7 325 euroa. Sellainen on Salon Sokokselta löytyvän kasvovoiteen litrahinta.

Kyseessä on kosmetiikkamerkki Sensain kasvorasva. Japanilaisen Sensai-merkin 40 millilitran Lift Remodelling -voidepurkki maksaa 293 euroa. Myös muut Sensain kasvorasvat ovat litrahinnaltaan 3 000–6 000 euroa.

Sokoksella myydään myös kukkaroystävällisiä tuttuja ihonhoitomerkkejä, kuten Niveaa. Nivean Soothing-päivävoide maksaa 5,90 euroa, ja tuotteen litrahinta on 118 euroa. Litra Niveaa maksaa siis vähemmän kuin 40 millilitraa Sensain kasvovoidetta.

Voiko tuotteiden hinnoista vetää suoria johtopäätöksiä? Onko kallis kosmetiikka automaattisesti edullista parempaa? Kemian tohtori Marjo Poutasen mukaan ei.

Poutanen toimii kauneudenhoitoalan yliopettajana Laurea-ammattikorkeakoulussa, joka on Pohjois-Euroopan ainoa koulu, jossa voi opiskella estenomin ylemmän tutkinnon. Estenomi on kauneudenhoitoalan asiantuntija.

Sensain Lift Remodelling -voidepurkki maksaa 293 euroa.

Poutasen mukaan kosmetiikan hintaan vaikuttavat monet muutkin asiat kuin tuotteen raaka-aineet, joten pelkkää hintaa katsomalla ei voi suoraan todeta, että kalliimpi tuote sisältäisi parempia raaka-aineita.

Jos ihonhoitotuotteiden hinta ei muodostu laadukkaista raaka-aineista, mistä kaikesta kuluttaja lopulta maksaa ostaessaan kasvovoiteen?

Lähtökohtaisesti kasvovoide ostetaan, koska sen halutaan tekevän jotain kasvoille, kuten kosteuttavan, rauhoittavan, silottavan tai suojaavan. Ominaisuudet syntyvät raaka-aineista, jotka ovat kuitenkin vain murto-osa kokonaishinnasta.

Päivittäisten ihonhoitotuotteiden raaka-aineet ovat Poutasen mukaan todella edullisia. Esimerkiksi yleinen kosmetiikassa käytettävä ja kosteuttava glyseroli voi maksaa vain muutamia euroja kiloa kohden. Isoja määriä ostaville yrityksille glyseroli maksaa vielä vähemmän. Yhdestä kilogrammasta voi riittää glyserolia kymmeniin tuotteisiin.

Kalliita raaka-aineita taas ovat erikoispeptidit ja vitamiinijohdannaiset, korkealaatuiset kasviuutteet ja -öljyt sekä puhtaat aktiiviaineet.

Tuotteessa maksaa myös väri ja tuoksu. Tietyillä kosmetiikan tuotemerkeillä on ominaistuoksu, josta kuluttaja tunnistaa tuotteen. Brändituoksu kulkee tietyn tuotesarjan tai merkin kaikkien tuotteiden mukana. Tuoksu on kemian tohtorin mukaan usein ainesosaluettelon kallein osa.

Nivean Soothing-voide maksaa 5,90 euroa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Lisäksi tuotekehitys ja patentoidut ainesosat maksavat. Salon Sokokseltakin löytyvällä Sensailla on patentoitu yhdiste, jota se mainostaa tuotteissaan. Usein kuitenkin on niin, ettei tuotekehitys näy suoraan kuluttajalle, koska tuotteiden mainonnassa käytetään muita houkuttimia.

Sensai lukeutuu niin sanottuihin luksusmerkkeihin. Ne ovat brändejä, joiden kuluttaja tietää maksavan enemmän. Poutasen mukaan kosmetiikkaostoksilla olevan epäilys heräisi, jos tunnettua luksusmerkkiä myytäisiin esimerkiksi 12 eurolla.

– Meillä on kuluttajina tietynlainen hintakäsitys. Tiedämme suurin piirtein, mikä hinta on millekin tuotemerkille sopiva. Sen jälkeen jokainen voi tehdä päätöksen, ostaako tuotteen sille määritellyllä hinnalla.

Luksusmerkkien kohdalla kuluttaja maksaakin usein jo pelkästä brändin nimestä. Luksuksen tuntua haetaan myös pakkausmateriaaleilla. Painava purkki tuntuu arvokkaalta, kiiltävät metallisävyt ja helmiäiset pinnat sekä lasi tuovat tuotteeseen hintaa.

– Pakkauksesta usein näkee, että tuote on kallis.

Arkipäiväistyneen sosiaalisen median myötä tuotteiden visuaalisuus on lisääntynyt. Ennen riitti, että hyllyllä säteilevä kasvovoide oli houkuttelevan näköinen kuluttajalle, mutta nyt sen pitää näyttää herkulliselta myös kuvia ja seuraajia varten. Poutanen ei ole ajatellut sosiaalisen median vaikutusta aikaisemmin, mutta hän uskoo visuaalisuudella olevan enemmän merkitystä nykypäivänä.

Hän myös uskoo, että kuluttajat käyttävät eri näköisiä ja arvoisia tuotteitta eri tilanteissa.

– Kotona käytössä voi olla eri tuote kuin kuntosalilla.

Luksusmerkkien asetteluun ja valaistukseen panostetaan. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Houkuttelevan tuotemerkin ja pakkauksen lisäksi rahaa pistetään markkinointiin. Jos tuotetta mainostaa tunnettu Hollywood-kasvo, voi tuotteesta joutua pulittamaan enemmän. Lopuksi oman siivunsa vievät valmistaja, maahantuoja, jakelija ja viime kädessä verottaja.

