Palantirin, Nvidian ja S&P 500 -osakeindeksin kehitys vuoden 2025 aikana. Kuva: Koyfin.

Eteenkin amerikkalaiset tekoälyn jättiläiset ovat tänäkin vuonna näyttäneet voimansa. Esimerkiksi datan analysointiin ja tekoälyohjelmistoihin erityisesti suurille organisaatioille erikoistunut Palantir on noussut tänä vuonna 108 prosenttia. Super Micro Computer -yhtiön osake on noussut yli 40 prosenttia. Markkina-arvoltaan maailman suurimman yhtiön, sirujätti Nvidian, osake on kivunnut yli neljänneksen.

Laajasti tekoälyfirmoja seuraava Morningstar Global Next Generation Artificial Intelligence Index on noussut vuoden alusta 22 prosenttia. Indeksi seuraa johtavia tekoäly-yhtiöitä maailmanlaajuisesti ja sisältää yrityksiä, jotka keskittyvät generatiiviseen tekoälyyn, tekoälyinfrastruktuuriin, ohjelmistoihin ja palveluihin.

Tekoälyosakkeiden vahva veto osakemarkkinoilla herättää jo pelkoja uudesta pörssikuplasta.

”Tekoälyosakkeiden huima nousu ja korjaus ovat herättäneet kysymyksen kuplan mahdollisuudesta”, varoittaa Evlin päästrategi Valtteri Ahti viestipalvelu X:ssä.

Ahdin mukaan osakemarkkinoilla näkyy kuplan oireita.

”Yhdysvaltojen pörssi-indeksien arvostustasot ovat nousseet dotcom-kuplan tasoille. Kuten silloin, osa yrityksistä hinnoitellaan euforisilla kertoimilla. Uskon itse, että jos olemme kuplassa, niin pikemminkin sen alussa kuin lopussa”, Ahti toteaa.

Suinkaan kaikkien osakkeiden tai edes tekno-osakkeiden arvostustasot eivät ole kohtuuttomia, esimerkiksi Microsoftin P/E-kerroin nykyisen tilikauden ennusteilla on 33x.

Ahdin mukaan korkeat arvostustasot koskevat nimenomaan tekoäly-yrityksiä. Esimerkiksi Palantirin eteenpäin katsova P/E-kerroin on lähes 360x analyytikoiden tämän vuoden konsensusennusteen perusteella, ensi vuoden ennusteillakin kerroin on 270x.

Teknojätit ”disruptoivat” omaa asemaansa

Päästrategin mukaan pörssi yrittää vastata kahteen kysymykseen: minkälaista hedelmää tekoäly tuottaa ja kuka korjaa sadon?

”Onko kyse internet 2.0:sta vai peräti neljännestä teollisesta vallankumouksesta? Kuka on huomisen Google – ja kuka Xerox? Softafirmat ovat paineessa.”

Tekoäly johtaa Ahtin mukaan aluksi ”inkrementaalisiin” eli vähittäisiin, asteittaisiin muutoksiin.

”Mainokset ohjaavat useammin ostoihin ja oma somekupla tuntuu entistä tutummalta. Pidemmällä aikavälillä se, että tietoa hyödynnetään tehokkaammin, merkitsee hyviä asioita taloudelle.”

Muutos on aina mahdollisuus, mutta myös uhka. Ahdin mielestä sen todistaa esimerkiksi 1990-luku, jolloin tuon ajan jättiläiset, kuten Blockbuster ja Xerox, jäivät internet-jyrän alle.

”Nykyjätit – Amazon, Microsoft, Google ja Meta – ovat disruptoimassa omaa asemaansa. Taustalla ei ole altruismi, vaan pelko siitä, että jos ei ole mukana kehityksessä, voi jäädä itse uhriksi.”

Alphabet on tästä hyvä esimerkki. Yhtiö kehittää generatiivista tekoälyä, joka syö sen perinteisen hakukonepalvelun elintilaa. Alphabetin hakukoneliiketoiminta on kuitenkin vielä tällä hetkellä yhtiön liiketoiminnan selkäranka. Yhtiö luottaakin, että se pystyy kehittämään uutta kasvua tekoälyn avulla.

Sijoittajat juhlahumussa

Valtteri Ahti ei ole varoituksissaan yksin.

Bank of American strategi Michael Hartnett nostaa esiin huolen osakemarkkinoiden arvostuksista. Hänen mukaansa S&P 500 -indeksin tasepohjainen P/B-kerroin eli hinta suhteessa tasesubstanssiin on noussut lukemaan 5,3x.

Lukema on poikkeuksellisen korkea, ja se ylittää jo IT-kuplan huipputason 5,1x maaliskuulta 2000.

Hartnett huomauttaa, että markkinoiden optimismi voi kääntyä vaaralliseksi: jos S&P 500 nousisi vielä noin 10 prosenttia, markkina olisi hänen mukaansa vaarallisen ylihinnoiteltu.

Hartnettin mukaan sijoittajien välinpitämättömyys Yhdysvaltain valtionlainoja kohtaan ja tekoälyyn liittyvä sijoitusinto ovat nostaneet osakemarkkinoiden tunnelman lähes juhlahumuksi.

Hartnett on toistuvasti painottanut vuoden 2025 aikana, että nykyinen markkina on alttiimpi kuplille ja nopeille korjausliikkeille kuin pitkään aikaan.