Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkijalla on ytimekäs selitys sille, miksi Suomen presidentti ja ulkoministeri kommentoivat varsin varovaisin sanankääntein Yhdysvaltojen hyökkäystä Venezuelaan.
– Ei haluta suututtaa presidentti Donald Trumpia tällaisessa kriittisessä kohdassa, kiteyttää Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä.
Kriittisellä kohdalla Särkkä tarkoittaa sitä, että Suomi ei halua suoraan tuomita Yhdysvaltoja kansainvälisen oikeuden rikkomisesta, koska Ukrainan rauhanneuvottelut ovat herkässä vaiheessa.
– Yhdysvallat on rikkonut kansainvälistä oikeutta, mutta sitä ei voida sanoa ääneen suoraan, jotta Trump ja hänen hallintonsa pidettäisiin mahdollisimman tyytyväisinä tässä vaikeassa tilanteessa.
Presidentti Alexander Stubb tai ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) eivät kommenteissaan viestipalvelu X:ssä edes maininneet Yhdysvaltoja nimeltä, kun he kirjoittavat Venezuelan tilanteen seuraamisesta.
Sama tyyli toistui maanantaina presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (tp-utva) kokousta selostaneessa tiedotteessa.
– Tp-utva keskusteli Venezuelan ajankohtaisesta tilanteesta. Suomi korostaa, että kaikilla valtioilla on vastuu kunnioittaa kansainvälistä oikeutta ja toimia sen mukaisesti. Valtionjohto seuraa tilanteen kehittymistä tarkasti.
Suomella on paljon vaakalaudalla suhteessa Yhdysvaltoihin: Alexander Stubbin hyvät suhteet Donald Trumpiin, jäänmurtajakaupat, uusien hävittäjien ja muiden aseiden hankinta, Nato-liittolaisuus sekä sotilaallinen tuki mahdollisen kriisin tullen.
Särkän mukaan varovaisia suomalaiskommentteja selittää se, että Suomen pitää pienenä maana miettiä, mitä se voi kommenteillaan saavuttaa. Suomen liikkumavara kansainvälispoliittisesti on suhteellisen pieni.
– Kommentit ovat varovaisia, mutta varmaan tavoitteena on se, että pienin askelin ja positiivisen viestinnän kautta pystyttäisiin vaikuttamaan presidentti Trumpin ajatteluun siltä osin kuin se on mahdollista, Iro Särkkä pohtii.
Suomen ulkopoliittisen johdon kommentit ovatkin olleet kuin suoraan arvopohjaisen realismin oppikirjasta. Pienessä maassa, ilkeilevän Venäjän naapurissa realismi nousee etusijalle.
Iro Särkkä arvioi, että Suomi hakee yhteistä säveltä muiden Euroopan valtioiden kanssa ja pyrkii omilla toimillaan vaikuttamaan Yhdysvaltoihin mahdollisimman tehokkaasti.
Avaa kuvien katselu
Tutkija Iro Särkän mukaan Suomi ja muut Euroopan maat etsivät parhaillaan tehokkaimpia tapoja vaikuttaa Yhdysvaltojen toimintaa. Kuva: Susanna Pesonen / Yle
– Suomi joutuu punnitsemaan sitä, että omat kansalliset turvallisuusintressit ovat tasapainossa niiden keskeisten arvojen kanssa, joita me kansainvälisessä politiikassa edistämme. Ja että Suomi säilyttää edelleen uskottavan profiilin omilla toimillaan.
– Euroopan, ja Suomen osana Eurooppaa, pitää nyt tarkkaan punnita se, että säilytetään rakentava keskusteluyhteys Yhdysvaltoihin kaikissa eri turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.
Hyvien suhteiden ylläpito Yhdysvaltoihin tulee ajankohtaiseksi heti huomenna tiistaina, kun niin sanottu halukkaiden koalitio eli Ukrainaa tukevat maat kokoontuvat Pariisissa.
Ylen tietojen mukaan eurooppalaisten maiden lisäksi Ranskaan matkustaa ainakin Kanadan pääministeri ja Yhdysvaltojen edustaja. Myös Alexander Stubb osallistuu Ranskan presidentin isännöimään kokoukseen, jossa puidaan seuraavia askeleita Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvotteluissa.
Ojanen: Trump ei ymmärrä liittolaissuhteiden päälle
Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Hanna Ojanen on hyvin pitkälti samaa mieltä kollegansa Särkän kanssa. Ojanen pitää epätodennäköisenä, että presidentti Stubbin toive demokraattisen hallinnon syntymisestä Venezuelaan toteutuu.
– Valta ei ole vaihtunut Venezuelassa siten, että demokraattisempi oppositio tai aiemmin vaalit voittanut puolue olisi päässyt valtaan. Nyt näyttää siltä, että Yhdysvallat on ottanut vallan, Ojanen sanoo.
Toisin sanoen on hankalaa synnyttää todellista demokratiaa maassa, jota käytännössä ohjaa toinen valtio.
Suomen ulkopoliittinen johto on kommentoinut Venezuelan lisäksi Grönlannin tilannetta viime päivinä. Presidentti Stubb ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesivat viestipalvelu X:ssä, että vain ”Tanska ja Grönlanti päättävät niitä koskevista asioista”. Kaksikon mukaan Suomi tukee ”pohjoismaista ystäväänsä, Tanskaa”.
Kommentit tulivat pian sen jälkeen, kun Trump oli todennut, että Yhdysvallat tarvitsee Grönlannin ”kansallisen turvallisuuden” takia.
