Pääkirjoitus|Suomen työllisyystilanne huononee parastaikaa. Yllättävää on se, että työttömyys kasvaa myös korkeakoulutetuilla, erityisesti korkeakoulutetuilla nuorilla.
Arvio Suomen työllisyystilanteesta on optimistisimmillaankin melko pessimistinen.
Jos uskaltaa olettaa, että talous on nyt kääntynyt kasvuun, työttömyys kasvaa vielä jonkin aikaa. Autoilun kielellä: työllisyyslukemat aliohjautuvat. Niiden suunta kääntyy hitaammin kuin suhdanteen suunta.
Optimistisinkaan ennustaja ei oleta, että käänne olisi jyrkkä ja kasvu vahvaa. Heikon kasvun aikana työllisyyden kohentuminen on hidasta ja loivaa. Ja tämä oli siis se optimistinen työllisyysennuste.
Tilastokeskus kertoi tiistaina, että avointen työpaikkojen määrä oli vähentynyt toisella vuosineljänneksellä 38 prosenttia vuotta aiemmasta vastaavasta ajasta. Valittavaa oli työnhakijalle jopa vähemmän kuin koronavuosina.
Numeroissa oli murheellista sekin, että yksityisen sektorin työpaikkojen määrä lähes puolittui vuodessa. Julkinen sektori sanoo irti säästöjen vuoksi työntekijöitä, joten julkisellakaan puolella ei ole paljoa tarjota lähiaikoina, ehkä ei lähivuosinakaan. Ei tarvita kummoistakaan ennustajaa kertomaan, että seuraavissa mittauksissa työttömyysaste kasvaa ja työllisyysaste laskee. Kaiken lisäksi yli puolet työttömistä on vaikeasti työllistettäviä. Heitä ei suhdannekäännekään auttaisi.
Vaikka paremmat työllisyysajat vaikuttaisivatkin olevan kaukana, muutos on sittenkin lyhyen aikavälin muutos, jos sitä vertaa muihin taustalla samaan suuntaan vaikuttaviin trendeihin.
Yksi iso murros on se, että tekoäly korvaa työtä sitä mukaa, kun tekoäly kehittyy. Vanha viisaus happanee, sillä uudet toimintatavat, koneet ja tekniikka eivät enää siirräkään ihmisiä edeltään tuottavampiin töihin vaan myös kokonaan työmarkkinoilta ulos. Tekoälyn työntämät voivat olla korkeasti koulutettua väkeä ja sellaisissakin työtehtävissä, joita on totuttu pitämään tuottavina älyammatteina.
”
Urapolun ensimmäinen askelma katoaa.
Tuore uutinen kertoi, että tekoäly kehitti juuri pari uutta superbakteereita tappavaa antibioottia, joita ihminen ei ollut vuosien vieriessä hoksannut. Loistava uutinen uusia lääkkeitä tarvitseville, mutta uhka lääkkeitä kehittäville. Tekoäly tekee myös analyyseja hetkessä magneettikuvista ja löytää oireista ja laboratoriotuloksista nopeammin sairauksia kuin ihminen. Loistava uutinen potilaalle, mutta uhka terveydenhuollon korkeasti koulutetulle väelle. Työllisyysennusteetkin syntyvät tekoälyltä ihan bitinkäänteessä. Ekonomistien työttömyys on kasvussa.
Tekoälyn työtä korvaava vaikutus on myös ”sosiaalisesti” toisenlaista kuin perinteisempien koneiden vaikutus. Tekoäly tuhoaa nuorten – koulutettujenkin nuorten – urapolkua alkupäästä. Aloitustason työpaikat korvautuvat tekoälyllä. Urapolun ensimmäinen askelma katoaa. Kokeneemmat ovat paremmin turvassa.
Korkeakoulusta valmistuvien nuorten työllistyminen on käynyt Suomessa vaikeammaksi. Yhä useampi valmistuu maisterin paperi kädessä kortistoon. Akava Worksin keväällä julkistamien tilastojen mukaan vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut vuodessa yli 40 prosenttia.
Tässäkin kohtaa vanhat viisaudet kärsivät devalvaation. Ennen hoettiin, että kouluttautuminen on varma sijoitus omaan tulevaisuuteen ja että korkeakoulutettujen osuuden kasvattaminen on kansallinen etu. Koulutus toki auttaa tuottavuuden kasvattamisessa ja sijoitus koulutus edelleenkin on, mutta ei läheskään yhtä varma kuin vielä kymmenkunta vuotta sitten.
On mahdotonta sanoa, onko koulutettujen työllisyyden heikentymisessä jo tekoälyn vaikutusta, vai meneekö tilanne suhdanteen piikkiin. Suomalaiset yritykset ovat tekoälyn soveltamisessa varovaisia, joten suhdanne on luultavasti suurin syyllinen. OP-ryhmän perjantaina julkistaman kyselyn mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä aikoo korvata työtehtäviä tekoälyllä.
Suomi matkaa kasvavan työttömyyden lastin kanssa aikaan, jolloin työmarkkinoiden murros kiihtyy. Tämä ei sitten ollut edes ennuste vaan fakta.