Artikkelissa ei missään kohdin huomioida sitä, että äidin jäädessä kotiin tai tulojen pienentyessä isän taloudellinen vastuu perheen arjesta kasvaa merkittävästi.
Artikkeli (SK 5.1.) käsitteli äitien ansiotulojen romahtamista lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana,. Se perustaa tarkastelunsa lähes yksinomaan bruttotuloihin. Tämä antaa kuitenkin yksipuolisen ja osin harhaanjohtavan kuvan perheiden todellisesta taloudellisesta tilanteesta.
Artikkelissa ei missään kohdin huomioida sitä, että äidin jäädessä kotiin tai tulojen pienentyessä isän taloudellinen vastuu perheen arjesta kasvaa merkittävästi. Töissä käyvä puoliso joutuu tällöin käytännössä kattamaan valtaosan tai jopa kaikki perheen kiinteät ja muuttuvat kulut: asumisen, ruoan, lasten tarvikkeet, liikkumisen ja usein myös äidin henkilökohtaiset menot. Tämä on olennainen osa perheen taloudellista kokonaisuutta, mutta se jää artikkelissa täysin käsittelemättä.
Pelkkä bruttotulojen vertailu ei kerro, miten perheen talous todellisuudessa jakautuu tai kuormittuu. Se ei huomioi verotusta, tulonsiirtoja, menojen kasvua eikä sitä, että toisen vanhemman tulojen laskiessa toisen taloudellinen vastuu samanaikaisesti kasvaa. Kun tarkastelu rajataan vain äidin ansioihin, syntyy virheellinen mielikuva siitä, että taloudellinen vaikutus kohdistuisi yksinomaan äitiin.
Jos lapsiperheiden taloudellista asemaa halutaan käsitellä rehellisesti ja tasapuolisesti, tulisi tarkastella perhettä kokonaisuutena, ei vain yksittäisen vanhemman bruttotuloja. Muuten keskustelu jää puutteelliseksi ja vahvistaa yksinkertaistavaa vastakkainasettelua, joka ei vastaa lapsiperheiden arkea.
Lauri Laaksonen
Helsinki