Suomessa voi pääsääntöisesti olla varma siitä, että myytävänä on vain laadukkaita tuotteita. Jos kuluttaja haluaa valita kasvovoiteen puhtaasti sen tehoaineiden perusteella, on käännyttävä ainesosaluettelon eli INCI-listan pariin.

Sellainen löytyy jokaisesta tuotteesta, mutta nopealla vilkaisulla luettelo voi vaikuttaa heprealta, varsinkin jos sellaista ei ole tutkinut aikaisemmin.

Dipropylene Glycol tai Methylpropanediol kertovat harvalle mitään, mutta merkintöjä opettelemalla voi päästä jyvälle esimerkiksi siitä, mitkä listan aineista ovat tuoksuja.

Oppinutkaan ei kovin pitkälle pötki, sillä Poutasen mukaan edullista ja tyyristä kasvovoidetta voi vertailla ainesosaluettelon perusteella vain hyvin rajoitetusti. Raaka-aineet ovat ainesosaluettelossa suuruusjärjestyksessä, mutta tarkkoja määriä tai reseptiikkaa ei tarvitse kertoa, koska ne ovat liikesalaisuuksia.

Jonkin verran INCI-luettelosta voi tehdä päätelmiä ja laskelmia, jos tuote sisältää säädeltyjä aineita. Osalla herkistävistä aineista on lakisääteiset enimmäismäärät, joita tuotteessa ei saa ylittää. Koska ainetta ei voi olla yli säännöstellyn määrän, muiden raaka-aineiden määriä voi päätellä rajoitetun aineen sijoituksella luettelossa.

Toisaalta jos jotakin raaka-ainetta on tuotteessa alle prosentti, ei sen tarvitse olla suuruusjärjestyksessä.

– Tekisin todella varovasti päätelmiä luettelon perusteella, Poutanen sanoo.

Japanilainen Sensai on yksi kalleimmista kosmetiikkamerkeistä. Kuva: SSS/Minna Määttänen Kuva: SSS/Minna Määttänen

Mitkä sitten ovat hyviä aineita, joita etsiä ainesosaluettelosta? Poutasen suosikkeja ovat aiemmin mainitun glyserolin lisäksi kosteuttava hyaluronihappo, kirkastava C-vitamiini, ihohuokosia supistava niasiiniamidi ja uudistava retinoli eli A-vitamiini.

Lisäksi hän suosii voiteita, joissa on aurinkosuoja-aineita. Esimerkiksi Nivean kasvovoiteessa niitä on.

– Vaikka suojakerroin onkin vain 15.

Poutasen tämän hetkinen suosikkiaine on lakritsijuuriuute, jota löytyy eri muodossa sekä Sensain että Nivean kasvovoiteesta. Lakritsijuuriuutteella on rauhoittava ominaisuus ja se sopii erityisesti herkälle iholle.

– Nivean voide voi sopia sellaiselle, joka etsii mietoa ja hajusteetonta vaihtoehtoa.

Sensain kasvorasvassa taas on tuoksuaineita, eikä se välttämättä sovi tuoksuherkille. Poutanen huomauttaa, ettei Sensai myöskään mainosta olevansa sellainen.

Sensain ainesosaluettelo on huomattavasti pidempi kuin Nivean. Pituutta lisäävät tuoksut, mutta kuluttaja ei voi tietää varmaksi, ovatko kaikki raaka-aineet tarpeellisia voiteen kannalta.

– Pitkä luettelo ei kuitenkaan tee tuotteesta epäilyttävää eli siinä mielessä siellä ei ole mitään ylimääräistä.

Poutasen mukaan molemmilla voiteilla on ostajansa ja tehtävänsä.

– Valinnanvaraa riittää kaikille. Ei tarvitse olla hifistelijä ostaessaan kosmetiikkaa, vaan on ok ostaa marketista. Yhtä hyväksyttävää on käyttää rahaa ihonhoitoon ja ostaa vaikka erikoisliikkeistä. Kunhan tuote on kasvoille ja kukkarolle sopiva, ei päätöstä pidä katsoa pahalla, Poutanen sanoo.

Lopulta vaikka kalliin kasvovoiteen ostaja tietäisi, mistä kaikesta tuotteen hinta muodostuu, hän mitä luultavammin silti pysyy valinnassaan. Syynä voi olla merkkiuskollisuus tai tuotemerkin imago.

– Uskotaan, että tuote on satsatun hinnan arvoinen.

Kuva: Unsplash
Shoppaile turvallisesti

Suomessa ihonhoitotuotteet ovat turvallisia EU-lainsäädännön ansiosta.

Ainesosaluetteloa ei tarvitse ymmärtää, todetakseen tuotteen turvalliseksi. Pakkauksen lukemalla voi varmistaa, onko kaikki kunnossa.

Pakkauksen pitää kertoa, mikä tuote on ja mikä sen vaikutus on. Onko kyseessä esimerkiksi kuorinta vai seerumi?

Tarkista, että tuote sisältää ainesosaluettelon. Entä löytyykö pakkauksesta yhteyshenkilö, vastuuhenkilö tai jälleenmyyjä, johon voi tarvittaessa olla yhteydessä.

Lopuksi tarkista kierrätysohjeet. Jos näitä tietoja ei löydy, Poutanen jättäisi tuotteen hyllyyn.