Talon omistajan mielestä se myytiin pakkohuutokaupassa aivan liian halvalla. Velkoja jäi eläkeläiselle paljon maksettavaksi.
Omakotitalot vaihtavat omistajaa pakkohuutokaupoissa usein pilkkahinnasta. Kouvolan keskustassa voudin järjestämässä huutokaupassa meni kaksikerroksinen omakotitalo 7 000 eurolla. Tontin liittymätkin maksavat enemmän kuin talosta saatu hinta.
– Olen aikakauden uhri. Harmittaa, kun näin kävi, toteaa velkoihin ajautunut entinen talonomistaja Ari Matilainen.
Syrjäseudulla vanhojen talojen arvo on romahtanut. Sama ilmiö hiipii jo kaupunkeihinkin.
64-vuotias eläkeläismies joutui velkojensa vuoksi rahavaikeuksiin, ja edessä oli noin 80-vuotiaan talon pakkomyynti.
Puurunkoinen, harmaarapattu talo on omalla tontilla vain noin puolen kilometrin päässä Kouvolan keskustasta.
Eläkeläismiehen odotukset myyntihinnasta perustuivat hänen muutama vuosi sitten maksamaansa 48 000 euron ostohintaan ja lähes 25 000 euron remonttikuluihin.
Velkoihin Matilainen kertoi ajautuneensa Ukrainan sodan seurauksena, kun vuokralaiset lähtivät ja vuokratulot jäivät saamatta. Vuokralaiset olivat Ukrainan pakolaisia ja muuttivat vastaanottokeskukseen.
Ulosottolaitos myi kiinteistön viime keväänä vapaalla myynnillä korkeimman tarjouksen tehneelle 7 000 eurolla.
Myynnin lopputulos ei ollut velallisen mielestä hänen etunsa mukainen, ja hän yritti keskeyttää sen. Hän piti lähtöhintaa liian alhaisena ja myyntiaikaa liian lyhyenä.
Vastaavista kiinteistöistä oli miehen mukaan maksettu edellisenä vuotena Maanmittauslaitoksen keskiarvon perusteella 82 519 euroa.
Matilainen teki voudin myyntipäätöksestä valituksen Päijät-Hämeen käräjäoikeudelle. Hän oli sitä mieltä, että olisi selvinnyt veloistaan ja pystynyt pitämään kiinteistönsä, jos olisi vain saanut pankista lainaa asioittensa hoitamiseen.
Kiinteistöstä tarjottu hinta vastasi ulosottomiehen käsityksen mukaan käypää arvoa ja kauppa nuijittiin pöytään.
Omistaja oli eri mieltä. Hän piti kiinteistöä paljon arvokkaampana.
– Talon katto oli äskettäin vaihdettu. Tontille olisi voitu rakentaa vaikka paritalo.
– Tosiasiassa rakennus on suora ja niin hyväkuntoinen, että se on pelastettavissa ja remontoitavissa, Matilainen uskoo.
Kaupunki oli määrännyt kiinteistön jo pari vuotta ennen huutokauppaa käyttökieltoon, ja omistaja oli hakenut rakennukselle purkuluvan.
Voudin päätöksellä kiinteistö myytiin purkukuntoisena, ja ostaja joutui puntaroimaan mahdollisia purkukustannuksiakin, jotka karkean arvion mukaan ovat 15 000–20 000 euroa.
Voudin mielestä rakennuksen korjaaminen asumiskuntoon voi maksaa varovaisenkin arvion mukaan yli 100 000 euroa.
Kiinteistöstä käytiin jopa pieni kilpailu. Siitä oli kiinnostunut seitsemän eri ostajaa, ja he jättivät 28 tarjousta. Pakkomyynti-ilmoitusta oli käyty katsomassa yli 3 100 kertaa.
Kouvolan kaupungin hintaluokittelun mukaan tontin neliöhinta oli 12 euroa. 1 148 neliön tontin arvoksi tuli kaupungin hinnoittelulla 13 776 euroa.
Tontin arvoa nostivat 1 813 euron sähköliittymä ja kunnallistekniikan 6 400 euron liittymät.
Kun 7 000 euron myyntihinnasta vähennetään pelkkien liittymien arvo, menee omistajan saama kauppasumma miinukselle.
Kihlakunnanvouti katsoi, että kiinteistön myyntipäätös oli oikea. Se myytiin kiinnityksistä vapaana.
Ulosottokaaren mukaan ulosottomies ei saa hyväksyä korkeinta tarjousta, jos hän arvioi, että se alittaa selvästi käyvän hinnan paikkakunnalla.
Yleisesti vähimmäishinnan katsotaan täyttyvän, mikäli kauppahinta on 70 prosenttia omaisuuden käyvästä arvosta.
Käräjäoikeus hylkäsi omistajan tekemän valituksen ja muistutti, että ostaja on joutunut ottamaan huomioon mahdolliset rakennuksen purkukustannukset. Tuomion mukaan kiinteistöllä rakennuksineen ei ollut vähäistä suurempaa arvoa.
Kun kiinteistöstä käytiin kilpailuakin, tehty tarjous osoitti käräjäoikeuden mukaan luotettavasti kiinteistön oikean markkina-arvon.
Oikeuden näkemys oli, ettei uusi huutokauppa olisi tuonut parempaa tulosta eikä saatu 7 000 euron kauppahinta alittanut selvästi vastaavanlaisen kohteen käypää hintaa myyntihetkellä. Oikeus ei muuttanut voudin tekemää päätöstä.
Matilainen valitti ratkaisusta Itä-Suomen hovioikeuteen ja haki jatkokäsittelylupaa, jota hovioikeus ei myöntänyt, kun se käsitteli asian joulun alla.
Miehen velkojen määrä oli noin 30 000 euroa, joten veloistaan hän ei päässyt likimainkaan eroon.
– Halvalla se meni. Riidasta tuli vielä noin 2 000 euron kulut maksettavaksi, Matilainen harmittelee.