Donald Trumpin käytössä on nyt ”Donroe-oppi”.
Yhdysvallat iski presidentti Donald Trumpin päätöksellä Venezuelaan varhain lauantaina paikallista aikaa. Trumpin mukaan hyökkäys edusti ”Donroen oppia” EPA / AOP
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ottanut käyttöönsä ”Donroe-opin”. Sillä nimellä hän kutsuu yli 200 vuotta sitten silloisen presidentin James Monroen julistamaa linjaa, jonka ajatus oli, että Euroopan suurvallat pysyvät poissa Amerikan mantereelta ja vastineeksi Yhdysvallat ei sekaannu Euroopan asioihin.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen muistuttaa, ettei Trump ole itse antanut minkäänlaista muodollista doktriinia. Monroen ajatukset vuodelta 1823 toimivat kuitenkin selvästi inspiraation lähteenä.
– Trumpin ulkopolitiikasta voi kuitenkin haluta tunnistaa jonkinlaista johdonmukaista logiikkaa. Ehkä tämän Donroe-opin ydinajatus on se, että Yhdysvallat ei ole maailman poliisi, mutta se puolustaa kovalla kädellä omia etupiirejään erityisesti läntisellä pallonpuoliskolla.
Etupiiriajattelu on Vanhasen mukaan ”Donroen” keskiössä. Siihen ei liity vahvasti ideologisen universalismin vaatimus eli se, että kaikkien pitäisi sitoutua samoihin sääntöihin. Lisäksi ajattelussa suhtaudutaan skeptisesti liittolaisuussopimuksiin.
Monroelle ja Donroelle yhteistä on selkeän etupiiriajattelun lisäksi se, että läntinen pallonpuolisko nähdään Yhdysvaltojen erityisalueena ja ulkopuolisten suurvaltojen vaikutusta torjutaan. Erojakin kuitenkin on.
– Monroe tietysti sitoi Yhdysvallat myös pidättyvyyteen Euroopassa, mutta Trump ei välttämättä näin jyrkästi toimi, vaikka hänkin suhtautuu kriittisesti Eurooppaan.
Näin siitäkin huolimatta, että Yhdysvallat on Trumpin kaudella painottanut vahvasti, että Euroopan tulee ottaa enemmän vastuuta omasta maanosastaan. Monroe-oppi perustui lisäksi joltain osin myös kansainvälisen järjestyksen rakentamiseen, jota Trump asiantuntijan mukaan pikemminkin kyseenalaistaa.
– Monroe oli enemmän pitkän aikavälin strateginen linjaus. Katsotaan nyt, onko Trumpin malli samanlainen vai aikaan ja paikkaan sidottu.
Herätys
Viimeaikaiset tapahtumat toimivat Vanhasen mukaan herätyksenä paitsi Yhdysvaltain liittolaisille, myös sen kilpailijoille ja vihollisille.
– Kilpailijoiden pitää ymmärtää se, että Yhdysvallat on valmis hyvin suorasukaisesti käyttämään tarvittaessa voimaa ja varjelemaan omia etujaan niillä alueilla, jotka se katsoo etupiirialueikseen.
Donald Trump on julkaissut kuvan kiinniotetusta Venezuelan presidentti Nicolás Madurosta. Kuva on Trumpin mukaan otettu USS Iwo Jima -maihinnousutukialuksella. Yhdysvallat kaappasi viikonloppuisessa operaatiossaan Maduron vaimoineen Donald J. Trump, Truth Social
Liittolaisten osalta se taas tarkoittaa sitä, että Yhdysvallat tulee vaatimaan jatkossa entistä enemmän vastinetta Yhdysvaltain liittolaisuudesta.
– Täytyy kyetä kantamaan kortensa kekoon turvallisuuden, puolustuksen ja talouden sektoreilla. Tämä ei tietysti ole mikään kohtuuton vaatimus. Yhdysvallatkaan ei ole mikään täysin rajaton suurvalta, senkin resurssit ovat jossain määrin rajalliset.
Suomen osa
Yhdysvaltojen viimeaikainen toiminta kuvastaa sitä, että maailma on kovenemassa.
– Yhä useampi suurvalta esittää vaatimuksiaan äänekkäämmin ja osoittaen myös valmiutta käyttää tarvittaessa sotilaallisia työkaluja niiden saavuttamiseksi.
Suomen kannaltakin vaikutuksia on asiantuntijan mukaan nähty. Erityisesti sitä kautta, että Suomi on valinnut puolensa muun muassa sotilasliitto Naton ja Euroopan unionin kautta.
– Varsinkin Naton myötä meistä on tullut Yhdysvaltain liittolaisia. Sitä kautta joudumme väkisinkin sellaiseen dynamiikkaan, jossa Yhdysvallat ei välttämättä toimi kaikissa asioissa samojen periaatteiden mukaisesti kuin me. Siitä huolimatta se on meidän tärkeä liittolainen ja joudumme sen kanssa tasapainoilemaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Inka Soveri
Suomen näkökulmasta tilanne on kaksijakoinen. Mahdollisuuksia hyötyä on, mutta kokonaisuuteen sisältyy myös riskinsä.
– Mikäli Yhdysvallat on suurvaltana valmis suitsimaan vihollisiaan ja kilpailijoitaan kovallakin kädellä, voi se välillisesti olla meille hyvä asia, vaikka keinot sen toteuttamiseksi ei välttämättä aina noudattaisi kansainvälistä oikeutta.
Samaan aikaan on Suomen kannalta ongelmallista, mikäli Yhdysvallat ei ole valmis seisomaan samassa linjassa esimerkiksi suhteessa Ukrainaan tai Venäjän uhan hallitsemiseen.
– Se ei välttämättä auta meitä hirveästi, jos Yhdysvallat kääntyy pois päin tai muuttuu häikäilemättömäksi, omaa etuansa varjelevaksi suurvallaksi.