”Katsokaa karttaa”, Trump sanoi, mutta oikeastikin kookas Grönlanti näyttää kartalla paljon todellisuutta isommalta. Trumpin valtausintojen takana on asiantuntijan mukaan ”kieroutunut” syy.
Eurooppa ottaa nyt vakavasti Yhdysvaltain uhkaukset Grönlannin valtaamisesta. Mutta miksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ylipäätään haluaa arktisen saaren niin pakkomielteisesti?
Pääsyitä on Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäen mukaan pitkälti kolme. Trump on kiinnostunut Grönlannin luonnonvaroista ja maan strategisesta sijainnista mahdollisen sodan varalta.
Lisäksi Trump haluaa nimensä historiankirjoihin ja suurmiesten rinnalle hankkimalla lisää maata Yhdysvalloille, Linnainmäki arvioi.
– Trump sanoi jo virkaanastujaispuheessaan, että Yhdysvaltojen pitää laajentua. Hän ajattelee, että Yhdysvallat oli historiassa suuri ja kunnioitettu silloin, kun maa laajeni länteen päin.
Venäjältä ammutut ohjukset Yhdysvaltoihin lentäisivät Grönlannin yli. Petro Salonen / IL, Google Earth
Linnainmäen mukaan Trumpin näkökulmasta ne presidentit, jotka ovat vallanneet Yhdysvalloille lisää alueita, ovat suuria.
Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden suunnitelmassa linjataan, että maa lähtee taas noudattamaan presidentti James Monroen mukaan nimettyä oppia, jossa Yhdysvallat on läntisen pallonpuoliskon johtaja.
Myös yhtenä USA:n parhaista presidenteistä pidetty Theodore Roosevelt toteutti Linnainmäen mukaan hyvin määrätietoisesti Monroe-oppia esimerkiksi Panaman kanavan yhteydessä.
– Siinä oli vähän sama ajatus: otetaan maata haltuun, niin Yhdysvallat on suuri, Linnainmäki sanoo.
Pilapiirros 1900-luvun alusta: Yhdysvaltoja symboloiva Setä Samuli seisoo koko Amerikkojen levyisesti. Kädessä on sotilasmahtia kuvaava pesäpallomaila tekstillä ”Monroen oppi”. Louis Dalrymple/Wikimedia Commons
– Trump katsoo meidän näkökulmastamme kieroutuneesti, että Grönlanti voisi olla osa hänen jättämäänsä historiankirjoitusta.
Linnainmäki uskoo, että Trump pääsisi hyödyntämään Grönlannin mineraalivarantoja ja strategista sijaintia ilman sotilaallisia uhkauksiakin.
– Tanskalaiset ovat monta kertaa sanoneet, että he toivottavat Yhdysvaltain sotilaallisen läsnäolon tervetulleeksi, koska se auttaa puolustamaan Grönlantia. Yhdysvallat on itse vähentänyt sotilaallista läsnäoloaan kylmän sodan jälkeen.
Yhdysvallat on uhkausten lisäksi pohtinut Grönlannin ostamista. Valkoinen talo kertoi keskiviikkona, että Yhdysvallat pyrkii päämääriinsä ensisijaisesti diplomatian kautta.
Trump uskoo alueiden valloittamisen tekevän Yhdysvalloista jälleen suuren, sanoo Ulkopoliittisen instituutin Joel Linnainmäki. Matti Matikainen
Kuinka iso se on?
Grönlanti on kaivellut Trumpia jo pitkään. Katsokaa karttaa, sanoi Trump haastattelussa vuonna 2022 julkaistuun kirjaan.
– Rakastan karttoja. Olen aina sanonut: ”Katsokaa Grönlannin kokoa. Se on valtava. Sen pitäisi olla osa Yhdysvaltoja.”
Grönlanti näyttää kuitenkin kartalla paljon suuremmalta kuin se oikeasti on. Vääristymä johtuu yleisimmin kartoissa käytetystä Mercatorin projektiosta.
Grönlanti on oikeastikin suuri, neljä kertaa Ranskan ja kolme kertaa Texasin kokoinen. Australiaa suurempi ja lähes Afrikan kokoinen se ei todellakaan ole.
