijöitä välttämättä irtisanota, jos ei ole aivan pakko. Vaarana kun olisi, ettei käänteen tultua työntekijöitä löytyisikään.
Poitiers kuitenkin varoittaa:
– Saksa tasapainoilee laman reunalla, ja irtisanomiset voivat kiihtyä, jos pudotus jatkuu.
Poitiers muistuttaa, että Saksassa vahvat työmarkkinajärjestöt suojelevat tehdastyöpaikkoja, vaikka automaatio vähentää työtä.
Lisää maahanmuuttajia tai pienemmät eläkkeet
Poitiersin mukaan useimmat tutkimukset osoittavat, että maahanmuutto hyödyttää työllisyyttä. Yksi syy on se, että tulijat tekevät töitä, joita vakiväestö ei halua tehdä.
Virta vie tällä hetkellä kuitenkin vahvasti toiseen suuntaan. EU kiristää maahanmuuttopolitiikkkaa, ja jäsenmaat sulkevat rajojaan. Moni maa haluaa kyllä koulutettuja osaajia, mutta heistä kilpailevat muutkin mantereet.
– Kun ei haluta lisää maahanmuuttajia, täytyy tulla toimeen pienemmällä joukolla työntekijöitä. Se tarkoittaa pienempää taloutta, Poitiers sanoo.
Poitiers kertoo videolla, että edessä on kiperä valinta:
Jos päättäjät haluavat synnyttää talouskasvua pienemmällä joukolla, työn tuottavuuden pitäisi kasvaa selvästi.
Samaan aikaa Euroopan väestö vanhenee ja eläkemenot kasvavat. Poitiers ihmettelee hallitusten haluttomuutta muuttaa eläkejärjestelmiä, vaikka ne ovat kestämättömiä.
Hänen mukaansa asiantuntijat suosittelevat laajasti eläkesäästämisen painottamista sijoituksiin. Samalla pitää irtautua mallista, jossa nykyinen työvoima maksaa edellisen polven eläkkeitä.
Talouden pieneneminen heijastuu eläkkeisiin.
– Periaatteessa pitää valita pienemmän eläkkeen ja suuremman maahanmuuton välillä. Se valinta poliitikkojen ja äänestäjien pitää tehdä.