- Valkoinen talo pohtii Grönlannin hankkimista Yhdysvalloille, myös sotilaallisella valtauksella.
- Yhdysvaltoja kiinnostavat saaren strateginen sijainti ja sen luonnonvarat.
- Tanska ja Grönlannin johto ovat ilmoittaneet, ettei saari ole myytävänä.
- Asiantuntijan mukaan sotilaallinen valtaus halvaannuttaisi Naton ja veisi Yhdysvaltain uskottavuuden.
Valkoinen talo tiedotti eilen tiistai-iltana, että presidentti Donald Trumpin hallinto pohtii aktiivisesti keinoja Grönlannin hankkimiseksi Yhdysvalloille. Tiedotteessa nimenomaisesti todettiin, että myös sotilaallinen valtaus on mahdollinen.
Trumpin hallinnon Grönlanti-puheet ovat järkyttäneet Yhdysvaltain liittolaisia Euroopassa.
Kokosimme viisi kysymystä ja vastausta, joiden avulla tilannetta voi hahmottaa.
1. Miksi Trump haluaa Grönlannin?
Trump puhui Grönlannin hankkimisesta Yhdysvaltain hallintaan jo ensimmäisellä presidenttikaudellaan.
Viime aikoina on hän korostanut Grönlannin tärkeyttä Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle.
– Grönlanti sijaitsee hyvin strategisessa paikassa. Sieltä pystytään havainnoimaan ja seuraamaan muun muassa Venäjän ja tulevaisuudessa kenties Kiinan sukellusveneiden liikkeitä, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Harri Mikkola kertoo.
Yhdysvaltain tuoreessa kansallisen turvallisuuden strategiassa korostetaan kriittisten luonnonvarojen hallinnan tärkeyttä. Grönlannissa on potentiaalisesti valtavat luonnonvarat, joskaan niiden hyödyntäminen mannerjään alta ei ole helppoa.
Avaa kuvien katselu
Grönlannin pääkaupungissa Nuukissa näytti loppiaisen alla tältä. Kuva: Odd Andersen / AFP
Myös Mikkola pitää Grönlannin luonnonvaroja selvänä ajurina Yhdysvaltain hankkeessa.
– Tulevaisuudessa Grönlannin luonnonvarojen merkitys tulee varmasti kasvamaan, kun tarvitaan yhä enemmän teknologiaa, jossa käytetään harvinaisia maametalleja. Ehkä myös olosuhteet muuttuvat suosiollisemmiksi, että niitä ylipäätään pystytään louhimaan.
Yhdysvaltain strategiassa ei suoraan mainita Grönlantia, mutta siinä korostetaan sitä, että ”läntinen pallonpuolisko” on Yhdysvaltain omaa etupiiriä. Tällä Yhdysvallat tarkoittaa erityisesti Amerikoita, mutta käytännössä se lukee myös Grönlannin osaksi tätä etupiiriä.
Vuonna 2019 Trump totesi, että Grönlannin hankkiminen on ”ensisijassa suuri maaomaisuusdiili”.
Mikkola pitää mahdollisena motiivina myös Trumpin omaa egoa.
– Hän haluaisi olla presidentti, joka laajentaa Yhdysvaltain aluetta.
2. Miksi Trump kuvittelee voivansa ostaa Grönlannin?
Amerikkalaisten lehtitietojen mukaan ulkoministeri Marco Rubio totesi maanantaina puhuessaan suljetussa istunnossa Yhdysvaltain kongressin jäsenille, ettei Yhdysvallat valmistaudu valtaamaan Grönlantia aseellisesti. Rubion mukaan ostamien sen sijaan on vaihtoehto.
Monista eurooppalaisista koko ostoajatus tuntuu oudolta, etenkin kun Tanska ja myös Grönlannin johto ovat tehneet selväksi, ettei saari ole myytävänä.
Yhdysvallat on kuitenkin historiallisesti laajentunut valtavasti ostamalla alueita muilta valtioilta.
Esimerkiksi vuonna 1803 presidentti Thomas Jefferson lähes kaksinkertaisti Yhdysvaltain pinta-alan ostamalla Louisianan alueen Ranskan Napoleonilta.
Kyseessä oli paljon suurempi alue kuin nykyinen Louisianan osavaltio. Ranska ei tosin edes hallinnut myymäänsä territoriota, vaan suuri osa alueesta oli Yhdysvaltain alkuperäiskansojen hallitsemaa aluetta.
Vuonna 1867 Yhdysvallat osti Alaskan Venäjältä. Yhdysvallat on historiassa ostanut muitakin alueita, ainakin osassa tapauksista enemmän tai vähemmän aseilla pakottamalla.
Trump ei peittele ihailuaan Theodore Rooseveltin kaltaisia imperialialistisen ajan Yhdysvaltain presidenttejä kohtaan.
Avaa kuvien katselu
Emme ole myytävänä, luki grönlantilaisen mielenosoittajan pitämässä kyltissä jo vuosi sitten maaliskuussa. Grönlantilaisten ja tanskalaisten mielipide ei ole tästä vajaassa vuodessa muuttunut. Kuva: Christian Klindt Soelbeck / AFP
2000-luvulla useimmille ihmisille ajatus siitä, että valtiot voisivat noin vain myydä alueita asukkailta kysymättä, tuntuu oudolta.
