Vieläkö Trumpin Yhdysvallat kelpaa eettisen sijoittajan salkkuun, kysyy erikoistoimittaja Jan Hurri.
Harva kestävän sijoittamisen periaatteisiin sitoutunut eettinen sijoittaja enää hyväksyy salkkuunsa Vladimir Putinin Venäjään liittyviä arvopapereita sen jälkeen, kun Venäjä aloitti Ukrainassa nelisen vuotta sitten laajamittaisen ja laittoman hyökkäyssotansa.
Samoin sijoittaminen Benjamin Netanjahun Israeliin on ollut eettisesti entistä vaikeampaa Gazan sodan ja Gazan palestiinalaisväestöön kohdistuneen epäillyn kansanmurhan takia.
Eettinen sijoittaja on voinut ottaa onkeensa esimerkiksi siitä, että Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC on antanut pidätysmääräyksen sekä Putinista että Netanjahusta epäiltyinä sotarikoksista.
Nyttemmin on käynyt selväksi, että myös Donald Trumpin Yhdysvallat rikkoo röyhkeästi YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä oikeutta vastaan. Näin kävi viimeksi viikonloppuna, kun Trump usutti sotajoukkonsa iskemään itsenäiseen Venezuelaan ja kaappaamaan maan presidentin puolisoineen.
Ehkä eettisen sijoittajan on syytä puntaroida, vieläkö sijoitukset Yhdysvaltoihin kestävät samoja periaatteita, joiden perusteella venäläiset ja israelilaiset sijoitukset on poistettu salkusta.
Luottamus Yhdysvaltoihin koetuksella
Trumpin ja hänen hallintonsa piittaamattomuus Yhdysvaltain omista laeista ja kansainvälisistä sopimuksista antaa aihetta muunkinlaiseen kuin eettiseen riskianalyysiin.
Sijoittaja voi esittää aivan saman kysymyksen kuin moni Yhdysvaltain kanssa poliittisia sopimuksia solminut maa on esittänyt:
Onko Yhdysvallat enää niin luotettava sopimuskumppani kuin aiemmin on tullut oletettua?
Kysymys koskee eritoten sijoittajaa, jolla on ehkä yhä salkussaan Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjoja tai muiden sijoitustensa kautta epäsuoraa altistumaa noihin koko maailman finanssijärjestelmän peruskallioksi usein kuvattuihin Treasury bondeihin.
Kansainvälisen oikeuden ja sopimuspohjaisen järjestyksen rikkominen herättää kysymyksen, voiko sijoittaja luottaa Yhdysvaltojen kunnioittavan liittovaltion velkakirjojen lainaehtoja.
Sattumoisin juuri velkakirjasijoituksiin kohdistuvat suurimmat ja suorimmat eettisetkin kysymykset, sillä niistä kertyy varoja Trumpin sotilasoperaatioihinkin – kuten Venezuelan iskun kaltaisiin toimiin.
Torjunta voi olla vaikeaa tai mahdotonta
Vaikka ICC ei ole tiettävästi ainakaan vielä antanut (eikä välttämättä annakaan) Trumpista pidätysmääräystä, tämä tuskin estää sijoittajaa puntaroimasta yhdysvaltalaisiinkin sijoituksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Kukin harkitsee toki omien sijoitustensa eettiset ja muut periaatteet niin kuin parhaaksi katsoo, mutta ehkä sivullisen sopii ehdottaa periaatteisiin johdonmukaisuutta.
Kuten sitä, että jos sijoitusten joiltakin kohdemailta tuntuu perustellulta vaatia kansainvälisen oikeuden kunnioittamista, ehkä samaa vähimmäisvaatimusta tulisi soveltaa muihinkin sijoitusten kohdemaihin – Yhdysvallat mukaan luettuna.
Tämä voi toki olla sikäli vaikea ehdotus toteuttaa, että Yhdysvallat on maailman suurin ja tärkein kohdemaa niin osake- kuin velkakirjamarkkinoilla.
Käytännössä sijoitukset Venäjälle tai Israeliin on helppo torjua eettisinkin perustein, jos niitä ei ollut ennenkään salkussa. Sen sijaan sijoituksia Yhdysvaltoihin voi olla vaikea tai mahdoton torjua, jos niitä on jopa puolet koko salkusta.
Käytännössä voikin olla helpompaa vähentää oman sijoitustoiminnan eettisiä korostuksia kuin sijoituksia Yhdysvaltoihin.