Ojanen ei pidä presidentin ja pääministerin kannanottoja yllättävinä, koska muut Pohjoismaat ovat Suomelle ensisijainen viitekehys.
– On ihan selvää, että Suomi on tukemassa ensimmäisten joukossa pohjoismaista naapuria. Samaa Suomi odottaisi muilta Pohjoismailta, jos esimerkiksi Trumpin mielestä Lappi olisi olennainen alue Yhdysvaltojen puolustukselle ja hän ajattelisi ottaa Lapin haltuun, Ojanen sanoo.
Stubbin Grönlanti-kommentti on linjassa hänen uudenvuodenpuheensa kanssa. Puheessa presidentti muistutti, että ”Suomen läheisimmät ystävät tulevat Pohjoismaista ja Euroopasta”. Stubb halusi, että” Pohjoismaiden välistä yhteistyötä on tiivistettävä”.
Ennen pohjoismaisen yhteistyön korostamista Stubb toi puheessaan esiin, että ”on tiedostettava, että aina emme ole Yhdysvaltojen kanssa asioista samaa mieltä”.
Avaa kuvien katselu
Hanna Ojanen (oik.) pitää puolustusliitto Natolle perustavanlaatuisena ongelmana sitä, ettei Yhdysvallat ”halua ymmärtää”, mistä Nato-yhteistyössä on kyse. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Ojanen kuitenkin pitää Stubbin kommentteja Grönlannista varovaisina, koska Trumpin puheita ei suoranaisesti kritisoitu ulostulossa. Iro Särkkä on asiasta hieman eri mieltä.
Särkän mukaan Stubbin Grönlanti-kommenteissa on selkeä sävyero Venezuela-kommentteihin verrattuna. Tanskan alueellisen koskemattomuuden loukkaaminen tuomitaan selkeästi.
– Ja näin sen pitääkin olla. Pohjoismaat on Suomelle se keskeisin ulko- ja turvallisuuspoliittinen viiteryhmä. Tanska on Suomen keskeisimpiä Nato-liittolaisia. Kyllä sävyero on selkeä, Särkkä arvioi.
– Grönlanti on oman liittokunnan aluetta, jota pitää puolustaa. Liittokunnan yhtenäisyys ja integriteetti pitää kaikissa tilanteissa säilyttää. Yhdenkään liittolaisen ei pidä ryhtyä tällaista politiikkaa ajamaan tai edes puheen tasolla edistämään, Särkkä sanoo.
Vaarallista koko tilanteessa on Ojasen mukaan se, ettei Trump ”selvästikään ymmärrä” liittolaissuhteiden ja Naton merkitystä.
– On todella vakava asia, että Trump on todella häikäilemätön ja hän katsoo voivansa tehdä mitä vain. Hän ei myöskään ymmärrä liittolaisuuden tai puolustusliiton merkitystä lainkaan, Ojanen sanoo.
Iro Särkkä ei vielä vetäisi yhtäläisyysmerkkejä Yhdysvaltojen Venezuela-politiikan ja Grönlannin välille. Hän olettaa, että Donald Trump etsii nyt mahdollisimman hyvää neuvotteluasemaa, jolla Yhdysvallat pystyy turvaamaan sekä turvallisuus- että talousetunsa pohjoisella alueella.
Särkkä pitää tärkeänä, että Suomi viestii siitä, että niin Grönlannissa kuin Venezuelassakin sovelletaan samoja kansainvälisen oikeuden periaatteita.
Tutkijat: Trumpin pelko ei ole viisauden alku
Ulkopoliittisen instituutin Iro Särkkä ja Tampereen yliopiston Hanna Ojanen eivät pidä Trumpin pelkoa viisauden alkuna.
– Suomen pitää yhdessä Euroopan maiden kanssa pystyä vakuuttamaan Trump siitä, että ne omilla toimillaan ovat Yhdysvaltojen keskeisiä liittolaisia tulevaisuudessa ja ne ansaitsevat Yhdysvaltojen tasavertaisen kunnioituksen turvallisuuspolitiikassa, Särkkä sanoo.
– Euroopan maiden pitää pyrkiä viestimään Trumpille, että yhteistyön ja dialogin kautta syntyy se kestävä tie kansainväliseen rauhaan.
Ojanen puolestaan peräänkuuluttaa analyyttista suhtautumista Trumpin valtakauteen. Keskeisenä tavoitteena pitäisi olla se, miten Trumpin kaudesta päästäisiin mahdollisimman pienillä vahingoilla yli.
– Miten Trumpin kausi saataisiin olemaan välivaihe, eikä se muodostuisi Yhdysvaltojen pitkäksi linjaksi? Silloinhan Yhdysvallat eriytyy muusta maailmasta aika lailla, Ojanen sanoo.
Lauantaina Ylen TV-uutisissa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen arvioi, että Trumpin pelosta on tullut viisauden alku suomalaisessa ja länsieurooppalaisessa ulkopolitiikassa. Teivainen oli kuitenkin havainnut ulkoministeri Elina Valtosen kommentissa myös piikin Yhdysvalloille.
Kritiikiksi Yhdysvalloille Teivainen tulkitsi Valtosen muotoilun, että valtioilla on ”vastuu kunnioittaa ja toimia kansainvälisen oikeuden mukaisesti”.
Emeritusprofessori Martti Koskenniemi pitää Trumpin toimintaa kansainvälisen oikeuden vastaisena. Haastattelu Ylen TV-uutisissa sunnuntaina 4. tammikuuta.