Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys

Categories

  • Avaruus
  • Elokuvat
  • Fysiikka
  • Internet
  • Julkkikset
  • Kirjat
  • Laitteet
  • Luonto
  • Mobiili
  • Musiikki
  • Otsikot
  • Perinnöllisyystiede
  • Suomi
  • Taiteet ja suunnittelu
  • Talous
  • Teknologia
  • Tekoäly
  • Televisiot
  • Terveys
  • Tiede
  • Tieteellinen laskenta
  • Ulkomaat
  • Urheilu
  • Viihde
  • Virtuaalitodellisuus
  • Ympäristö
Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
11 varoitusmerkkiä, jotka vihjaavat mielenterveyden ongelmista
VViihde

11 varoitusmerkkiä, jotka vihjaavat mielenterveyden ongelmista

  • 07.01.2026

Psykiatri kertoo, minkälaisia ovat huolestuttavat mielenterveyden oireet aikuisilla.

Lue tiivistelmä

Mielenterveyden häiriöt ovat suomalaisilla yleisiä. Etenkin masennus on tavallista.

Selkeitä varoitusmerkkejä mielenterveyden ongelmista ovat eristäytyminen, toimintakyvyn heikkeneminen ja erikoinen kommunikointi.

Terveyskirjaston mukaan masennuksesta kärsii jossakin elämänvaiheessa noin kuudesosa suomalaisista.

Psykiatri Aki Rovasalon mukaan huoli mielenterveydestä kannattaa ottaa vakavasti, sillä se ei herää tyhjästä.

Mielenterveyden häiriöt ovat niin yleisiä, että ne koskettavat valtavaa osaa suomalaisista joko omakohtaisesti tai läheisen kautta.

Varsin yleistä on masennus. Terveyskirjaston mukaan siitä kärsii jossakin elämänvaiheessa noin kuudesosa väestöstä.

– Lääkärin diagnosoimat eriasteiset masennustilat ovat hyvin yleisiä. Selvästä masennustilasta kärsii noin 5 prosenttia ja niin sanotuista psykoottisista masennustiloista vajaa 1 prosentti aikuisväestöstä tälläkin hetkellä, Terveyskirjaston artikkelissa todetaan.

Yksittäinen mielenterveyden oire ei välttämättä ole vielä hälyttävää, vaan kokonaisuus ratkaisee.

Yksittäinen mielenterveyden oire ei välttämättä ole vielä hälyttävää, vaan kokonaisuus ratkaisee. Kuva: Colourbox

”Huoli ei tule tyhjästä”

Mielenterveysongelma voi puhjeta missä iässä tahansa.

Vakavat psykiatriset häiriöt, kuten skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö, ilmaantuvat tyypillisesti nuoruusiässä tai varhaisaikuisuudessa, mutta esimerkiksi masennustila voi alkaa milloin vain.

Psykiatri Aki Rovasalo tiivisti aiemmassa jutussamme, että jos joko itselle tai läheiselle herää huoli mielenterveydestä, se kannattaa lähes aina ottaa vakavasti.

– Huoli ei tule tyhjästä. Sen herääminen tarkoittaa, että on tapahtunut jokin muutos – ja muutoksiin on usein olemassa syy, jota kannattaa lähteä selvittämään, Rovasalo sanoi.

Jos osoittautuu, ettei kyse olekaan mistään merkittävästä, asiaan saa mielenrauhan.

– Mikäli taas kyseessä on jotain vakavaa, silloin ihminen saadaan hoidon piiriin.

Masennus voi alkaa missä iässä tahansa.

Masennus voi alkaa missä iässä tahansa. Kuva: Colourbox

Tunnista varoitusmerkit

Mitkä sitten ovat aikuisilla ihmisillä huolestuttavia mielenterveyden oireita?

– Selkeitä punalippuoireita ovat eristäytyminen tai toimintakyvyn heikkeneminen pysyvästi. Samoin se, jos ihmisen kommunikointi ja vuorovaikutus muuttuu muiden mielestä erikoiseksi ja oudoksi. Nämä ovat aina vakavia merkkejä, jotka voivat viitata vaikean mielenterveyden häiriön alkamiseen, Rovasalo kertoi.

Yksittäinen mielenterveyden oire ei välttämättä ole vielä hälyttävää, vaan kokonaisuus ratkaisee.

Seuraavat oireet ovat usein huolestuttavia, jos niitä esiintyy pitkään tai useita yhtä aikaa:

1. Huomattavasti muuttunut mieliala

Poikkeavaa on selvästi alavireinen mieliala, joka jatkuu pitkään. Varoitusmerkki on myös, jos mieliala yhtäkkiä kohoaa ihmiselle poikkeavalla tavalla tai sahaa nopeasti edestakaisin.

