Kirjoitustaito on teknologia, joka tuhansien vuosien ajan oli pienen piirin hallinnassa. Sumerilaisten kirjureiden kehittämä teknologia vapautui kaikkien ihmisten käytettäväksi vasta 600 vuotta sitten, kun saksalainen kultaseppä Johannes Gutenberg kehitti kirjapainon.

Viime vuosituhannen loppupuolella käynnistynyt digitaalinen vallankumous palautti ihmiset aikaan, joka muistuttaa Mesopotamian nuolenpääkirjureiden aikakautta, sanoo Cambridgen yliopiston Deepmind-keskuksen professori Neil Lawrence.

Kirjureiden sijaan ohjelmistokehittäjät ja heidän kiltoinaan toimivat suuret teknologiayritykset hallitsevat nyt yhteiskunnan tietovirtoja. Tekoäly on luonut uusia oraakkeleja, jotka tulkitsevat konetta.

Jo useamman vuoden ajan suurten teknologiayhtiöiden johtajat ovat väittäneet meille, että tekoäly on teknologia, jota tavalliset ihmiset eivät voi ymmärtää ja jota vain isot yritykset hallitsevat.

Tämä on vastenmielistä, Lawrence sanoo.

– Se on vastenmielistä, koska se vie ihmisiltä mahdollisuuden vaikuttaa tärkeään teknologiaan, jonka kehittämisessä heidän pitäisi olla mukana, Lawrence sanoo.

Lawrence on arvostettu asiantuntija koneoppimisen ja tekoälyn etiikan alalla. Hän on työskennellyt Microsoftin ja Amazonin kaltaisissa isoissa teknologiayrityksissä. Viime vuonna Lawrence julkaisi The Atomic Human -kirjan, jossa hän pohtii älykkyyttä tekoälyn aikakaudella.

Lawrence pitää tekoälyä tärkeänä teknologiana etenkin sen takia, että se ensimmäistä kertaa mahdollistaa sen, että tavalliset ihmiset voivat keskustella tietokoneen kanssa. Tämä murtaa digioraakkelien vallan ja antaa ihmisille tehokkaan työkalun rakentaa yhteiskuntaa omilla ehdoillaan.

– Meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus pohtia, miten voimme tuoda ihmiset jälleen mukaan heidän elämäänsä koskevaan päätöksentekoon tämän teknologian avulla, Lawrence toteaa.

Neil Lawrence muistuttaa, että tekoälyjärjestelmien monimutkaisuus ei ole syy siihen, etteivätkö tavalliset ihmiset voisi käyttää niitä.Tekoäly on työkalu, joka muuttaa meitä

Lawrence tyrmää haastattelun aikana useaan otteeseen tekoälyn ympärille luotuja tarinoita. Yleinen tekoäly eli AGI on täyttä roskaa, eikä tekoäly voi koskaan korvata ihmistä päätöksenteossa.

– Tekoäly on työkalu ja kuten kaikki työkalut, se muuttaa meitä, Lawrence painottaa.

Samalla tavalla esimerkiksi kirjapainotaito muutti meitä. Se mahdollisti tiedon – niin oikean kuin väärän – levittämisen ennennäkemättömällä tavalla. Se synnytti uskonpuhdistuksen ja sitä seuranneet uskonsodat. Kirjapainon ansiosta yhteiskunnat rakentuivat nykyisille perustuksilleen.

Internet on kiihdyttänyt kirjapainotaidon seurauksia ja nyt tekoäly mullistaa kehitystä entisestään.

Tämän takia Lawrencen mielestä nyt olisi tärkeää käydä keskustelu siitä, mitä ihmiset haluavat tekoälyltä ja miten sitä voitaisiin käyttää ihmisten elämän parantamiseen.

Valitettavasti tätä keskustelua ei ole vielä aloitettu. Sen sijaan osa poliitikoista ja teknologiajohtajista messuaa superälystä, joka muuttaa kaiken.

– Siitä ei ole hyötyä ihmisille eri maissa, eikä se auta yrityksiä tekemään päätöksiä. Yliopistoillekaan siitä ei ole apua. Se hyödyttää vain niitä, joilla on oma etu ajaa teknologian kehitystä ja kerätä resursseja itselleen, Lawrence tiivistää.

Hän ei hyväksy tarinaa, jonka mukaan tekoäly korvaa meistä jokaisen jollain tavalla.

– Se ei hyödytä mitään, eikä se ole totta.

Euroopan ei pidä kopioida Piilaaksoa

Puheet superälystä ja työn mullistuksesta ovat hyödyttäneet kourallista amerikkalaisia yrityksiä. Ne pitävät tällä hetkellä yllä Yhdysvaltain talouskasvua.

Euroopassa kehitystä on katsottu kateellisina. Viime vuonna EU:ssa alkoivat voimistua vaatimukset siitä, että myös Euroopan on saatava omia teknologiajättejä rakentamaan talouskasvua. Lähtölaukauksen antoi Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi, joka julkaisi viime syksynä keskustelua herättäneen raportin EU:n kilpailukyvystä.

Lawrence suhtautuu kriittisesti Draghin raporttiin.

– Se on täysin väärä suunta Euroopalle. Meidän pitäisi lähteä liikkeelle kansalaisten tarpeista ja rakentaa ruohonjuuritasolta lähtien vahvoja yrityksiä, joilla on mahdollisuus kasvaa kansainvälisiksi menestystarinoiksi, Lawrence sanoo.

