Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi viime viikolla ensimmäistä kertaa urheilija-apurahat uusitulla järjestelmällä, jonka tarkoituksena on priorisoida Suomen kansainvälistä urheilumenestystä.
Käytännössä rahaa jaetaan nyt entiseen verrattuna harvemmalle joukolle urheilijoita tiukemmilla kriteereillä. Apurahojen summia myös korotettiin.
Maanantaina yleisurheilijoita edustavan Suomen Urheiluliiton (SUL) puheenjohtaja Riikka Pakarinen julkaisi tekstin, jossa hän nosti esiin kriittisiä näkökantoja apurahojen jakautumisesta uusilla kriteereillä.
Pakarinen nostaa esiin, että yleisurheilijoiden saamien apurahojen kokonaissumma putosi noin kolmanneksella viime vuoteen verrattuna. Myös tukea saaneiden yleisurheilijoiden määrä tippui radikaalisti 41:stä 16:een.
Yle Urheilu vertasi kaikkien kesälajien edustajien saamia apurahoja vuosilta 2025 ja 2026. Luvuista selviää, että yleisurheilu tosiaan on uudistuksessa selvästi eniten rahaa menettänyt laji. Toisaalta se saa edelleen ylivoimaisesti eniten tukea.
Yleisurheilun jälkeen eniten apurahaa menettivät lentopallo, jalkapallo ja koripallo, mutta tälle on selkä syy. Uudistuksessa päätettiin, että jatkossa joukkuelajeissa yksittäisille urheilijoille ei jaeta apurahaa, vaan tuki ohjataan maajoukkuetoiminnan kehittämiseen.
Kokonaissummiltaan uudistuksen voittajiin kuuluvat keilailu, uinti ja paini. Erityisesti keilailu sai paljon lisää tukea, sillä lajin tukisumma kolminkertaistui viime vuodesta. Suomi nappasikin loppuvuodesta Hongkongissa käydyistä keilailun MM-kisoista kuusi mitalia, joista peräti viisi oli kultaisia.
Avaa kuvien katselu
Suomi oli jopa dominoiva keilailun MM-kisoissa marras-joulukuussa 2025. Naisten trio-kilpailussa kultaa juhlivat Essi Pakarinen (vas.), Ani Juntunen (oik.) ja Peppi Konsteri (edes.). Heistä urheilija-apurahan saivat Konsteri ja Pakarinen. Kuva: Tiina Viljakka / Suomen keilailuliittoVain olympialaisiin sopivat näytöt
Yle Urheilun tavoittama SUL:n puheenjohtaja Riikka Pakarinen korostaa, että hänestä urheilijoiden apurahajärjestelmä on ehdottomasti ollut uudistuksen tarpeessa ja nyt tehdyt päätökset ovat oikeansuuntaisia.
Hän kuitenkin sanoo suoraan, että SUL:ssa ollaan pettyneitä eikä apurahojen jako mennyt heidän näkökulmastaan oikeudenmukaisesti.
– Jos halutaan menestystä, pitää tehdä valintoja myös tukilajien määrässä ja merkittävyydessä. Lajikattausta menestyksen tavoitteluun on pitänyt karsia, kun nyt sitä lisätään.
Pakarinen nostaa esiin, että apurahauudistusta edeltävässä keskustelussa isossa roolissa oli Suomen olympiamenestyksen parantaminen. Kesäolympialaisissa Suomen joukkueesta valtaosa on perinteisesti yleisurheilijoita.
– Nyt apurahoja on jaettu varsin avokätisesti ei-olympialajien edustajille. Totta kai myös näiden lajien urheilu on erittäin arvokasta, mutta siinä kohtaa myös yleisurheilusta voisi tarkastella niitä lajeja, jotka eivät ole olympialaisissa.
Avaa kuvien katselu
Laura Lahtinen ei saanut urheilija-apurahaa, sillä hänen parhaat näyttönsä uinnista ovat lyhyen radan kilpailuista. Olympialaisissa kisataan pitkällä radalla. Kuva: Ilkka Loikkanen / Yle
Tarkemmin sanottuna jos laji kokonaisuutena on mukana olympialaisissa, hyväksytään apurahahaussa näytöiksi vain ne kilpailumuodot, joilla myös olympiamitalit jaetaan. Sen sijaan jos lajikokonaisuus ei ole mukana olympialaisissa, rajoituksia alalajeittain annetuista näytöistä ei ole.
Esimerkiksi moni yleisurheilun hallikisojen kilpailumuodoista ei ole sellaisenaan mukana olympialaisissa. Siksi vaikkapa 60 metrin aidoissa vuonna 2023 EM-kultamitalin Istanbulista voittaneen Reetta Hurskeen näyttöjä hallista ei laskettu mukaan apuraha-arviointiin.
Samasta syystä myös uimari Laura Lahtinen jäi ilman apurahaa, vaikka hän oli joulukuussa lyhyen 25 metrin radan EM-kisoissa 200 metrin perhosuinnissa neljäs ja 100 metrin perhosfinaalissa seitsemäs. Olympialaisissa matkoja uidaan ainoastaan pitkässä 50 metrin altaassa.
