Metsästäjät ovat kokeneet häirintää maastossa ilmeisesti passiketjuilla, kerrotaan Metsästäjäliitosta. Myös sosiaalisessa mediassa keskustelu on kärjistynyt.
Avaa kuvien katselu
Sudenmetsästys herättää vastarintaa niin maastossa kuin sosiaalisessa mediassakin. Kuva: Juha Metso/All Over Press
Suomen Metsästäjäliiton varapuheenjohtaja Marko Laine kertoo, että kummallakin varsinaissuomalaisella lupa-alueella on ilmennyt sudenmetsästyksen häirintää.
– Sekä Aura-Paimion että Kustavin kiintiöalueella on esiintynyt häirintää. Ulkopuoliset henkilöt ovat ilmeisesti liikkuneet passiketjuissa, joiden tarkoitus on ollut häiritä jahtia.
Lounais-Suomen poliisi kertoo Ylelle, että häirinnästä ei ole tehty rikosilmoituksia. Poliisin mukaan Kustavissa oli soitettu hätäkeskukseen, koska metsästystilannetta oli häiritty sanallisesti. Rajavartiolaitoksen väki kävi tehtäväkirjausten mukaan selvittämässä asiaa.
Poliisi muistuttaa, että kaikenlainen metsästyksen häirintä on lainvastaista. Pahimmillaan se on myös äärimmäisen vaarallista.
Häirinnällä ei Marko Laineen mielestä ole ollut merkitystä susijahdin onnistumiseen.
– Jahti on onnistunut niin hyvin, että ainakin tällä suunnalla häirinnän vaikutus on jäänyt marginaaliseksi.
Myös sosiaalisessa mediassa keskustelu on aiheen tiimoilla käynyt kiihkeänä.
– Keskustelu on siellä hyvin polarisoitunutta. Mielipiteitä lauotaan tunnepohjalta, ja faktoihin perustuva keskustelu on vähissä, kuvailee Marko Laine.
Nopea jahtitulos selittyy vahvalla susikannalla
Varsinais-Suomessa on kaksi sudenkaatoon myönnettyä lupa-aluetta. Aura-Paimion alueella kiintiön kaikki 13 sutta on nyt kaadettu. Kustavissa seitsemästä sudesta on vielä yksi kaatamatta.
Aura-Paimion kiintiöalueella susijahti saatiin päätökseen kolmessa päivässä. Marko Laine, joka on myös Suomen metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja, uskoo, että nopeus selittyy juuri alueen vahvalla susikannalla.
– Jahdin jälkeen on arvioitu, että Aura-Paimion kiintiöalueelle jäi vielä yli 20 sutta, vaikka sieltä poistettiin jo 13.
Avaa kuvien katselu
Tammikuun 1. päivä käynnistyneen suden metsästyksen kaatomäärät Varsinais-Suomessa. Kuva: Paula Collin / Yle, Mapcreator, Openstreetmap
Laine antaa kiitosta jahdin hyvälle suunnittelulle ja jahtikoirille. Metsästys hoidettiin alueella pitkälti koirien avulla. Myös vuodenvaihteessa satanut vähäinen, uusi lumikerros auttoi asiaa.
Koirien käyttö susijahdissa on Laineen mukaan Varsinais-Suomen alueella yleinen tapa, mutta pohjoisempana – esimerkiksi Kainuussa – käytetään enemmän lippusiimaa.
– Koirien käyttö runsaslumisilla alueilla ei ole helppoa, Laine kertoo.
Haaskoja ei susijahdissa yleisesti käytetä, sillä sitä ei ole koettu tehokkaaksi. Haaskalla tarkoitetaan tilannetta, jossa luonnonvaraisia eläimiä houkutellaan ravinnon avulla ruokintapaikalle.
– Sudet käyvät syömässä mieluummin itsetekemillään saalispaikoilla. Ihmisten tekemät haaskat eivät ole sudelle kovin mieluisia, Laine toteaa.
Haaveissa runsaasti ulostenäytteitä
Metsästäjäliiton varapuheenjohtaja Marko Laine pitää selvänä, että uusien kiintiöiden mukainen sudenmetsästys hidastaa jonkin verran kannan kasvua, mutta silti kanta jatkaa kasvuaan.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kanta-arvio marraskuulle 2025 oli 560 sutta.
– Käytännön havaintomme puhuvat sen puolesta, että susikanta on huomattavasti isompi, mahdollisesti jopa lähempänä tuhatta yksilöä. Eihän tämäkään jahti olisi muuten näin nopeasti edennyt, Laine sanoo.
Tarkemman kanta-arvion vuoksi Laine toivookin, että tänä talvena saadaan kerättyä runsaasti suden ulostenäytteitä ja havaintoja tassujärjestelmään.