Jos Dallasin syyskautta pitäisi kuvailla yhdellä kuvalla, siinä voisi käyttää vaikka Hannes Heikuran ikonista otosta edesmenneestä hiihtolegenda Mika Myllylästä rämpimässä Tervanevan suolla. Näin siitäkin huolimatta, että tähtipaidat ovat repineet matkaansa lähes 70 prosenttia kaikista tarjolla olleista pisteistä.
Dallas on NHL:n toiseksi paras joukkue juuri nyt.
Tervanevan henki sopii silti kuvaamaan suomalaismafian johtaman joukkueen kautta.
– Tulos valehtelee, jos mietitään, miten he ovat pelanneet, Yle jääkiekkoasiantuntija Ismo Lehkonen aloittaa.
Lehkonen viittaa ennen muuta viidellä viittä vastaan pelaamiseen. Dallas on ollut Edmontonin jälkeen koko NHL:n paras erikoistilannejoukkue ja elänyt paljon ylivoimapelistään. Viidellä viittä vastaan se on ollut koko sarjan tehokkain viimeistelijä lähes 12 prosentin laukaisutehoilla.
Kun maalivahtipelikin on ollut hyvää, voittaminen on ollut mahdollista.
Laajempi katsanto tasaviisikoin pelatessa on kuitenkin maalannut maisemaa taustalla. Dallas on maaliodottamia ja maalipaikkoja mittaavissa tilastoissa enemmänkin top 20 joukkue kuin top 10 joukkue.
Avaa kuvien katselu
”Tulos valehtelee”, sanoo Ismo Lehkonen. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Kestääkö ylivoimapeli ja viimeistelyn tehokkuus läpi kauden?
– Prosentit eivät tule olemaan tuollaisia koko kautta. Ei se mikään salaisuus ole, ettei Dallas ole 5-5-pelaamisen osalta lähellekään top 16 joukkue, Lehkonen linjaa.
Hitaampi Dallas
Mistä homma sitten kiikastaa?
Jonkinlainen identiteetinetsintäprosessi Dallasilla on kiistatta menossa. Vahvana suorahyökkäysjoukkueena pitkään tunnettu Dallas on luopunut tuoreen päävalmentajan Glen Gulutzanin alaisuudessa identiteetistään tältä osin. Kiekkokontrolliin ja päätypeleihin nyt enemmän luottava joukkue ei ole löytänyt itseään uuden pelitavan kanssa.
– Kyllä he sen kanssa kipuilevat. Mikään (muutos) ei tietenkään tapahdu nappia painamalla, mutta joskus tulee myös takaseinä vastaan, että kuinka kauan kannattaa päätä hakata seinään. Täytyisi pystyä hyökkäyspelaamista nyt hieman säätämään, jos nähdään, ettei tämä ole ihan sitä, millä saadaan parhaat tehot irti, Lehkonen sanoo.
Dallas on hidastanut pelaamistaan, mutta se ei Lehkosen mukaan ole johtanut useinkaan toivottuun pelin virtaukseen.
– Jos pelaat paljon trappia, idea on asettaa keskialueelle ansa saadaksesi vastaiskuja. Dallas lähtee kuitenkin jatkuvasti pohjista. Ylenpalttinen kiekkokontrolli kuluttaa sekunteja kellosta ja peleistä tulee maalin pelejä, ja koko ajan tämä joukkue joutuu puristamaan täydet 60 minuuttia, mikä on raskas tapa voittaa.
Avaa kuvien katselu
Glen Gulutzan halusi muuttaa Dallasin pelitapaa. Kuva: Jerome Miron-Imagn Images
Dallas pelaa uuden valmennuksen alla riskittömämmin ja enemmän päädyn kautta, mutta sopiiko se käsillä olevalle pelaajamateriaalille?
– Ei Dallas ota riskejä murtaakseen hyökkäyssiniviivan. Nämä pelaavat varman päälle, mutta onko heillä sellaisia pelaajia, jotka saisivat päädyssä riistoja ja pelin hyökkäysalueella tukkoon. Ei tuollainen peli oli tällaiselle pelaajistolle ominaista. Ei Dallas voi pelata Floridan jääkiekkoa, Lehkonen paaluttaa.
Pelaajiston leveys kaukainen muisto
Niin, se joukkueen rakenne.
Sekin on muuttunut yhden kauden aikana valtavasti. Dallas ei halunnut maksaa menneellä kaudella tähtipaidassa loistaneelle Mikael Granlundille ja karhean sielupelaaja Mason Marchmentinkin se päästi menemään. Kun vielä päälle tärkeän keskushyökkääjän Tyler Seguinin kausi iskettin loukkaantumisen kautta pakettiin, Dallasista tulikin todella kapea joukkue.
Jos laskuista jätetään leiviskänsä hoitaneet hyökkääjät Mikko Rantanen, Roope Hintz, Jason Robertson sekä Wyatt Johnston, viidenneksi tehokkain terve hyökkääjä on alle 12 minuutin jääaikakeskiarvolla operoiva syvyyssentteri Radek Faksa tehoilla 1+14.
Jos katsantokantaa vielä vähän kaventaa, Rantasen voisi todeta repineen yksin perässään koko porukkaa.
Kahdesti sarjan parhaaksi urheilupuolen pomoksi valittu Jim Nill on käsillä olevan tilanteen kanssa tiukan paikan edessä. Joukkueelle ja yleisölle kelpaa vain mestaruus, mutta kone yskii ja rivit ovat harvenneet. Palkkakaton allakin tilaa on alle kolme miljoonaa.
Avaa kuvien katselu
Mikko Rantanen on Dallasille kaikki kaikessa. Kuva: Jerome Miron-Imagn Images
– Minun papereissa Mikko on 140 tehopisteen pelaaja, mutta kyllä asetukset täytyisi olla sellaiset, ettei hänen tarvitse olla joka puolella tekemässä kaikkea mahdollista, Lehkonen näkee.
– Seurajohdon on pakko tuoda tuohon joitakin uusia pelaajia. Pelaajat puhuvat paljon tällaisista asioita, että meillä on mestaruusikkuna auki, mitähän toimisto aikoo tehdä. Dallasin jätkät katselevat varmasti ympärilleen etenkin nyt, kun Minnesota teki aiemmin ison pelaajakaupan.
Robertson kaupaksi?
Seurajohdolla on muitakin murheita.
Jenkkitähti Jason Robertson on tulossa rajoittamattomaksi vapaaksi agentiksi tulevana kesänä, mutta uutta sopimusta ei vieläkään ole syntynyt. Jim Nill ei voi kesällä ajautua tilanteeseen, missä Dallas voisi menettää Robertsonin ilman, että se saa tästä minkäänlaista korvausta.
On siis mahdollista, että siirtomarkkinoilla nähdään iso paukku ennen maaliskuun 6. päivän siirtotakarajaa.
– Tuo tilanne on ratkaistava todella nopeasti ja selkeästi ennen maaliskuuta, Lehkonen toteaa.
Kausi, joka piti sisällään ison lupauksen, on ajautunut kimuranttiin tilanteeseen. Tulokset ovat olleet sinänsä hyviä, mutta niin valmentajan kuin seurajohdon pöydällä on lukuisia erittäin haastavia kysymyksiä. Viides peräkkäinen tappio myöhään sunnuntai-iltana ei ainakaan laimentanut painetta.
– Tuohon jääkiekkoon heillä ei ole oikeita työkaluja, Lehkonen pudottaa vielä lopuksi.