Rovaniemen kaupunki yrittää lopettaa laittomana pitämäänsä lyhytvuokrausta, mutta se on hidasta ja byrokraattista. Yhtään sakkoa ei ole vielä määrätty maksuun.
Avaa kuvien katselu
Kasvanut turismi on lisännyt matkailijoiden majoittamista asuintaloissa muun muassa siksi, ettei hotellikapasiteetti riitä Rovaniemelle saapuville matkailijoille. Kuva: Antti Mikkola / Yle
- Ainakin yhdeksästä Rovaniemen kaupungin asettamasta uhkasakosta on valitettu oikeuteen.
- Kaupunki on asettanut 12 uhkasakkoa laittomana pitämänsä lyhytvuokrauksen takia, mutta yhtään ei ole pantu maksuun.
- Taustalla on ongelma, jossa asunnot ovat matkailijoiden käytössä paikallisten asukkaiden sijaan.
- Tilanteen voi muuttaa valmisteilla oleva laki, joka saattaa sallia lyhytvuokrauksen tietyin rajoituksin.
Ainakin yhdeksästä Rovaniemen kaupungin asettamasta uhkasakosta on valitettu hallinto-oikeuteen.
Rovaniemen ympäristölautakunta on asettanut tähän mennessä kaikkiaan 12 uhkasakkoa laittomana pitämänsä lyhytvuokrauksen lopettamiseksi. Yhtään uhkasakkoa ei ole kuitenkaan vielä määrätty maksettavaksi.
Lyhytvuokraus on muodostunut viime vuosina ongelmaksi Lapin pääkaupungissa, koska sen takia asunnot ovat entistä enemmän matkailijoiden käytössä.
Sakon uhalla yritetään saada rakennusluvan ja asemakaavan vastainen Airbnb-toiminta eli asuinhuoneistojen käyttö majoitustiloina loppumaan.
Ympäristölautakunta määräsi ensimmäisen uhkasakon vuosi sitten tammikuussa. Se oli myös ensimmäinen uhkasakko, jota lähdettiin selvittämään hallinto-oikeuteen.
”Haluamme olla varmoja, että teemme asioita oikein”
Johtavalla rakennustarkastajalla Hannu Kankaalla ei ole yksiselitteistä vastausta siihen, kuinka moni uhkasakon kohde on lopettanut lyhytvuokrauksen määräaikaan mennessä.
– Yhdestäkään asetetusta uhkasakosta ei ole vielä luovuttu, vaan velvoitteen noudattamista seurataan, hän kertoo.
Avaa kuvien katselu
Rovaniemen keskustan asemakaava-alueella sijaitsevista asunnoista noin 15 prosenttia eli lähes joka kuudes asunto on ilman asukasta. Tämä ei kuitenkaan näy vuokramarkkinoilla. Tiedot on poimittu rakennus- ja huoneistorekisteristä 6. marraskuuta. Kuva: Aurora Ferm / Yle, MapCreator, OpenStreetMap
Uhkasakko on toistaiseksi jäänyt pelkäksi uhaksi muun muassa siksi, että lyhytvuokraajaa pitää kuulla uudemman kerran siinä vaiheessa, kun uhkasakon tehostettu määräaika on mennyt eikä lyhytvuokraus ole loppunut.
Miksi selvältä vaikuttavassa asiassa pitää jälleen selvitellä?
– Hallintomenettelyyn kuuluu, että asianosaista täytyy kuulla. Ja tokihan me haluamme kohteita selvitellessämme olla varmoja, että teemme asioita oikein, Kangas perustelee.
Kangas ei halua kommentoida sitä, kuinka monessa tapauksessa kyseinen kuulemisvaihe on menossa. Hänen mukaansa uhkasakko tuomitaan tarvittaessa.
– Aika näyttää, jos ympäristölautakunnan tekemää asettamispäätöstä majoitustoiminnan kieltämisestä ei ole noudatettu.
Uusi rakentamislaki voi muuttaa tilanteen
Ympäristölautakunnan määräämien kahdentoista uhkasakon suuruus on vaihdellut toiminnan laajuuden mukaan. Peruserä on saattanut olla 1 500 euroa tai 70 000 euroa. Peruserän päälle on tullut pienempi lisäerä kuukausille, joina lainvastainen toiminta on jatkunut.
Samaan aikaan, kun Rovaniemen ympäristölautakunta lähettää selvityspyyntöjä, maan hallitus valmistelee lyhytvuokrausta koskevia pykäliä rakentamislakiin.
Hallituksen esitystä rakentamislain muutokseksi odotetaan eduskuntaan alkuvuodesta. Lausuntokierroksella olleessa lakiluonnoksessa lyhytvuokraus olisi mahdollista 90 päivää vuodessa tai kaupungin omalla päätöksellä tuplasti enemmän eli 180 päivää.
Jos laki tulisi tällaisena voimaan, moni uhkasakko todennäköisesti menettäisi merkityksensä.
Tällä hetkellä laittomaksi epäilty lyhytvuokraus ja siitä tehdyt toimenpidepyynnöt työllistävät Rovaniemen kaupungin rakennusvalvontaa paljon. Hannu Kankaan mukaan asiasta on tullut kaupungille noin 150 toimenpidepyyntöä.
Lyhytvuokraus ohitti hotellit yöpymismäärissä Rovaniemellä viime tammikuussa:
Video: Juuso Stoor / Yle