2. Heikentynyt toimintakyky

Suoritukset työssä, opinnoissa ja harrastuksissa heikkenevät aiemmasta tasosta, ja muutos on pitkäaikainen. Mielenterveyden ongelmiin viittaa etenkin se, jos samalla heikentyy myös itsestä huolehtiminen, kuten peseytyminen ja asianmukainen pukeutuminen.

3. Ajattelun ja kommunikoinnin häiriintyminen

Jos ihmisen puheet alkavat läheisten korviin kuulostaa hyvin kummallisilta, epäjohdonmukaisilta ja harhaisilta, kyseessä voi olla psykoosin esioire. Se ilmenee niin, että keskittymiskyky, ajattelu, loogisuus tai ylipäätään tapa kommunikoida muuttuu oleellisesti tai alkaa vaikuttaa oudolta.

4. Unen häiriintyminen

Uniongelmat ovat usein tilapäisiä, eikä niistä tarvitse huolestua, jos ne liittyvät tilapäiseen stressiin tai elämänmuutokseen. Jos taas nukkuu koko ajan huonosti, asiaan kannattaa kiinnittää huomiota.

5. Ruokahalun tai ruokailutapojen muuttuminen

Paino voi joko muuttua tai pysyä ennallaan, mutta ihmisen suhde ruokaan muuttuu voimakkaasti. Jos syöminen alkaa hallita ajatuksia tai siihen rupeaa liittymään sääntöjä, joustamattomuutta ja lihomisen pelkoa, kyse voi olla syömishäiriöstä.

6. Eristäytymisen ja apatian pitkittyminen

Joitakin päiviä kestävät jaksot voivat olla normaaleja – varsinkin nuoruusiässä – mutta useiden viikkojen jaksot ovat yleensä hälyttäviä.

7. Aistien yliherkistyminen

Tavanomaiset äänet, valot, hajut tai kosketukset alkavat tuntua niin kiusallisilta tai häiritseviltä, että ihminen saattaa alkaa vältellä niitä.

Voimakas ulkopuolisuuden kokemus on yksi usein huolestuttava merkki.

Voimakas ulkopuolisuuden kokemus on yksi usein huolestuttava merkki. Kuva: Colourbox

8. Itsensä kokeminen ulkopuoliseksi

Voimakas tai pitkäkestoinen ulkopuolisuuden kokemus on huolestuttavaa varsinkin, jos siihen liittyy tunne epätodellisuudesta tai yliluonnollisuudesta.

9. Hermostuneisuuden lisääntyminen

Tavallisesta poikkeavaan hermostuneisuuteen voi liittyä vahvoja epäluuloja muita kohtaan tai voimakkaita pelkotiloja.

10. Harhojen ilmaantuminen

Aistiharhat tai harhaluulot vaativat asiantuntijan arviointia aina, kun ne ilmaantuvat ensimmäisen kerran. Myös runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvät aistiharhat ovat hälyttävä merkki.

11. Itsensä vahingoittaminen

Jos ihminen toistuvasti vahingoittaa itseään esimerkiksi viiltelemällä, hänet tulee aina ohjata ammatillisen avun piiriin. Vaikka viiltelyyn ei useimmiten liity itsetuhoista pyrkimystä, se voi kertoa muusta merkittävästä ahdistuneisuudesta tai persoonallisuushäiriöstä. Jos epäillään, että ihminen on yrittänyt itsemurhaa, tilanne vaatii aina terveydenhuollon ammattilaisen kiireellistä arviointia, vaikkei varsinaisia fyysisiä merkkejä yrityksestä näkyisikään.

Fakta

Täältä saa apua

■ Jos mielenterveys huolestuttaa, Mielenterveystalo.fi-sivustolta löydät tietoa ja työkaluja tilanteen arviointiin.

■ Tukinet.net-sivustolla voit esimerkiksi osallistua ryhmächatteihin.

■ 12–29-vuotiaille suunnattu Sekasin-chat päivystää ma-pe klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24.

■ Mieli ry:n kriisipuhelin palvelee joka päivä ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111.

■ Voit varata keskusteluajan oman alueesi kriisikeskukseen tai etävastaanotolle, jos tarvitset keskusteluapua vaikeassa elämäntilanteessa.

■ Jos sinulla tai läheiselläsi on itsetuhoisia ajatuksia, ja tilanne on hengenvaarallinen, soita 112. Voit myös hakeutua suoraan paikkakuntasi terveyskeskukseen tai päivystykseen.

  • Tags:
  • Entertainment
  • FI
  • Finland
  • Finnish
  • Ilta-Sanomat
  • Suomi
  • viihde
Suomi
www.europesays.com