WIEN Ulkomaalaisten opiskelijoiden pidätyksiä, tutkimusohjelmien lopettamisia, virkanimitysten jäädytyksiä. Näin alkoi presidentti Donald Trumpin valtakausi yhdysvaltalaisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa.
Trumpin toinen kausi on ollut tutkimukselle huomattavasti ensimmäistä rankempi, koska luuta alkoi nyt pyyhkiä nopeammin ja perusteellisemmin.
Yhdysvalloissa järjestettävien tiedekonferenssien osallistujamäärät laskevat. Tuoreimman uutisen mukaan Trumpin hallinto sulkee kokonaan yhden maan johtavista sää- ja ilmastotutkimuslaitoksista.
Tähän saumaan iskevät nyt aktiivisesti jotkut länsimaat. Esimerkiksi Ranskan, Hollannin ja viimeksi Kanadan yliopistoihin on perustettu suunnattuja ohjelmia, joiden tarkoitus on houkutella Yhdysvalloista tieteilijöitä.
Erityisen hyvin tilanteen hyödyntämisessä on onnistunut Itävalta. Pieni EU-maa on houkutellut jo liki 30 tutkijaa yliopistoihinsa Yhdysvalloista vasta viime toukokuussa alkaneen hankkeensa avulla.
Alppimaa odottaa saavansa yhtä ison joukon lisää tieteilijöitä tämän vuoden alussa. Parhaillaan Itävallan yliopistoissa on käynnissä lähes 60 valintaprosessia, maan tiedeministeriö kertoo.
Videolla Itävallan tiedeakatemian pääjohtaja kertoo, miten ohjelma sai yllättävän käänteen:
Kuvaus: Mohamed Sharif El Bouari / YleTutkija pelkäsi joutuvansa vaikeuksiin kommenteistaan
Yle haastatteli Wienissä Trumpin hallintoa pakoon lähtenyttä korkean profiilin tieteentekijää. Yle ei paljasta tieteilijän nimeä tälle haastattelusta mahdollisesti koituvien vaikeuksia vuoksi.
Haastateltu tutkija matkustaa yhä silloin tällöin Yhdysvaltoihin, ja hän pelkää joutuvansa vaikeuksiin rajaviranomaisten kanssa. Myös monet tutkijan kollegoista suunnittelevat lähtöä Yhdysvalloista, koska uusia esteitä tutkimukseen tulee jatkuvasti.
Yhdysvaltalaisten tieteentekijöiden pelko on tullut tutuksi kollegoille Itävallassa.
– Yhdysvalloissa vallitsee nyt tieteessä suhteellinen vapaus. Vapaus, joka voi muuttua päivästä toiseen. Näin kollegat meille kertovat. Ja juuri se aiheuttaa pelkoa, sanoo Itävallan tiedeakatemian pääjohtaja Heinz Faßmann Ylen haastattelussa.
Avaa kuvien katselu
Yle haastatteli Wienissä tutkijaa, joka lähti aikoinaan Euroopasta Yhdysvaltoihin parempien tutkimusolosuhteiden vuoksi. Trumpin valtaannousun jälkeen hän palasi. Kuva: Anna Karismo / YleTulijat huippuyliopistoista
Itävallan ohjelmassa yliopistot voivat palkata tutkijatohtoreita Yhdysvalloista ilman pitkää hakuprosessia syyskuun 2026 loppuun asti. Valtio maksaa valtaosan palkoista, yliopistojen maksuosuudeksi jää neljännes kustannuksista.
Lisäksi Itävallan tiedeakatemia on myöntänyt 25 yhdysvaltalaiselle tutkijatohtorille puolen miljoonan euron stipendit neljäksi vuodeksi.
Itävaltalaisten syöttiin on tarttunut huippunimiä parhaista yliopistoista.
– Se todella yllätti minut, Faßmann sanoo.
Samalla myös tavallisiin yliopistojen työnhakuihin tulee yhä enemmän hakemuksia Atlantin takaa.
– Kun aiemmin haimme tutkimushankkeeseen vetäjää, saimme ehkä 10–15 prosenttia hakemuksista Yhdysvalloista. Nyt osuus on 40–45 prosenttia.
Faßmannin hallinnoiman APART-USA-ohjelman kautta tulevat tutkijat ovat Itävallassa vähintään neljä vuotta.
– Heistä saattaa tulla professoreita sinä aikana, tai he jatkavat tutkimusprojektejaan. He voivat myös houkutella uutta rahoitusta Itävaltaan.
