Andrei Agapov hakee oikeaa sanaa ja pyytää puhelimen käännössovellukselta apua.
Hän pahoittelee, ettei ole tottunut puhumaan ”näistä asioista” suomeksi.
Yleensä hän keskustelee Venäjän hyökkäyssodasta äidinkielellään venäjäksi.
Joensuulainen Agapov erottuu monista Venäjältä Suomeen muuttaneista: hän kritisoi entistä kotimaataan estoitta.
– Venäläiset uskovat, että Vladimir Putin on tsaari, jonka tahtoa pitää noudattaa. Minulle se ei käy. Putinisteille pitää sanoa, että olette valehtelijoita.
Pyysimme Agapovia arvioimaan, miten mahdollinen rauha Ukrainassa vaikuttaisi Venäjään. Mutta ensin hän saa kertoa, mikä saa venäläisen miehen tukemaan Ukrainaa.
Avaa kuvien katselu
Andrei Agapov on hankkinut Ukrainaan maastoautoja. Kuvassa hän luovuttaa Helsingissä auton ukrainalaisen sotilaan vaimolle Nataliia Murashovalle. Kuva: Andrei Agapovin kotialbumi
”Ukrainaa on pakko auttaa”
Andrei Agapov on omistautunut Ukrainan auttamiselle kohta neljä vuotta.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, Agapov majoitti kotiinsa sotaa paenneita perheitä. Hän on kerännyt sotilaille varusteita ja vienyt Ukrainaan avustuskuljetuksia.
Viime vuonna hän oli mukana perustamassa Joensuun ukrainalaisten yhdistystä Hromadaa.
Agapov ajattelee, että hän on venäläisenä velkaa Ukrainalle.
Video: Pauliina Tolvanen / Yle
Agapov sanoo ymmärtävänsä, että kaikki Suomessa asuvat venäläiset eivät uskalla kertoa mielipidettään. Heillä on ehkä perhettä Venäjällä tai heidän täytyy muista syistä matkustaa maahan.
Suomessa asuvia sotaa tukevia venäläisiä Agapov sen sijaan ei ymmärrä. Hän ihmettelee esimerkiksi Aleksanterinliiton toimintaa. Kyseessä on yhdistys, joka kertoo suojelevansa suomen venäjänkielisiä. Liitto vaatii muun muassa itärajan avaamista.
– He tekevät Kremlille hyödyllistä työtä.
Avaa kuvien katselu
Andrei Agapov oli eturivissä, kun ukrainalainen Okean Elzy -rockbändi esiintyi Helsingissä marraskuussa 2023. Kuva: Andrei Agapovin kotialbumi
Andrei Agapovin toiminta ei ole jäänyt Venäjältä huomaamatta.
Tapaamme joulun alla, ja haastattelua seuraavana päivänä Agapov lähettää kuvia venäjänkielisestä asiakirjasta. Venäjän federaatio on nostanut häntä vastaan syytteen maanpetoksesta.
Perusteluissa mainitaan Ukrainan armeijalle toimitetut ajoneuvot ja varusteet sekä sosiaalisen median julkaisut, joissa Agapov on kerännyt rahaa Ukrainalle ja kehottanut vastustamaan Venäjän hallintoa.
Rikossyyte on yksi syy lisää, miksi Agapov ei matkusta Venäjälle: maa on jo aiemmin lisännyt hänet terroristilistalleen.
– Venäjällä minua uhkaa elinkautinen vankeusrangaistus, kidutus ja jopa kuolema. Toivon, ettei Suomi luovuta minua, olenhan Suomen kansalainen.
Suomella ja Venäjällä ei ole luovutussopimusta. Suomi ei myöskään luovuta omia kansalaisiaan muualle kuin Euroopan unionin jäsenvaltioihin ja pohjoismaihin, ja silloinkin luovuttamiselle on tarkat ehdot.
Andrei Agapov ei ollut ennen sotaa käynyt Ukrainassa kuin kerran Krimillä. Sittemmin reissuja on ollut useita.
