Kolumni|Kiina on ohittanut Yhdysvallat Etelä-Amerikan suurimpana kauppakumppanina, mutta Venezuelassa Yhdysvallat muistutti sotilaallisesta yliotteestaan.
Kirjoittaja on HS:n Pekingin-kirjeenvaihtaja.
”Vaikuttaa siltä, että Kiina on planeetta Maan johtava sotilasvalta.”
Niin kehaisi Venezuelan diktaattori Nicolás Maduro viime syyskuussa, kun Kiina oli järjestänyt suuren sotilasparaatin toisen maailmansodan voiton kunniaksi.
Valtavat vedenalaiset droonit, hypersooniset meritorjuntaohjukset, robottikoirat ja ydintriadi tekivät ilmeisesti vaikutuksen Maduroon. Tai sitten kyse oli politiikasta. Kuuluihan juhlahenkeen Yhdysvaltoja vastustavien voimien ystävyyden korostaminen.
Maduro nimesi Kiinan myös ”sisarvallaksi, ystävävallaksi, vallaksi ilman imperialistista tai kolonialistista visiota tai orjuuttavaa luonnetta”.
Vielä viime perjantaina Venezuelan ja Kiinan ystävyys kukoisti. Maduro isännöi Mirafloresin palatsissa kiinalaista delegaatiota, johon kuului Kiinan hallituksen Latinalaisen Amerikan ja Karibian asioiden erityisedustaja Qiu Xiaoqi. Venezuelan mukaan vierailun tarkoituksena oli ”lujittaa uutta moninapaista maailmanjärjestystä”, kertoi hongkongilaismedia Phoenix TV.
Nyt kyseinen julkaisu on poistettu. Caracasissa lujittui viikonloppuna lopulta vain käsitys Yhdysvaltojen sotilaallisesta voimasta.
Pian Kiinan erityisedustajan jälkeen Maduro sai kutsumattomia vieraita. Kiinalaiset tutkat eivät ilmeisesti varoittaneet vaarasta, sillä Yhdysvaltojen häirintä lamautti ne.
Niin Yhdysvaltojen erikoisjoukot sieppasivat Maduron vaimoineen New Yorkiin liittovaltion vankilaan. Eikä yhtään ystävää tullut apuun.
Kiina on toki ilmaissut syvän järkytyksensä Yhdysvaltojen iskusta ja muistuttanut sen olevan kansainvälisen oikeuden vastainen. Kiina on vaatinut vapauttamaan Maduron ja tämän vaimon välittömästi. Ulostulot vaikuttavat kuitenkin ponnettomalta sanahelinältä.
Maduro nimesi Kiinan ”sisarvallaksi”.
Kun Kiinan ulkoministeriön edustajalta Lin Jianilta kysyttiin Pekingissä, miten Kiina vastaa, ellei Yhdysvallat noudata sen vaatimuksia, seurasi pitkä hiljaisuus. Lopulta Lin tyytyi toistamaan Kiinan näkemyksen ja peräänkuuluttamaan, että Yhdysvallat ”selvittäisi ongelmat dialogin ja neuvottelun avulla”.
Valitettavasti elämme aikoja, joina rakentava dialogi ei sovi Yhdysvaltojen johtajan pirtaan.
Kiina yrittää hyödyntää tilanteen esiintymällä kaoottisten aikojen luotettavana kumppanina, mutta ystävillä voi herätä kysymys Kiinan lojaaliudesta. Sitä on tietenkin turha odottaa.
Venezuela on ollut Kiinalle tärkeä ”kaikkien säiden strateginen kumppani” Latinalaisessa Amerikassa, muttei suinkaan elinehto.
Kiina on alueella samalla asialla kuin Yhdysvallat: varmistamassa pääsynsä itselleen hyödyllisiin resursseihin.
Viime vuosikymmeninä Kiina on noussut pikkupelurista Etelä-Amerikan tärkeimmäksi kauppakumppaniksi. Koko Latinalaisen Amerikan alueella sen edelle nousee enää Yhdysvallat, sekin lähinnä tiiviin Meksiko-suhteensa vuoksi.
Kiinan nopeaa kasvua on auttanut keskittyminen talouteen ilman poliittisia vaatimuksia. Kiina on nähty vastapainona Yhdysvalloille, joka on usein hallinnut ”takapihaansa” voimalla, lietsoen vallankumouksia ja tukien diktaattoreja.
Kiina on pyrkinyt Maduron sieppauksen jälkeen minimoimaan taloudelliset vahinkonsa Venezuelassa, jonne se on kaatanut lainaa ja investointeja. Kiina on jo ilmoittanut olevansa valmis yhteistyöhön myös uuden hallinnon kanssa.
Toisin kuin edellisessä suurvaltataistossa, tiukkoja ideologisia blokkeja ei nyt ole. Kiina on solminut strategisia kumppanuuksia myös Latinalaisen Amerikan demokratioiden kanssa.
Ja on Kiinalla alueella poliittisia intressejäkin. Tärkein on maan kohtalonkysymys: Taiwan.
Kiinalaisten rahavirtojen mukana yhden Kiinan politiikan kannatus on kasvanut Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla. Kun 18 alueen maata tunnusti Taiwanin vuonna 2017, viime vuonna luku oli pudonnut seitsemään.
Jotkut pelkäävät, että Yhdysvallat inspiroi myös Kiinan rikkomaan kansainvälistä oikeutta ja hyökkäämään Taiwaniin. Mutta Kiina on tehnyt selväksi, ettei kansainvälinen oikeus liity asiaan. Kiinalle Taiwanin kysymys on sisäpoliittinen.