Hän huomauttaa, että vaikka isot teknologiayhtiöt esittelevät uskomattoman isoja kasvulukuja, ne eivät ole tehneet samassa suhteessa tavallisten ihmisten elämästä parempaa. Moni voisi sanoa, että päinvastoin ne ovat heikentäneet yhteiskuntia ylläpitäviä rakenteita.

Cambridgen yliopistoston Deepmind-keskuksen professori Neil Lawrence toivoo, että tekoälyä pitäisi rakentaa ja käyttää kansalaisten tarpeiden pohjalta.

Lawrence vieraili marraskuussa Turussa AI Summit -tapahtumassa puhumassa tekoälystä.

Ennen Lawrencen osuutta lavalla olivat muun muassa Nobel-ekonomisti Bengt Holmström, talousvaikuttaja Nalle Wahlroos ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.). He keskustelivat EU:n sääntelystä ja siitä miten se on tukahduttanut kasvumahdollisuudet.

Lawrence aloitti oman alustuksensa toteamalla, että hän oli erittäin pettynyt edeltävään keskusteluun.

Professori katsoo, että keskittymällä yritysjättiläisten kasvattamiseen Eurooppa unohtaa kansalaisensa. Kun jahdataan loputonta skaalautuvuutta, korjaamatta jää paljon tärkeitä asioita.

Hän ottaa esimerkiksi opettajan työn. Erilaiset hallinnolliset työt voivat viedä vaikka viidenneksen opettajan työajasta. Tähän tekoäly voisi tarjota helpotusta, mutta teknologiajättiläiset eivät vaivaudu rakentamaan yhdelle ammattiryhmälle räätälöityä palvelua, jonka hyödyt on rajattu 20 prosenttiin.

Suomi näyttää tietä

Kriittisistä näkemyksistään huolimatta Lawrence sanoo olevansa optimistinen tulevaisuuden suhteen. Ihmisille voi jonkin aikaa myydä kaikkivoipaiseen yleiseen tekoälyyn perustuvia katteettomia lupauksia, mutta lopulta ihmiset ovat fiksuja, hän sanoo.

– Jos vain pääsemme tämän vaiheen yli, jossa nykyteknologiat eivät vielä aidosti palvele ihmisten tarpeita, ja alamme ottaa niitä käyttöön tavallisten ihmisten hyväksi, tilanne voi muuttua nopeasti. Silloin voimme katsoa taaksepäin tähän myllerryksen, populismin ja suuryritysten valta-aseman aikaan ja todeta, että saimme suunnan käännettyä, Lawrence pohtii.

Käänne ei tapahdu hetkessä. Lawrence arvelee, että sen toteuttaminen jää nykynuorten harteille.

– Meidän tehtävämme on pitää toivo elossa, jotta he voivat nähdä ja rakentaa sen tulevaisuuden, jossa teknologiat ovat avoimien yhteiskuntien hallinnassa.

Tässä tehtävässä Suomi on Lawrencen mukaan tärkeässä roolissa. Suomeen on vasta perustettu Ellis-instituutti, joka edistää monipuolista huippututkimusta tekoälystä.

– Suomi näyttää tietä eteenpäin Ellis-instituutin ansiosta, Lawrence toteaa.

Onko tekoälyllä älykkyyttä?

Tekoälyjärjestelmät kykenevät suorittamaan toimintoja, jotka tuntuvat samaan aikaan inhimillisiltä ja yli-inhimillisiltä. Koneen katsotaan saavuttaneen älykkyyden, joka tähän asti on mielletty ihmiseen liitettäväksi piirteeksi.

Lawrence pitää älykkyyttä ongelmallisena käsitteenä tässä yhteydessä. Ilman tekoälyäkin sen määritteleminen on vaikeaa.

– Paras määritelmä älykkyydestä on, että tunnistan sen, kun näen sen, Lawrence muotoilee.

Deepmind-professorin mukaan ihmisälykkyyden vertaaminen koneeseen on erittäin vaikeaa ja monessa tapauksessa järjetöntä.

– Kone voi omaksua tietoa 300 miljoonaa kertaa nopeammin kuin me. Se on sama ero kuin kävelyvauhdilla ja valonnopeudella, Lawrence vertaa.

Tämä johtaa siihen, että me helposti sekoitamme älykkyyden nopeuteen. Lawrence ottaa esimerkin janan toisesta päästä, ekosysteemeistä. Ympärillämme olevat organismit omaksuvat koko ajan tietoa, tosin paljon hitaammin kuin mitä ihminen kykenee hahmottamaan.

– Jos me haluamme kutsua koneita älykkääksi, mielestäni meidän täytyy kutsua siinä tapauksessa myös ekosysteemejä älykkääksi.

Lawrence sanoo olevansa valmis tulkitsemaan tilannetta myös niin, että älykkyys on puhtaasti ihmisen piirre. Tulkinnalla ei sinänsä ole väliä, kunhan sen tekee ihminen.

– En vain halua, että ihmiset uskovat, että meillä on tämä maaginen asia, joka on nyt myös koneella, Lawrence sanoo.

– Jos meillä on jokin maaginen ominaisuus, se on yhä meidän.