”Keväällä olin vierailemassa päiväkodissa, kun ilmahälytyssireeni alkoi soida. Lapset menivät kellariin ja yhtäkkiä pieni tyttö juoksi luokseni ja pyysi minua nostamaan syliin.”
Agapov pyrkii viemään Ukrainaan kaikkea, mitä maa tarvitsee.
Lvivissä Agapov otti kuvan tulituksessa vaurioituneesta ajoneuvosta.
Sensuuri sai lähtemään Venäjältä
Andrei Agapov muutti perheineen Petroskoista Suomeen vuonna 2010. Hänen vaimonsa on inkerinsuomalainen, ja pariskunta päätti kokeilla, viihtyisivätkö he Suomessa.
Agapov oli Petroskoissa toimittaja ja saavuttanut omien sanojensa mukaan kaiken, mitä saavutettavissa oli.
Hän oli toimittanut televisiouutisia, hänellä oli ollut oma autourheiluohjelma ja hän oli toiminut autolehden päätoimittajana.
– Vaihtoehtona oli muuttaa Moskovaan, mutta jo tuolloin oli nähtävissä, että asiat menevät Venäjällä huonompaan suuntaan. Sensuuri lisääntyi.
Agapov myöntää, että maahanmuuttajan roolissa on ollut sulattelemista.
Työtä on ollut vaikea löytää. Agapov on työskennellyt muun muassa kokkina ja linja-auton kuljettajana.
Tällä hetkellä hän opiskelee ammattiopistossa yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi.
Avaa kuvien katselu
Ohjuksen kylkeen on kirjoitettu terveiset ”Suomalaiselta kimalaiselta”. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n mukaan Agapov on kirjoittanut Venäjän vastaisia tekstejä samannimisellä Telegram-kanavalla. Kuva: Andrei Agapovin kotialbumi
Agapov luuli, että kansa lähtisi kaduille
Andrei Agapov pitää ystävänsä kanssa listaa Karjalan tasavallasta sotaan värvätyistä ja rintamalla kadonneista miehistä. Joulukuun lopussa listalla oli 1 270 nimeä. Määrä kasvaa päivittäin.
Agapovin mielestä lista on osoitus, että venäläiset kannattavat sotaa.
– Kadonneita on paljon, mutta se ei vaikuta ihmisiin. Yksikään äiti ei ole vaatinut sodan lopettamista.
Kun hyökkäyssota alkoi, Agapov uskoi, että joku Putinin lähipiiristä tappaa presidentin. Tai jos kukaan eliitistä ei nouse vastustamaan presidenttiä, niin kansa nousee.
– Olen todella pettynyt. Jos yritän laskea ihmisiä, jotka asuvat Venäjällä ja vastustavat Putinia, heitä on ehkä kymmenen. Ei enempää vaikka tunnen Petroskoissa satoja ihmisiä.
Agapov kertoo saavansa säännöllisesti uhkauksia.
”Kaksi viikkoa sitten sain viestin, että jotain pahaa tapahtuu ja olisi parempi, jos lapset eivät olisi kotona.”
”Putin tarvitsee sotaa”
Andrei Agapov ei usko, että rauha Ukrainassa muuttaisi paljoakaan Venäjällä.
Hän sanoo, että Putin tarvitsee sotaa pysyäkseen vallassa.
– Venäjän taloustilanne on huono ja se heikkenee. Jos sota loppuu, Putinin on vaikea perustella kansalle, miksi heillä ei mene paremmin.
Agapov toivoo, että Ukrainassa saavutetaan rauha mahdollisimman nopeasti. Samalla hän uskoo, että Venäjä käynnistää heti uuden sodan.
– Se ei ehkä ole aseellinen hyökkäys vaan esimerkiksi hybridisota. Venäläiset droonit lentävät jo nyt Euroopassa, ja agentit tekevät työtä Euroopan jakamiseksi kahtia.
Agapov näkee Venäjän tilanteeseen vain yhden ulospääsyn: Putinin kuoleman.
Video: Pauliina Tolvanen / Yle
Tutkija: Venäjän tavoite oli paluu suurvallaksi, ei pitkittynyt sota
Andrei Agapov ei ole ainoa, joka epäilee Venäjän kykyä muuttua.
