Hannu Kangas julkaisi avoimen tilityksen Instagram-tilillään.
Aamulehti
Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti perjantaina jakaneensa ensimmäiset urheilija-apurahat uudistuneilla kriteereillä. Apurahaa sai yhteensä 76 kesälajien urheilijaa, joista vain 16 oli yleisurheilijoita. Listalta puuttuivat esimerkiksi pika-aiturit Lotta Harala ja Reetta Hurske, kolmiloikkaaja Senni Salminen, kävelijä Aku Partanen, seiväshyppääjä Wilma Murto sekä korkeushyppääjä Ella Junnila.
Myös Pirkkalaan kotiutunut kuulantyöntäjä Emilia Kangas jäi ilman apurahaa. Kankaan valmentaja ja isä Hannu Kangas hämmästeli ja avautui asiasta Instagram-päivityksessään.
”Itselleni oli järkytys, kun oma tyttäreni tiputettiin täysin urheiluapurahojen ulkopuolelle”, Kangas aloittaa kirjoituksensa.
”Mielestäni Emilian kehitys on ollut kuitenkin kohtuullisen kovaa, kun keskiarvoon on tullut parannusta vuodesta 2021 vuodesta lähtien 76 senttimetriä per vuosi. Taitaa päättäjillä olla väärä käsitys urheilusta, jos tämä kehitys ei kelpaa”, Kangas jatkaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö muutti apurahajärjestelmää täksi vuodeksi niin, että summia korotettiin ja saajien joukkoa harvennettiin. Tärkeimpänä kriteerinä korostuu nyt menestymispotentiaali kansainvälisissä arvokisoissa.
24-vuotias Emilia Kangas voitti vuonna 2023 pronssia alle 22-vuotiaiden EM-kisoissa Espoossa. Vuonna 2024 Kangas ylsi Rooman EM-kisoissa finaaliin. Tokion MM-kisoissa 2025 Kangas oli 15. ”Karsinnassa oli vain 6 parempaa eurooppalaista”, Kangas muistuttaa.
Viime kesänä Kangas teki myös naisten kuulantyönnön historiaa ylittäessään 18 metrin rajan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1998.
Hannu Kankaan mukaan urheilija-apurahan menetys käytännössä merkitsee sitä, että kevään ulkomaanleiri täytyy peruuttaa. ”Sen jälkeen Emilian pitää tehdä enemmän töitä, jotta vuokraan ja ruokapöytään löytyy rahaa. Kaikesta huolimatta Euroopan tilaston 10. sija ja karsitun maailmantilaston 18. sija kertovat, että maailman kärki on saavutettavissa”, Kangas puuskahtaa.