Totuus- ja sovintokomissiolle laatimassaan erillisselvityksessä komissaari Irja Jefremoff ehdottaa koltta-termin sijaan käytettäväksi sanaa itäsaamelainen.
Avaa kuvien katselu
Komissaari Irja Jefremoff haluaisi ottaa käyttöön saamelaisten itsensä käyttämän sanan. Kuva: Vesa Toppari / Yle
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission komissaari Irja Jefremoff esittää koltta-termistä luopumista komissiolle laatimansa erillisselvityksen toimenpide-ehdotuksissa.
– Koltta-sanaa on käytetty hyvin vihamielisessä ja ikävässä mielessä sekä koulukiusaamisessa. Lapsia on kiusattu sillä. Sanaan liittyy paljon ikävää, ikäviä muistoja ja ulkopuolisten antamaa, kertoo Jefremoff.
Jefremoff ehdottaa koltta-sanan korvaamista sanalla itäsaamelainen, ja mallia voisi hyvin ottaa naapurimaasta.
– Minusta itäsaamelainen on neutraali ja hyvä sana. Muun muassa norjalaiset käyttävät østsame-sanaa koltta-sanan sijasta. Siinä olisi minusta hyvä mahdollisuus ottaa mallia täällä Suomessa, sanoo Irja Jefremoff.
Sana on myös saamelaisten itsensä käyttämä.
Koltta-sanan etymologia viittaa sanaan kalju pää tai päälaki- tai kalotti-sanoihin. Sanan ovat ottaneet käyttöön norjalaiset, ja se vastaa norjan kielen sanaa skolt. Sana levisi Norjasta Suomeen kalastajien mukana, arvelee Jefremoff.
Koltta-sanan käyttöönoton tarkkoja vuosia Jefremoff ei osaa sanoa, mutta viranomaiset alkoivat käyttää sanaa 1930-luvulla Petsamossa ja Inarissa.
– Jopa Toivo Immanuel Itkosen Koltan- ja kuolanlapin sanakirjan saksankielinen esipuhe kertoo, että kun Suonikylän saamelaiset aikanaan kävivät Inarissa markkinoilla, he asettuivat asumaan kirkon ja pappilan väliseen metsikköön. Niitä inarilaiset nimittivät kolttahongiksi.
Luottamusmies: Iso asia, joka vaatii käsittelyä
Irja Jefremoff ei ole kuitenkaan haluamassa kieltää sanan käyttöä. Hän haluaa herättää asiasta keskustelua ja toivoo kolttasaamelaisten virallisen edustuselimen, kolttien kyläkokouksen käsittelevän asiaa.
– Olen kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että jos sitä jossakin käsitellään, niin sen täytyy ensin lähteä liikkeelle kolttasaamelaisten kylähallinnon kautta.
Koltta-termi on aikojen saatossa vakiintunut käyttöön, kertoo kolttasaamelaisten luottamusmies Veikko Feodoroff.
Asia vaatii tarkempaa pohdiskelua myös kolttasaamelaisten luottamusmiehen Veikko Feodoroffin mielestä.
– Kolttien kyläkokouksen täytyy ottaa kantaa, haluammeko jättää tämän termin pois, koska ihmiset ovat tottuneet käyttämään sitä. En tiedä, onko se uudelle sukupolvelle niin raskas sana kuin vanhemmalle sukupolvelle. Tämä on iso asia, jota meidän tulee käsitellä paremmin, pohtii Veikko Feodoroff.
Erillisselvitys osa totuus- ja sovintokomission raporttia
Saamelaisten ja Suomen valtion totuus- ja sovintokomissio julkaisi tiistaina kaksi erillisselvitystä kolttasaamelaisten historiasta ja asemasta.
Selvitysten tarkoituksena on nostaa esille kolttasaamelaisten historian vaiheita, kolttasaamelaisia koskevaa erillislainsäädäntöä, tapahtuneita muutoksia ja laissa säädettyjen määräysten toteutumista.
Selvitysten yhteydessä annetaan myös suosituksia siitä, mitä tulevaisuutta ajatellen tulisi ottaa huomioon kolttasaamelaisten kohdalla.