Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen kertoo rikosoikeudellisen vastuun kääntyvän, jos mies salaisi ehkäisyn lopettamisen.
Eduskunnan puhemies ja perussuomalaisten johtohahmo raotti elämäkerrassaan suhdettaan aviottomaan lapseen ja tämän äitiin. Pete Anikari
- Rikosoikeudellisesti voidaan katsoa, että täysi-ikäiset tiedostavat suojaamattomassa seksissä tapahtuvat riskit, arvioi rikosoikeuden apulaisprofessori.
- Mies voi syyllistyä helpommin rikokseen, jos esimerkiksi kesken aktin ottaa pois kondomin ilman kumppanin suostumusta.
- Tahtomattaan vanhemmaksi tuleminen ei vaikuta elatusvelvollisuuteen.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon (ps) aviottoman lapsen äiti myönsi Iltalehdelle salanneensa Halla-aholta ehkäisyn lopettamisen. Asiantuntija vastaa, kuinka moitittavaa se on ja seuraako siitä rikosoikeudellisia seuraamuksia.
Syrjähypyn tehnyt Halla-aho avautui aviottomasta lapsestaan ja tämän äidistä Markku Heikkilän uutuuskirjassa Jussi Halla-aho – Elämäkerta (Readme.fi).
Halla-aho purkaa kirjassaan ärsytystä kieroiluun, joka raskaaksi tulemiseen liittyi, ja siihen, miten toinen osapuoli pyrki vahingoittamaan häntä ja hänen läheisiään.
Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta toteaa yleisellä tasolla, ettei lähtökohtaisesti naiselle seuraa asiasta rikosoikeudellista vastuuta, jos tämä jättää salaa ehkäisyn pois ja tulee raskaaksi.
– Kun puhutaan täysi-ikäisistä ihmisistä, jotka harrastavat seksiä, siinä on osapuolilla omat vastuunsa, joihin liittyy riskejä.
Samaa keskustelua on käyty esimerkiksi sukupuolitautien tarttuvuudessa. Lähtökohtaisesti sukupuolitaudin tarttuminen ei johda rikosoikeudelliseen vastuuseen, koska suojaamattomassa seksissä on omat tiedostetut riskit.
Tatu Hyttinen ei tiedä oikeustapauksia, joissa mies olisi syyttänyt naista petoksesta ehkäisystä valehtelemisen takia. Hanna Oksanen
Hiv-positiivinen välttyi rikokselta
Esimerkiksi hiv:n kertomatta jättämisestä ennen yhdyntää on olemassa oikeustapauksia, mutta ne ovat lääketieteellisen kehityksen takia lieventyneet.
– Hiv:stä aloitettiin puhumaan 80-luvun lopussa. 90-luvulla ensimmäiset syytteet koskivat tappoa, tapon yritystä riippumatta siitä, oliko hiv tarttunut vai ei, Hyttinen sanoo.
30 vuoden aikana Korkeimman oikeuden päätöksiä on tullut tasaisesti. Viimeisimmässä päätöksessä hiv-positiivista ei tuomittu rikoksesta, vaikka tämä ei ollut kertonut sairaudestaan seksikumppanille ennen suojaamatonta seksiä. Nainen ei saanut yhdynnästä tartuntaa.
Tuomioiden lieventyminen selittyy muun muassa sillä, että tietoisuus hiv:stä on lisääntynyt. Myös sen tarttuvuus on epätodennäköistä estolääkityksen aikana.
Hyttinen pohtii teoreettisella tasolla, täyttäisikö ehkäisyllä lopettamisen erehdyttäminen ja sillä taloudellisen vahingon aiheuttaminen petoksen tunnusmerkit.
– Minulla ei ole tiedossa, että petosta olisi koskaan sovellettu sellaisiin tilanteisiin, että nainen olisi valehdellut miehelle ehkäisystä.
– Tämäkin on hankala kysymys, koska sitten erinäköiset maksut, jotka tuleville lapsille maksetaan, ovat tietenkin lapsen edun mukaisia elatusmaksuja ynnä muita, Hyttinen puntaroi.
Kondomin jättäminen pois seksissä lisää sekä raskaus- että sukupuolitautiriskiä. JENNI NORDSTROM
Kondomin ottaminen pois voi olla rikos
Rikos voi tulla kysymykseen, jos mies valehtelee ehkäisystä tai ottaa kondomin pois ilman kumppanin suostumusta.
– Jos mies valehtelee kondomin käytöstä, sitten joudutaan pohtimaan, täyttääkö se raiskauksen tunnusmerkistön.
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa seksuaalirikoksen uhreja auttava vastaava hoitaja Jenni Rautio totesi Ylen artikkelissa suoraan suojaamattomaan seksiin pakottamisen olevan rikos.
Hyttinen tunnistaa, että rikosoikeudellinen vastuu on tässä tapauksessa sukupuolittunut.
Myös Halla-aho sanoo kirjassaan moraalisten vastuiden olevan hieman sukupuolittuneita.
– Omaa uskottomuuttani en selittele enkä puolustele lainkaan, mutta minua ärsyttivät erityisesti sellaiset kommentit, että minun pitäisi osata suhtautua tällaisissa olosuhteissa syntyneeseen lapseen kuten muihinkin lapsiini ja ”kantaa vastuuni”, Halla-aho kertoo kirjassaan.
Riippumatta siitä, onko lapsi toivottu vai ei tai onko se syntynyt avioliitossa tai sen ulkopuolella, Hyttinen sanoo vanhempien elatusvelvollisuuden säilyvän.
Aviottomien lasten kohdalla mies voi tunnustaa vanhemmuutensa ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa ja syntymän jälkeen lastenvalvojalle. Lastenvalvoja vastaa vanhemmuuden selvittämisestä ja tekee tarvittavat selvitykset isyyden varmistamiseksi. Jos lapsen isä ei tähän suostu, lapsen äiti voi nostaa isyyskanteen käräjäoikeuteen.
Halla-aho on kirjassaan harmistunut siitä, ettei ole voinut tarjota viidennelle lapselleen sellaista isäsuhdetta, joka lapsella pitäisi olla. Lapsen äidin mukaan Halla-aho ja lapsi ovat tavanneet vuodessa noin alle kymmenen kertaa.