– Amerikkalaisten ongelma on se, että grönlantilaiset itse eivät halua tulla ostetuiksi eivätkä kuulua Yhdysvaltoihin, Mikkola muistuttaa.
Suuri enemmistö grönlantilaista vastustaa liittymistä Yhdysvaltoihin.
Viime päivien kehitys pelottaa grönlantilaisia, jotka ovat tajunneet Trumpin olevan tosissaan:
Grönlantilaiset pohtivat Trumpin aikeita. 3. Trump väittää, että venäläiset ja kiinalaiset sota-alukset pyörivät Grönlannin rannikolla. Pitääkö se paikkansa?
Ulkopoliittisen instituutin Harri Mikkolan mukaan kiinalaiset eivät alueella toimi, mutta venäläiset ovat harjoitelleet aktiivisesti alueella.
– He ovat harjoitelleet pääsyä Kuolan niemimaalta Pohjois-Atlantille Grönlannin, Islannin ja Iso-Britannian välistä kapeikkoa pitkin.
Ukrainan sodan myötä tämä venäläisten aktiivisuus on kuitenkin hieman laskenut, Mikkola arvioi.
Kartta näyttää alueiden sijainnin pohjoisesta katsottuna:
4. Voiko Yhdysvallat saavuttaa tavoitteensa Grönlannissa ilman, että se liittää Grönlannin itseensä?
Se riippuu viime kädessä siitä, mitä tavoitteet lopulta ovat.
Tanska on tehnyt selväksi, ettei se vastusta Yhdysvaltain suurempaa sotilaallista läsnäoloa Grönlannissa. Yhdysvalloilla oli kylmän sodan aikaan saarella paljon suurempi tukikohta kuin nykyisin.
Avaa kuvien katselu
Yhdysvaltain lentotukikohta sijaitsee luoteis-Grönlannissa. Kuva: EPA-EFE
Uutistoimisto Reutersille nimettömästi puhuneen Yhdysvaltain hallinnon edustajan mukaan vaihtoehtoina on esimerkiksi Compact of Free Association -sopimus Grönlannin kanssa. Yhdysvalloilla on muutamien Tyynenmeren itsenäisten saarivaltioiden kanssa tällainen COFA-sopimus.
COFA-sopimuksissa nämä Marshallinsaarten kaltaiset pienet saarivaltiot jättävät Yhdysvaltain hoidettavaksi turvallisuuden ja joitakin muita valtiollisia tehtäviä. Vastaavasti Yhdysvalloilla on laajat valtuudet operoida sotilaallisesti alueella.
Mutta toisin kuin nämä Tyynenmeren saarivaltiot, Grönlanti ei ole itsenäinen. Järjestelyihin suostuminen riippuu viime kädessä Tanskasta.
Avaa kuvien katselu
Donald Trump. Kuva: Mandel Ngan / AFP
On myös hyvin epävarmaa, suostuisiko Trump itse tällaiseen sopimukseen. Presidentti on toistuvasti ilmoittanut, että hän haluaa Grönlannin nimenomaan osaksi Yhdysvaltoja.
Mikkola huomauttaa, että jo nykyisten sopimusjärjestelyiden puitteissa Yhdysvaltojen olisi mahdollista lisätä sotilaallista läsnäoloaan Grönlannissa merkittävästi.
Vuonna 1951 Yhdysvaltojen ja Tanskan välillä solmittu sopimus antaa amerikkalaisille siihen hyvin laajat valtuudet.
5. Mitä tarkoittaisi Naton ja Suomen puolustuksen kannalta, jos Yhdysvallat valtaisi Grönlannin sotilaallisesti?
Mikkolan mukaan Nato käytännössä halvaantuisi.
– Miten meidän mahdolliset vihollisemme näkisivät Naton puolustuksen ja pelotteen, jos Yhdysvallat ottaisi maa-alueen yhdeltä läheisimmistä liittolaisistaan? Se käytännössä rapauttaisi Yhdysvaltain uskottavuuden turvallisuuden takaajana, Mikkola toteaa.
Avaa kuvien katselu
Jäävuoria kesäkuussa 2025 Grönlannissa. Kuva: AOP
Suomen ja muiden valtioiden täytyisi Mikkolan mukaan todennäköisesti lähteä entistä hanakammin edistämään omaa turvallisuuttaan ja yhteistyötään pienemmissä maaryhmissä.
Mikkola ei pidä kuitenkaan tällaista uhkaa välittämänä, sillä Grönlannin sotilaallinen haltuunotto heikentäisi myös Yhdysvaltain omaa turvallisuutta.
– Yhdysvaltojen turvallisuusintressejä palvelee paremmin luotettava ja hyvin toimiva liittolaisverkosto Pohjois-Euroopassa, Mikkola arvioi.
– Jos tätä lähdetään rapauttamaan, lopputulema pelkästään arktisen turvallisuuden näkökulmasta olisi Yhdysvalloille selvästi miinusmerkkinen.