Etenkin työttömyystilanne ajoi Suomen EU-komission erityistarkkailuun.

Komissio kiinnitti huomiota etenkin siihen, että työttömyysaste oli jatkanut kasvuaan. OUTI JÄRVINEN

  • Suomen työttömyys- ja työllisyysasteet, pitkäaikaistyöttömyys, kotitalouksien käytettävissä olevien bruttotulojen kehitys ja hoitovaje ovat komission mukaan huolestuttavalla tasolla.
  • Sosiaalisen kehityksen ”tarkkailuluokalla” ovat Suomen lisäksi muun muassa Romania ja Kreikka.
  • Suomi voi saada komissiolta uusia maakohtaisia suosituksia ongelmien ratkaisemiseksi.

Suomi on joutunut EU:n sosiaalisen kehityksen erityistarkkailuun. Iltalehti koosti, mistä asiassa on kyse ja mitä siitä seuraa.

Suomen sosiaalinen kehitys aiheuttaa mahdollisen riskin EU:n sosiaaliselle kehitykselle, katsoo Euroopan komissio.

Sosiaalisen kehityksen ”tarkkailuluokalle” on joutunut Suomen lisäksi kahdeksan maata: Romania, Kreikka, Italia, Bulgaria, Espanja, Luxemburg, Latvia ja Liettua.

Suomi on aiemmin ollut sosiaalisen kehityksen mittareilla EU:n mallioppilaiden joukossa, sanoo neuvotteleva virkamies Jere Päivinen sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

– Ei se kauhean hyvältä näytä, että joudutaan samana vuonna sekä sosiaali- että talouspuolelta ”tarkkailuluokalle”, Päivinen sanoo.

Työttömyys keskeisin syy

Jäsenmaa joutuu sosiaalisen kehityksen erityistarkkailuun, jos se täyttää 19 riskikriteeristä v ähintään kuusi.

Suomi täytti kriteereistä viisi, mutta koska Suomen työttömyysastetta koskeva indikaattori oli heikentynyt jo kolmena vuotena peräkkäin, se laskettiin kahdesti.

Työttömyysaste nousi 1,2 prosenttiyksikköä ja oli 8,4 prosenttia vuonna 2024, kun EU:n keskiarvo on 5,9 prosenttia.

Riskikriteerit täyttyivät Suomella myös työllisyysasteen, pitkäaikaistyöttömyyden, kotitalouksien käytettävissä olevien bruttotulojen kehityksen ja täyttämättömien terveydenhuollon hoitotarpeiden osalta.

Päivisen mukaan Suomen ajoi ”tarkkailuluokalle” etenkin heikosta suhdanteesta johtuva taloustilanne ja työllisyyskehitys.

Suomessa terveydenhuollon hoitovajeesta raportoi kyselytutkimuksessa 8,5 prosenttia (+ 0,6 prosenttiyksikköä) väestöstä vuonna 2024, kun EU:n keskiarvo oli 2,5 prosenttia.

Päivisen mukaan Suomi on täyttänyt riskikriteerin raportoidun hoitovajeen osalta jo useana vuonna.

Komissio arvioi kriittiseksi terveydenhuollon hoitovajeesta raportoivien osuuden Suomen väestöstä. Kuvituskuva. PASI LIESIMAA

”Tarkkailuluokan” vaikutukset

Kevään aikana ministeriöt käyvät keskusteluja komission kanssa siitä, miksi Suomen riskikriteerit ovat täyttyneet ja mitä ongelmille on tehty tai aiotaan tehdä.

”Tarkkailuluokalle” joutumisen myötä Suomi voi saada Päivisen mukaan komissiolta uusia maakohtaisia suosituksia siitä, mitä Suomen tulisi tehdä tilanteensa parantamiseksi.

Jos Suomi ei noudata suosituksia, komissio ei voi Päivisen mukaan asettaa sakkoja tai pidättää EU-rahastojen maksatuksia, kuten liiallisen alijäämän menettelyssä voidaan tehdä.

Suomi joutui loppuvuodesta myös EU:n talouden ”tarkkailuluokalle”, eli liiallisen alijäämän menettelyyn. Suomi rikkoo EU:n taloussääntöjä, koska Suomella on liikaa julkista velkaa ja liian suuri vuotuinen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Päivinen kertoo, että tulevaisuudessa sosiaalisen kehityksen ”tarkkailuluokan” kautta saattaa tulla konkreettisempia vaikutuksia. Hän mainitsee, että komission pohjaesitys EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi sisältää ajatuksen, että EU-rahoituksen saamista sidottaisiin joiltain osin maakohtaisten suositusten toimeenpanoon.

Jos komission pohjaesitys toteutuisi, komissio voisi asettaa Suomelle tietyn rahoituksen saamisen ehdoksi, että se toteuttaa maakohtaiset suositukset.

Toistaiseksi komission maakohtaisten suositusten toteuttaminen on kunkin maan omassa harkinnassa.

EU:lla on tavoitteena, että jäsenmaiden sosiaalinen tilanne lähenee toisiaan, minkä vuoksi se seuraa eri maiden kehitystä riskikriteerien kautta.