Tarkoitus on tutustuttaa tutkijat Eurooppaan, jotta he näkevät, että tämä on ”erinomainen tutkimusmanner, jossa on paljon mahdollisuuksia”.
Avaa kuvien katselu
Tiedeakatemian pääjohtaja Heinz Faßmann oli Itävallan sitoutumaton koulutusministeri kahteen otteeseen vuosina 2017–2021. Kuva: Alamy/All Over Press”Euroopalla on nyt mahdollisuus”
Itävaltalaiset tarttuivat heti toimeen, kun Trumpin tutkimuspolitiikka alkoi valjeta. Trumpin hallinto on leikannut kokonaisia tutkimusalueita ja asettanut tutkijoille aiempaa tiukempia viisumimääräyksiä.
Faßmannin mukaan Itävallan rahoitusohjelma on yksi Euroopan suurimmista. Etenkin amerikkalaiset lääketieteen, teknisen alan, luonnonvarojen ja biotieteiden tutkijat ovat olleet kiinnostuneita.
Pelkästään Wienin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on saanut tähän mennessä 20 hakemusta Yhdysvalloista.
Faßmannin mielestä Euroopalla on nyt paikka kääntää historiassa tapahtunut tutkijoiden muuttoliike – aivopako – toiseen suuntaan.
– Toisen maailmansodan jälkeen muuttoliike on ollut epäsymmetrinen. Se tarkoittaa, että lahjakkuutemme lähtivät Euroopasta Yhdysvaltoihin ja antoivat panoksensa siellä talouteen ja tieteeseen. Nyt voimme tuoda ainakin osan takaisin ja jopa kääntää muuttoliikkeen suunnan.
Avaa kuvien katselu
Tuhannet tutkijat, tieteilijät ja akateemiset työntekijät osoittivat mieltään Pariisissa viime maaliskuussa ilmaistakseen pettymyksensä Trumpin käynnistämiin laajoihin hyökkäyksiin tiedettä ja tutkijoita vastaan. Kuva: Alamy/All Over PressKiinnostus Suomeenkin kasvanut
Myös Euroopan unioni sai viime vuonna ennätysmäärän hakemuksia tutkimus- ja innovaatioapurahoihinsa. Joidenkin apurahojen hakemukset Yhdysvalloista kolminkertaistuivat edellisvuoteen verrattuna.
EU käynnisti viime keväänä 500 miljoonan euron Choose Europe -ohjelman vikittelemään juuri Yhdysvalloista tutkijoita.
Myös Suomen Akatemialla on oma 50 miljoonan euron hankkeensa. Hakemukset Yhdysvalloista ovat lisääntyneet Suomen eri yliopistoissa.
Avaa kuvien katselu
Eurooppa vetää yhdysvaltalaisia turisteja, ja nyt manner houkuttelee myös tutkijoita. Juuri päättynyt joulutoriaika on yksi Wienin matkailun sesongeista. Kuva: El Bouari Mohamed Sharif / YlePalkka pienenee, mutta turvallisuus paranee
Ranskaan on muuttanut tähän mennessä 30 tutkijaa Trumpin toisen kauden aikana Safe place for science – eli Tieteen turvapaikka -ohjelman puitteissa.
Minnesotasta Aix-en-Provenceen asettunut politiikan tutkimuksen professori Lisa Hilbink kuvaili vastikään Ranskan yleisradioyhtiölle Yhdysvaltojen tutkimustilanteen olevan kuin autoritäärisissä valtioissa.
Hilbink on itse erikoistunut oikeusvaltion ja tuomarien roolin tutkimiseen demokratiassa, ja hänen miehensä on ilmastotutkija – kumpikin aiheita, joiden tutkimusta Trump pyrkii vähentämään.
– Minnesotan yliopisto oli yksi Trumpin ensimmäisiä kohteita heti helmikuussa. Joitakin ulkomaalaisia opiskelijoita pidätettiin. Meitä kohdeltiin kuin vihollista, Hilbink kertoo haastattelussa.
Hilbinkin mukaan demokratian tutkijoita rajoitetaan nyt tiukasti Yhdysvalloissa.
Ylen ja ranskalaismedioiden haastattelemat tutkijat kertovat, että vaikka heidän palkkansa pienenevät Euroopassa, he kokevat olevansa etuoikeutettuja.
– Tunnen jopa syyllisyyttä siitä, että juuri minä pääsin lähtemään, Hilbink sanoo.
Hilbinkin valtti kolmivuotisen sopimuksen saamisessa oli, että hän puhuu sujuvaa ranskaa.