Tässä mielessä uudistus on otettu harmistuneina vastaan myös Uimaliitossa.
– Olympiamatkoja kuitenkin uidaan sekä lyhyessä että pitkässä altaassa. Ne ovat ihan yhtä kovia urheilijoita, jotka pärjäävät pitkällä ja lyhyellä radalla. Lyhyen radan kilpailut ovat nykypäivänä kovatasoisia ja kestävät vertailua, Uimaliiton toiminnanjohtaja Pasi Salonen sanoo.
Subjektiivinen tarkastelu
Toinen Pakarisen huomio liittyy siihen, miten menestysodotuksia voidaan määritellä.
Pienemmän eli 12 000 euron apurahan kriteeri on näkymä top 8 -sijoituksiin globaaleissa arvokilpailuissa. SUL-pomo on sitä mieltä, että yleisurheilijoiden mahdollisuuksia on nyt jaetuissa apurahoissa ylenkatsottu.
– Sieltä puuttuu hyvin monta nuorempaa ja kokeneempaa urheilijaa, joilla taatusti tulee olemaan mahdollisuudet kahdeksan parhaan joukkoon sijoittumiseen. Tällaisen arvioiminen ja ennustaminen erityisesti nuorten urheilijoiden osalta on hyvin hankalaa.
Avaa kuvien katselu
Topi Raitasen nappaama 3 000 metrin estejuoksun EM-kulta oli vuoden 2022 sykähdyttävimpiä urheiluhetkiä. Kuva: IMAGO/Eibner/ All Over Press
Pakarisen mukaan perusteet apurahojen myöntämiselle eivät siis ole olleet selkeitä ja kiistattomia, vaan arviointia on tehty subjektiivisella otteella.
Myös Uimaliiton Salonen katsoo, että apurahoilta tippui muutamia potentiaalisia globaalisti top 8 -sijoille pystyviä uimareita.
SUL:n Pakarinen nostaa myös esiin sen, onko vain globaalien menestysodotusten tarkastelu kaikissa lajeissa järkevää. Esimerkiksi yleisurheilussa suomalaisia ovat sykähdyttäneet usein EM-tasolta tulleet arvokisamitalit, kuten Topi Raitasen 3 000 metrin estejuoksun kulta vuodelta 2022.
Nyt ilman apurahaa jäivät muun muassa aituri Lotta Harala, kävelijä Aku Partanen ja kolmiloikkaaja Senni Salminen, jotka Pakarisen mielestä ovat kaikki potentiaalisia mitalisteja elokuussa Birminghamissa käytävissä yleisurheilun EM-kisoissa.
Nuorten asema vaikeutui
Pakarisen suurin huolenaihe on se, mikä on nuorten ja lupaavien urheilijoiden asema nykymallissa. Uudistuksessa poistettiin kokonaan 16–25-vuotiaille suunnattu 6 000 euron apuraha, jonka vielä viime vuonna sai 101 urheilijaa.
Jatkossa kynnys apurahan saajien joukkoon pääsemisestä on korkealla. Yleisurheilussa on nähty viime vuosina paljon nuorten arvokilpailuissa menestystä niittäneitä urheilijoita, jotka Pakarisen mukaan on nyt melko lailla unohdettu.
– Siellä on paljon esimerkkejä, kuten Emilia Kangas, Emil Porvari ja Kasperi Vehmaa, jotka ovat jääneet nyt täysin ilman tukea.
Avaa kuvien katselu
Suomen alle 23-vuotiaiden yleisurheilumaajoukkue voitti viime kesänä Bergenin EM-kisoista neljä mitalia. Pronssia napanneet Emil Porvari (vas.) ja Kasperi Vehmaa (oik.) jäivät nyt ilman urheilija-apurahaa. Kultaa vuolleet Saga Vanninen (toinen vas.) ja Ilona Mononen sellaisen saivat. Kuva: Petteri Bülow / Yle
Joka tapauksessa ensimmäinen kierros uudella systeemillä on nyt vedetty. Seuraavaksi vuorossa on talvilajien apurahahaku, joka toteutetaan maalis-huhtikuussa.
SUL:n Pakarinen painottaa, että hänen kritiikkinsä ei ole muutosvastarintaa. Hänestä muutoksia ehdottomasti tarvitaan, mutta niihin pitää olla valmis tekemään myös korjauksia.
– Jos nähdään, että joku kohta on mennyt vähän pieleen, niin sitten korjataan ja parannetaan systeemiä. Toivon, että näiden pointtien kautta vähintäänkin tarkastellaan, miten jatkossa tukia jaetaan.
Uimaliiton Pasi Salonen toteaa, että apurahojen säätäminen on lopulta ikuisuuskysymys, josta jonkun mielestä aina jää jotakin puuttumaan.
– Lajien välillä sitä vertailua on varmaan aika mahdotonta tehdä. Ainakin lajien sisällä kisoja ja matkoja olisi hyvä arvostaa samalla tavalla. Eli meidän tapauksessa sitä, onko kyseessä pitkä tai pätkä rata.