- Heinäkuussa voimaan tullut laki ei ole estänyt venäläisten kiinteistökauppoja.
- Lakimuutoksen voimaantulon jälkeen on tehty 20 kauppaa.
- Lain voi kiertää esimerkiksi EU-maan kaksoiskansalaisuudella tai ostamalla kiinteistön omistavan yrityksen.
- Asiantuntijan mukaan Venäjä voi käyttää operaatioissaan välikäsiä, joten laki ei yksin riitä torjumaan turvallisuusuhkia.
Lakimuutos on hillinnyt vain vähän venäläisten tekemiä kiinteistöhankintoja Suomessa.
Venäläisten ja valkovenäläisten kiinteistökaupat kieltävä lakimuutos tuli voimaan heinäkuussa. Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan venäläiset ostivat viime vuonna marraskuun loppuun mennessä Suomesta 55 kiinteistöä, joista 35 ennen lakimuutoksen voimaantuloa ja 20 sen jälkeen. Luvut perustuvat kaupanvahvistajan ilmoituksiin.
Loppuvuoden lukema todennäköisesti vielä nousee, sillä siitä puuttuvat joulukuun kaupat. Lisäksi kauppojen käsittelyssä on ollut syksyllä ruuhkaa, minkä seurauksena niitä voi ilmestyä tilastopalveluun viiveellä.
Venäläiset tekivät syksyllä kiinteistöhankintoja esimerkiksi Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa. Taulukosta näet, miten kauppojen määrä on kehittynyt koko maassa viime vuosina.
- Koskee Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä.
- Ei koske Venäjän ja EU- tai ETA-maan kaksoiskansalaisia eikä henkilöitä, joilla on Suomen myöntämä pysyvä EU-oleskelulupa.
- Yritysten ja yhteisöjen osalta punnitaan omistussuhteita ja sitä, kuka yrityksessä käyttää todellista vaikutusvaltaa.
- Puolustusministeriö voi myöntää kiinteistön ostoon luvan, ellei kiinteistön hankinta sen mielestä uhkaa kansallista turvallisuutta.
- Lupaa voi hakea kahden kuukauden ajan kiinteistön hankinnan jälkeen.
- Lupaa ei myönnetä, jos se vaikeuttaa maanpuolustuksen järjestämistä tai alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista.
- Kauppa ei myöskään saa hankaloittaa rajavalvonnan, rajaturvallisuuden tai huoltovarmuuden varmistamista.
Ne venäläiset ostajat, jotka eivät kuulu laissa säädettyjen ehdottomien esteiden piiriin, voivat edelleen myös saada luvan kiinteistön ostoon.
Puolustusministeriö myönsi alkuvuonna 2025 ennen lakimuutosta venäläisille 39 lupaa kiinteistön ostoon Suomesta. Sen jälkeen lupia on myönnetty 11, mutta osa hakemuksista on vielä käsittelyssä. Hylättyjä hakemuksia on kaksi.
– Näissä kahdessa kielteisessä päätöksessä on sovellettu lupalain niin kutsuttua täyskieltoa, sanoo puolustusministeriön asiantuntija Rickard Lindholm.
Erikoisia kauppoja
Kaakkois-Suomessa on tullut syksyn aikana esiin useita tapauksia, joissa kiinteistöt vaihtavat omistajaa yritysten kautta.
Viime viikkoina julkisuudessa on ollut Venäjän rajalla sijaitsevan, konkurssiin kolme vuotta sitten ajautuneen ostoskylä Zsarin kauppa. Konkurssipesä hyväksyi ostotarjouksen Zsarista marraskuussa. Kaupan piti toteutua vuoden loppuun mennessä, mutta se on viivästynyt.
Avaa kuvien katselu
Rahapulassa rypevälle ja lopulta valtion arviointimenettelyyn joutuneelle Virolahden kunnalle Zsar on ollut rasite. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle
Ostajaehdokas on Suomeen perustettu yritys, jonka taustalla on Venäjän ja Saksan kaksoiskansalaisuuden omaava ruplamiljardööri. Ylen selvityksen mukaan hänellä on yhteyksiä presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin.
Puolustusministeriö ei ota kantaa yksittäisiin kauppoihin, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
– EU- tai ETA-maan kansalainen ei kuulu lain piiriin riippumatta siitä, onko hän Suomen ja Venäjän vai Saksan ja Venäjän kaksoiskansalainen, sanoo asiantuntija Rickard Lindholm.
Tarjoaako laki mahdollisuuden kansalaisuuskikkailuun kiinteistöhankinnoissa?
– Puolustusministeriö seuraa aktiivisesti mahdollisia keinoja ja yrityksiä kiertää lakia, mukaan lukien niin kutsuttujen ”kultaisten passien” käyttöä.
Kultainen passi viittaa maihin, joiden kansalaisuus on käytännössä ostettavissa. Suomen itärajalla monelta venäläistaustaiselta kiinteistönomistajalta löytyy esimerkiksi Kyproksen passi, joka on avannut heille oven Eurooppaan.
