Ensimmäistä kertaa tähtitieteen historiassa tutkijat ovat pystyneet tarkasti määrittelemään avaruudessa yksinään vaeltavan planeetan massan sekä sen etäisyyden maapallosta.
Suurin osa tunnetuista planeetoista kiertää jotakin tähteä. Avaruudessa on silti lukuisia planeettoja, jotka ovat joutuneet heitetyiksi ulos aurinkokunnistaan ja jotka nykyisin vaeltavat yksinään tähtienvälisessä avaruudessa.
Näitä vapaana vaeltavia planeettoja on erittäin vaikea havaita. Käytännössä ainoa tapa on huomata yksittäisen, paljon kauempana olevan tähden yllättävä näennäinen kirkastuminen.
Tällöin on mahdollista päätellä, että tähden näennäinen kirkastuminen on johtunut sen editse kulkeneesta kappaleesta, joka on toiminut linssinä taivuttaen painovoimallaan tähdestä tulevaa valoa.
Se, miten paljon tähti kirkastuu, riippuu ohitse menevän kappaleen massasta sekä etäisyyksistä.
Nyt saman tähden kirkastuminen havaittiin Gaia-avaruusteleskoopilla sekä useammalla maapallolla olevalla teleskoopilla. Harvinaisen sattuman ansiosta Gaia onnistui näkemään kirkastumisen jopa kuusi kertaa 16 tunnin aikana.
Eri paikoista tehtyjen havaintojen ansiosta tutkijat pystyivät ensimmäistä kertaa laskemaan yksin kulkevan planeetan tarkan etäisyyden maapallosta ja siten myös selvittämään sen massan.
Tulosten perusteella planeetta oli lähes 10 000 valovuoden päässä maapallolta ja sillä oli massaa noin 70 maapallon verran. Aurinkokunnassamme se sijoittuisi massansa puolesta Neptunuksen ja Saturnuksen väliin.
Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)