Venäjältä Suomeen paennut näytelmäkirjailija Mihail Durnenkov kuvailee Venäjän tilannetta Ilta-Sanomissa samoin: Putin tarvitsee sotaa ja Venäjä voi muuttua, jos Putin kuolee.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila sanoo, että ajatuksella on perusteita. Kysymys ei kuitenkaan ole yksioikoinen.
Lassila muistuttaa, ettei sota ole Putinille itsetarkoitus.
Putin ei hyökännyt Ukrainaan turvatakseen hallintonsa jatkuvuutta tai luodakseen Venäjälle poikkeustilaa, jonka varjolla hallinto voi kiristää otettaan kansalaisista.
Tavoitteena oli suuri voitto, joka palauttaa Venäjän aseman suurvaltana ja sinetöi Putinin aseman kansalaisten ylistämänä suurmiehenä.
– Putinin käsitys Ukrainan yhteiskunnasta oli harhainen ja vinoutunut, ja se näkyy siinä, millä eväin hän lähti toteuttamaan suurhyökkäystä.
Andrei Agapov kertoo, että Ukrainassa häneen on suhtauduttu aina ystävällisesti. Kuvassa hän vierailee ampumaradalla.
”Vietin kerran iltaa ukrainalaisten sotilaiden kanssa. Yritin puhua ukrainaa, mutta osaan sitä heikosti. Puhuin sitten venäjää, eikä ollut mitään ongelmaa.”
Sotia on helpompi aloittaa kuin lopettaa
Jussi Lassilan mukaan sodan pitkittyminen on ajanut Venäjän tilanteeseen, jossa sodasta on vaikea luopua ilman kasvojen menettämistä.
– Putinin on mahdoton lähteä peruuttamaan. Hän uskoo edelleen, että tavoitteet voidaan saavuttaa.
Samalla Lassila pitää mahdollisena, että Putin luopuu sodankäynnistä, jos tyytymättömyys yltyy tarpeeksi Venäjällä.
Toistaiseksi Venäjällä ei ole merkkejä siitä, että eliitti tai kansa nousisi vastustamaan sotaa. Jäljelle jää vaihtoehto, että Putin kuolee ja poistuu näin näyttämöltä.
Lassilan mukaan seuraukset voisivat olla arvaamattomia.
– Putinin kuolema avaisi Venäjällä mahdollisuuksien ikkunan, joka voi muuttaa venäläistä yhteiskuntaa radikaalisti.
Avaa kuvien katselu
Joensuun ukrainalaisten yhdistys Hromada juhli Ukrainan itsenäisyyspäivää Joensuun torilla 24. elokuuta 2025. Kuva: Andrei Agapovin kotialbumi
Ukrainalaisille Agapovin tausta ei ole ongelma
Putinin kuolemaa odottaessaan Andrei Agapov on aloittanut jälleen uuden rahankeräyksen.
Hän haluaisi hankkia inva-auton ja lahjoittaa sen vammautuneille ukrainalaisille sotilaille.
On kysyttävä vielä yksi kysymys: mitä ukrainalaiset ajattelevat siitä, että venäläinen mies auttaa heitä ja on mukana jopa heidän yhdistyksessään?
Olga Filippova on Harkovasta sotaa paennut tutkija ja Joensuun ukrainalaisten yhdistyksen Hromadan puheenjohtaja.
Filippova sanoo, ettei Agapovin venäläisyys ole aiheuttanut minkäänlaisia jännitteitä tai väärinymmärryksiä.
– Ihmisille tärkeintä on ollut hänen asenteensa, solidaarisuutensa ja konkreettiset tekonsa ukrainalaisten ja Ukrainan auttamiseksi.
Agapov puhuu ukrainalaisista yhtä lämpimästi: he ovat hyväsydämisiä ja avoimia ihmisiä.
– Ukrainasta on tullut maa, joka on minun sydäntäni lähellä. Jos minulla ei olisi lapsia, muuttaisin Ukrainaan.