Avaa kuvien katselu
Lasten Kesäkylänä tunnettu leirikeskus Miehikkälästä oli pitkään tyhjillään. Kesällä se myytiin 40 000 eurolla venäläisomisteiselle yritykselle. Arkistokuva. Kuva: Antro Valo / Yle
Miehikkälässä pitkään tyhjillään ollut leirikeskus sai vain päiviä ennen lakimuutoksen voimaantuloa uuden omistajan, kun ulosottolaitos myi sen pakkohuutokaupassa naapurikuntaan Virolahdelle rekisteröidylle yritykselle.
Ulosottolaitoksen näkemyksen mukaan lupaa puolustusministeriöltä ei tarvittu, koska ostaja oli suomalainen yritys.
Ylen selvityksessä paljastui, että yrityksen omistaa kolme Venäjän kansalaista. Leirikeskuksen ostanut yritys ei ole toistaiseksi hakenut omistuksen rekisteröintiä eli lainhuutoa Maanmittauslaitokselta.
Avaa kuvien katselu
Rantalinna oli 1910-luvulla Venäjän tsaariperhe Romanovin jäsenen omistuksessa. Päärakennuksessa on 13 hotellihuonetta, oleskelutilat ja alakerran ravintola. Arkistokuva. Kuva: Tommi Parkkinen / Yle
Ylen MOT paljasti marraskuussa, että Ruokolahdella sijaitseva historiallinen Rantalinna on saanut uuden omistajan kanadalais-azerbaidžanilaisesta liikemiehestä, jolla on ollut pitkään liiketoimia Venäjällä. MOT:n selvityksen perusteella hän voi olla bulvaani eli ostaa kiinteistön nimiinsä, vaikka omistaja on todellisuudessa joku muu.
Kauppaan ei tarvittu puolustusministeriön lupaa, koska siinä hyödynnettiin laissa olevaa porsaanreikää. Liikemies ei ostanut suoraan kiinteistöjä, vaan yrityksiä, jotka omistavat kiinteistöt.
Asiantuntija Rickard Lindholm muistuttaa lakiin kirjatusta niin sanotusta ”bulvaanipykälästä”.
– Jos meillä on syytä epäillä, että kiinteistö on hankittu bulvaanijärjestelyllä, voimme vaatia luvan hakemista jälkikäteen.
Rajasulku hyydytti kaupan
Itärajan maakunnissa, joista oli Ukrainaan sotaan saakka hyvät liikenneyhteydet Venäjälle, kaupankäynti on ollut perinteisesti vilkasta.
Alla olevasta taulukosta voit katsoa, miten kiinteistöhankintojen määrä on kehittynyt Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Viime vuoden luvuista puuttuvat joulukuun tiedot.
Venäläisten kiinteistöhankintoja koskevaa lainsäädäntöä on tiukennettu vuodesta 2020 alkaen, jolloin kiinteistön osto Suomessa tuli luvanvaraiseksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille ostajille.
Kauppojen määrä laski kuitenkin roimasti vasta sen jälkeen, kun Suomi alkoi rajoittaa venäläisten maahantuloa ja rahaliikenne vaikeutui Ukrainan sodan myötä.
Kaikkia uhkia ei voi ennakoida
Puolustusministeriön mukaan uusin lakimuutos tarvittiin, koska lupamenettelyssä ei voida ennakoida kaikkia uhkia. Nämä uhat voivat realisoitua hyvinkin pitkän ajan kuluessa, vaikka luvan myöntämisen hetkellä turvallisuutta vaarantavia tekijöitä ei olisikaan.
– Jälkikäteen kauppoihin puuttuminen on hitaampaa ja kalliimpaa. Se myös kajoaa enemmän yksilön perusoikeuksiin, toteaa Rickard Lindholm.
Venäjä ja Valko-Venäjä voivat esimerkiksi hyödyntää kansalaistensa kiinteistöomistusta Suomessa tavalla, joka saattaa vaarantaa Suomen turvallisuutta. Puolustusministeriön mukaan tämä koskee erityisesti henkilöitä, joiden siteet Suomeen ovat heikot.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kommentoi venäläisten kiinteistökaupat kieltävää lakimuutosta Ylelle helmikuussa 2025.Lopulta laki ei riitä
Tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto Turun yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta arvelee, ettei lain laajentamisesta kaksoiskansalaisiin välttämättä olisi juurikaan hyötyä.
– Venäjä on käyttänyt paljon moldovalaisia, georgialaisia, jopa ukrainalaisia välittäjiä kaikennäköisissä operaatioissa ja sabotaaseissa. Lakia pystyy aina kiertämään, mutta viranomaisten välistä kommunikaatiota pitäisi tiivistää, sanoo Liuhto.
Liuhdon mukaan myös Venäjää tukevien ja sen sotatoimet mahdollistavien valtioiden, kuten Kiinan, omistukset olisi hyvä tutkia.
– Kun Venäjän tiedustelu alkaa tehdä operaatioita, tämä laki ei riitä. He eivät käytä salaisimmissa jutuissa kaksoiskansalaisia vaan henkilöitä, joita meidän on todella vaikea löytää.