Viime vuonna saimaannorpan pesintää tukevia apukinoksia kolattiin ennätysmäärä, vaikka talvi oli kuluvan talven tapaan vähäluminen.
Avaa kuvien katselu
Apukinosten kolaamista saimaannorpille Saimaan Pihlajavedellä tammikuussa 2024. Kuva: Saara-Miira Kokkonen / Yle
Leuto alkutalvi ei vielä aiheuta huolta saimaannorpan pesinnän onnistumisesta. Näin kertoo Metsähallituksen luontopalveluiden luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski.
WWF:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton vapaaehtoiset alkavat kolata apukinoksia saimaannorpan pesimistä varten yleensä tammikuussa, mutta toisinaan kolausten aloitus on viivästynyt helmikuuhunkin asti.
Metsähallitus koordinoi kolauksia.
– Alkutalvihan näytti tosi surkealta, kun oli niin lauhaa, mutta nyt on ollut kovia pakkasia ja järvi on päässyt jäätymään, niin nyt näyttää jo paljon paremmalta, Alakoski sanoo.
Viime vuonna saimaannorpille kolattiin ennätyksellisesti yli 300 kinosta, vaikka talvi oli kuluvan talven tapaan vähäluminen. Alakoski kiitteleekin vapaaehtoisten ahkeruutta.
Hän kertoo, että tänäkin talvena on tarkoitus kolata yli kaksisataa apukinosta.
Apukinosten kolaaminen aloitettiin vuonna 2014 ja niihin on syntynyt vuosien aikana yli 300 kuuttia.
Saimaannorpan pesässä on useita eri onkaloita:
Kuvaus: Niko Mannonen / Yle , editointi: Marja Väänänen / YleKymmeniä keinopesiä
Apukinosten lisäksi saimaannorpille on tehty keinopesiä. Ensimmäinen kuutti syntyi keinopesään vuonna 2018.
Viime vuonna Saimaalla oli nelisenkymmentä keinopesää ja niihin syntyi seitsemän kuuttia.
Alakoski kertoo, että osa norpista palaa pesimään samaan keinopesään, vaikka sen paikkaa muutettaisiinkin.
Keinopesät asetetaan Saimaalle syksyllä tai talven aikana ja kerätään kesän ajaksi maalle.