Miten ongelmien kanssa painiva länsi voisi välttää antiikin Rooman kohtalon? Tässä jutussa voit vastata väittämiin aiheesta ja katsoa, mitä mieltä asiantuntijat ovat.
Avaa kuvien katselu
Presidentti Donald Trump ja Rooman keisari Caligula. Kuva: Kuvamanipulaatio Julia Kiiskinen / Yle, Christian Ohde / All Over Press
Rooman valtakunta oli aikansa supervalta, joka jakautui kahtia 300-luvun lopulla. Sen läntinen osa, Länsi-Rooma, tuhoutui 400-luvun lopulla.
Brittitutkijat Peter Heather ja John Rapley ovat sitä mieltä, että Rooman kohtalosta voisi ottaa nyt opiksi.
Heather ja Rapley vertaavat Rooman valtakuntaa ja nykyisestä supervallasta Yhdysvalloista ja Euroopasta muodostuvaa länttä toisiinsa. Heidän mielestään Rooman historia osoittaa, mitä lännen kannattaisi ahdingossa tehdä – yhdessä.
Kuuntele Elävän historian jakso teemasta:
Heatherin ja Rapleyn aihetta käsittelevä kirja Why Empires Fall – Rome, America and the Future of the West -kirja ilmestyi vuonna 2023. Heather on keskiajan historian professori King’s Collegessa Lontoossa, Rapley on talouspolitiikan tutkija Cambridgen ylliopistossa.
Testaa, oletko samaa mieltä tutkijoiden kanssa
Heather ja Rapley käyttävät termiä lännen imperiumi. Sillä he tarkoittavat toisen maailmansodan jälkeen muodostunutta länsimaiden järjestelmää, jossa Yhdysvalloilla on ollut johtava asema.
Yleisen mielikuvan mukaan Rooman imperiumi, tarkemmin sanottuna sen läntinen osa, tuhoutui 400-luvulla barbaarien hyökkäyksissä. Heatherin ja Rapleyn mukaan tuhon perimmäinen syy oli arkisempi: pitkä talouskehitys.
Kirjoittajien mielestä imperiumin rappio alkaa siitä, millaisen muutoksen se aiheuttaa ympäristössään. Imperiumi ja sen periferia ovat yhteydessä toisiinsa monin tavoin. Tämän ansiosta periferia vaurastuu, ja samalla vallan tasapaino alkaa muuttua. Imperiumin vaikutusvalta periferiaan ja omiin laita-alueisiinsa heikentyy.
Avaa kuvien katselu
1800-luvun näkemys 400-luvun alussa tapahtuneesta Rooman ryöstöstä. Kuva: The Art Archive/Shutterstock/All Over Press
Kun Rooman keskusvallan ote heikkeni, valtakunnan vauraat ja vaikutusvaltaiset maanomistajat kokivat, että he eivät enää saaneet veroilleen vastinetta eli etujensa suojelua. Maanomistajat liittoutuivat periferiassa vahvistuneiden ryhmien, kuten goottien, kanssa.
Samalla Rooman valtakunta pirstoutui.
Heatherin ja Rapleyn mielestä myös nykyisissä läntisissä yhteiskunnissa on uhkana, että valtiovallan ja kansalaisten välinen taloudellinen sopimus rikkoutuu.
Heather ja Rapley kertovat kirjassaan, miten 1900-luvun jälkipuoliskolla Yhdysvaltain johdolla rakennetuilla Bretton Woods -instituutioilla oli merkittävä rooli lännen imperiumin menestyksessä. Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston avulla maailmankauppaa käytiin pitkään lännen ehdoilla.
Yhdysvallat ja sen läntiset liittolaiset hyötyivät kirjoittajien mukaan järjestelmän periferiasta, esimerkiksi entisistä siirtomaista, joista virtasi halvalla raaka-aineita länsimaihin.
2000-luvulla tilanne muuttui. Monissa entisissä siirto- ja kehitysmaissa talous on kasvanut nopeasti. Länsimaissa talous on junnannut paikoillaan.
Kirjassa kuvataan viime vuosien tuttua kehitystä: velka on kasvanut, julkiset palvelut ovat rapistuneet ja epätasa-arvo on lisääntynyt. Vauraus kertyy harvoille, ja eripura ja vastakkainasettelu ovat kärjistyneet.
Läntisten demokratioiden brändi on kärsinyt. Sen sijaan autoritaarinen Kiina on noussut menestyväksi supervallaksi.
Trump on yrittänyt painostaa Kiinaa aggressiivisella kauppapolitiikalla.
Heatherin ja Rapleyn mukaan Trumpin ensimmäisellä kaudella Kiinaan kohdistunut tullipolitiikka johti Yhdysvalloissa korkeampiin hintoihin. Lisäksi 300 000 amerikkalaista menetti työpaikkansa.
Heather ja Rapley painottavat, että lännen tulevaisuus riippuu lähivuosina tehtävistä poliittisista ja taloudellisista päätöksistä.
Why Empires Fall -kirjan kirjoittajien mielestä länsi voi välttää Rooman kohtalon. Se ei tarkoita, että länsi saisi takaisin entisen valta-asemansa, mutta se säilyisi merkittävänä tekijänä maailmassa. Samalla säilyisivät myös parhaat läntiset ideat kuten demokratia.
On pysäyttävää palata kirjan teeseihin nyt, kun presidentti Donald Trumpin toinen kausi on kestänyt vuoden. Lyhyessä ajassa moni asia on kääntynyt päälaelleen: Yhdysvaltain ja Euroopan liittolaisuus rakoilee pahasti.
Avaa kuvien katselu
Yhdysvaltain pääkaupunki Washington. Kuva: Alamy /All Over Press
Trump väheksyy perinteisiä eurooppalaisia liittolaisia esimerkiksi sen vuoksi, että ne eivät ole onnistuneet hallitsemaan maahanmuuttoa, kirjoittaa yhdysvaltalainen politiikkaa käsittelevä sanomalehti Politico.
Joulukuussa julkaistu Yhdysvaltain turvallisuusstrategia osoittaa, että Yhdysvaltain etu tulee ensin.
Entä koska Rooma lopulta romahti? Länsi-Rooman viimeinen keisari Romulus Augustulus pantiin viralta vuonna 476. Itä-Rooma, Bysantti, oli kuitenkin olemassa lähes tuhat vuotta sen jälkeen.