Monissa itäisen Suomen vesistöissä kova pakkanen on aiheuttanut jäätyneen vesisohjon eli hyyteen muodostumista ja hyydetulvia. Rakennuksia uhanneita hyytöpatoja on jouduttu purkamaan mm. Pielavedellä Pohjois-Savossa, Mikkelissä Etelä-Savossa sekä Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa.

Yhteistiedote: Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus ja Tulvakeskus

Sään lauhtuminen on helpottanut tilannetta ainakin hetkellisesti, mutta loppuviikolla uudelleen kiristyvä pakkassää voi uudelleen pahentaa tilannetta ja aiheuttaa vedenkorkeuden nousua.  

Elinvoimakeskus muistuttaa, että hätätilanteissa tulee olla yhteydessä hätäkeskukseen.   

Hyydetulvia esiintyy erityisesti alkutalvella kovien pakkasjaksojen aikana. Kun joki on vielä kokonaan tai osittain ilman jääpeitettä, voi jokivesi jäähtyä nollan alapuolelle. Alijäähtyneeseen veteen syntyy pieniä jääkiteitä, jotka tarttuvat toisiinsa ja uomassa oleviin kiviin tai rakenteisiin. Jäämassa myös kulkeutuu veden mukana ja täyttää uomia. Näin muodostuva jää voi tukkia uomaa ja aiheuttaa paikallisen tulvan. Silloin puhutaan yleensä hyydepadoista ja hyydetulvasta. 

Kymijoella vedenkorkeudet nousussa  

Kymijoella vedenkorkeudet ovat yhä nousussa hyydön vaikutuksesta. Kymijoen lähtövirtaama Päijänteen Kalkkisista on pidetty pakkasjakson alkaessa mahdollisimman pienenä, jotta jääkannet muodostuisivat jokiosuuksille kattavasti. Jääkannet vähentävät hyydön muodostusta. Jääkansien muodostuttua juoksutusta on hieman lisätty ja virtaama Kymijoen alajuoksulla on noin 240 m3/s.  

Hyytö on nostanut vedenkorkeuksia Kymijoen alaosalla Ahviossa noin 90 cm ja Hirvikoskella 70 cm. Lähtötaso on vähäisen virtaaman takia kuitenkin alhainen, joten vielä ei olla varsinaisesti talvitulvatasolla.  Hyytö voi nostaa paikallisesti Kymijoen vedenkorkeuksia edelleen, mikäli pakkasjakso jatkuu eikä lauha sää pääse purkamaan hyydetilannetta. 

Aluehallinnon uudistus toi muutoksia vesitalouden viranomaistehtäviin vuodenvaihteessa 

ELY-keskusten toiminta lakkasi 31.12.2025 osana valtion aluehallinnon uudistusta.  ELY-keskusten pohjalta on perustettu uudet elinvoimakeskukset, jotka aloittivat toimintansa 1.1.2026. Vesitalouden tehtävät Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan alueella on keskitetty Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousosastolle.  

Lisätietoja: 

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus: 

  • yksikön päällikkö Varpu Rajala, itäinen vesistöyksikkö (Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala) p. 0295 024 224 
  • vesitalousasiantuntija Ilkka Maksimainen (Pohjois-Savo), p. 0295 026 823 
  • vesitalousasiantuntija Jussi Härkönen (Pohjois-Savo), p. 0295 026 202 
  • vesitalousasiantuntija Ari Luukkonen (Etelä-Savo) p. 0295 024 204 
  • vesitalousasiantuntija Teppo Linjama (Pohjois-Karjala), p. 0295 026 199  
  • vesitalousasiantuntija Milla Sallinen (Pohjois-Karjala), p. 0295 026 162 
  • johtava vesitalousasiantuntija Lauri Kaisto (Keski-Suomi), p. 0295 024 752 
  • yksikön päällikkö Matti Vaittinen, eteläinen vesistöyksikkö (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa) p. 0295 029 112 
  • vesitalousasiantuntija Juha Pohjoisaho (Kymijoki) p. 0295 029 270 

SYKE/Tulvakeskus:  

  • Hydrologi Miia Kumpumäki p. 0295 251 131