Joakim Kullas
Donald Trumpin tuorein isku aiheuttaa paineistetun tilanteen halukkaiden koalition kokoukseen Pariisissa, kirjoittaa politiikan toimittaja Joakim Kullas.
Tänään klo 16:24
Donald Trump kiihdytti Grönlanti-uhkauksiaan sen jälkeen, kun oli määrännyt iskun Venezuelaan. EPA/AARON SCHWARTZ
Ukrainaa tukevien maiden halukkaiden koalitio kokoontuu tiistaina Pariisissa keskustelemaan rauhansuunnitelmasta Venäjän hyökkäyssodan lopettamiseksi.
Pöydällä ovat turvatakuut Ukrainalle, joiden perusta luotiin Berliinin huippukokouksessa joulukuun puolivälissä.
Berliinissä Euroopan johtajat antoivat yhteisen julistuksen, jossa väläytettiin monikansallisten joukkojen perustamista turvatakuita varten. Kokouksessa Yhdysvallat sitoutui Ukrainan turvatakuisiin, mitä tasavallan presidentti Alexander Stubb piti kokouksen tärkeimpänä antina.
– Siinä vaiheessa, kun amerikkalainen kenraali nousee pystyyn ja kertoo, mitä ne käytännössä Yhdysvaltain puolelta tarkoittavat ja kun amerikkalaiset pääneuvottelijat toteavat, että heidän näkökulmastaan nämä ovat nyt loppuun käsitelty, sen vahvempaa turvatakuuta ei Yhdysvalloilta saa, Stubb sanoi Berliinissä.
Berliinin kokouksen jälkeen tunnelma oli optimistinen. Eurooppa oli osoittanut kykynsä toimia yhdessä Ukrainan hyväksi ja Donald Trumpin hallinnon edustajat olivat sitoutuneet Ukrainan turvatakuisiin.
Liikemies Jared Kushner (vas.) ja erityislähettiläs Steve Witkoff (oik.) saapuivat Pariisin Élysée-palatsiin tiistaina. EPA/YOAN VALAT
Paikalla olivat Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff sekä Trumpin vävy Jared Kushner, jotka osallistuvat myös tiistaina järjestettävään halukkaiden koalition kokoukseen Pariisissa.
Tiistain kokouksessa asetelmaa kuitenkin paineistavat Trumpin viimeaikaiset peliliikkeet.
Yhdysvaltain lauantainen hyökkäys Venezuelaan ja presidentti Nicolás Maduron sieppaus New Yorkiin saivat aikaan vain laimeaa kommentointia EU-maiden johtajilta. Isku kuitenkin osoitti, että Trump ei pelkästään puhu, vaan hän myös toimii.
On syytä muistaa, että Trump puhui maaiskuista Venezuelaan jo lokakuussa ja kasvatti Yhdysvaltojen sotilaallista toimintaa maan rannikolla kuukausia ennen Maduron kaappaamista. Merkit olivat jo nähtävillä.
Trump on puhunut pitkään myös siitä, miten Yhdysvaltain pitäisi saada Grönlanti itselleen eikä ole poissulkenut sotilaallisen voiman käyttämistä. Trump toisti vaatimuksensa Venezuelan operaation jälkeen, mikä aiheutti jopa paniikkia Tanskan hallituksessa.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen joutuu nyt tosissaan pohtimaan, mitä pitkäaikainen Nato-liittolainen Yhdysvallat aikoo tehdä. Nicolas Landemard/Le Pictorium Agency via ZUMA Press
Tanskan ulkoasiainvaliokunta kokoontuu tiistai-iltana kriisikokoukseen käsittelemään maansa suhteita Yhdysvaltoihin. Pääministeri Mette Frederiksen sanoi haastattelussa, että Yhdysvaltojen hyökkäys olisi Naton loppu.
– Jos Yhdysvallat hyökkää toiseen Nato-maahan, kaikki pysähtyy, Frederiksen varoitti.
Euroopan suurimpien maiden johtajat julkaisivat myös tiistaina yhteislausunnon, jossa he painottavat Grönlannin asioiden kuuluvan vain sille ja Tanskalle.
Euroopan johtajat neuvottelevat nyt Trumpin edustajien Witkoffin ja Kushnerin kanssa turvatakuista Ukrainalle samalla, kun he joutuvat miettimään, lähteekö Yhdysvallat valtaamaan alueita Nato-liittolaiseltaan.
Tapahtumien kulusta on esitetty arvioita puolesta ja vastaan. Europarlamentaarikot Pekka Toveri (EPP/kok) ja Li Andersson (vas) arvioivat maanantaina Iltalehdelle, että Trumpin hyökkäys Grönlantiin on epätodennäköinen.
Todennäköisempää on jonkinlainen sopimus Yhdysvaltain sotilaallisen läsnäolon lisäämisestä Grönlannissa.
Tiistaina Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt kirjoitti sosiaalisessa mediassa täysin päinvastoin.
– Näyttää todennäköiseltä, että tulemme näkemään Yhdysvaltojen käyttävän raakaa voimaa Tanskaa vastaan seuraavan kuuden kuukauden aikana, Bildt varoitti.
Arktinen ja syrjäinen Grönlanti on noussut maailmanpolitiikan polttopisteeksi. ZUMAWIRE/MVPHOTOS
Trumpin hallinto saattaa käyttää Grönlantia vipuvartena, jolla lypsää myönnytyksiä Euroopan mailta rauhanneuvotteluissa. Asiasta on puhunut europarlamentaarikko Mika Aaltola (EPP/kok).
Trump on koko ajan halunnut neuvotella rauhasta mieluummin suoraan Venäjän kanssa ja haukkunut Euroopan johtajat heikoiksi.
Nyt Trumpilla on EU-johtajat hyppysissään, kun Grönlanti-uhkaukset tutisuttavat puntteja pääkaupungeissa. Käyttipä Yhdysvallat voimaa Tanskaa vastaan tai ei, Trumpin on helpompaa saada vaatimuksensa läpi Euroopassa.
Arvaamattomuus tai sen esittäminen on valttia neuvotteluissa.
Vipuvartta vahvistaa se, että moni suurista EU-maista on heittäytynyt puolustuksessaan Yhdysvaltain syliin eikä EU uskalla asettua itse varteenotettavaksi vastavoimaksi Vladimir Putinin toiminnalle.
Jos Berliinin kokouksen jälkeen näytti siltä, että Euroopan painoarvo rauhanneuvotteluissa olisi kasvanut, nyt kaikki kortit ovat jälleen Trumpin ja Putinin kädessä. Yhdysvallat vie ja Eurooppa vikisee.