Sillä on kokoaankin suurempi geopoliittinen merkitys.
– Yhdysvallat on jo vuosikymmeniä pitänyt Grönlantia erittäin kriittisenä Yhdysvaltain turvallisuudelle, sanoo Upin tutkija Joel Linnainmäki.
Saaresta vuosia haaveillut Trump näyttää olevansa voimiensa tunnossa sen jälkeen, kun Yhdysvaltain erikoisjoukot syrjäyttivät ja kaappasivat lauantaina Venezuelan itsevaltaisen presidentti Nicolás Maduron puolisoineen.
Nyt Donald Trumpin ensimmäisellä kaudellaan aloittamat vaatimukset Grönlannista ovat taas kiristyneet suoriksi uhkauksiksi. Yhdysvallat ei sulje pois sotilasvoiman käyttöä saaren saamiseksi, Valkoinen talo vahvisti tiistaina. Keskiviikkona se pehmensi lausuntojaan ja painotti, että pyrkii päämääriinsä ensisijaisesti diplomatian kautta, vaikka ”kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä”.
Grönlannin valtaus olisi Naton loppu, varoitetaan Daily Mailin otsikossa. Kuvassa USA:n sieppaama Venezuelan presidentti Nicolás Maduro puolisoineen pidätettynä New Yorkissa. EPA / AOP
Grönlanti kuuluu itsestäänselvästi Yhdysvalloille, eikä kukaan tule vastustamaan sen haltuunottoa, sanoi myös Trumpin keskeinen taustavaikuttaja Stephen Miller.
Tanska on käskenyt suoraan Trumpia lopettamaan uhkaukset. Jos Trump hyökkää kansainvälisen oikeuden vastaisesti Grönlantiin, sotilasliitto Nato tuhoutuu, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen varoitti.
Eurooppa asettui tukemaan Tanskaa, jonka itsehallintoalue Grönlanti on. EU-johtajat linjasivat Grönlannin tulevaisuuden olevan tanskalaisten ja grönlantilaisten välinen asia.
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio toppuutteli, että Trump vain painostaa Tanskaa myymään Grönlannin. Edustajainhuoneen puhemies, Trumpin puoluetoveri Mike Johnson sanoi ettei hyökkäystä Grönlantiin voisi hyväksyä.
Valtaushingun syyt
Trumpin hallinto kaavaili Grönlannin ostamista jo vuonna 2019. Trump perustelee yhä tiukemmaksi käyneitä vaatimuksiaan Yhdysvaltain kansallisella turvallisuudella ja taloudella.
Yksi perustelu on Grönlannin strateginen sijainti mahdollisen sodan kannalta. Arktisella alueella sijaitsevalta saarelta on lyhyin matka Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä. Venäjän kasaamat ohjusvarannot Kuolan niemimaalla lentäisivät Yhdysvaltoihin juurikin Grönlannin yli.
”Grönlanti kuuluu Grönlannille – Kiusaisit itsesi kokoisia!” lukee protestoijan kyltissä Kööpenhaminassa, Tanskassa maaliskuussa 2025 Trumpin uhattua vallata Grönlanti. EPA / AOP
Toinen peruste ovat Grönlannin luonnonvarat, kuten öljy- ja maakaasuvarannot sekä harvinaiset maamineraali- ja jalokiviesiintymät, jotka tulevat jään alta esiin ilmaston kuumenemisen myötä.
Linnainmäen mukaan mineraalien hyödyntäminen ei ole Grönlannin sääolosuhteiden vuoksi aivan yksinkertaista.
– Trump väittää, etteivät luonnonvarat ole hänen Grönlanti-pyrkimystensä taustalla, mutta kun katsoo Venezuelaa, kyllähän siellä öljy ja taloussyyt olivat erittäin merkittävässä roolissa.
Luonnonvarat ja strateginen sijainti ovat kuitenkin outoja syitä uhkailla Grönlantia sotilastoimilla. Yhdysvalloilla on saarella jo valmiiksi sotilastoimintaa, jonka määrää se on itse vähentänyt.
Pituffikin avaruustukikohta Grönlannin luoteisosissa. Suuri osa Grönlannista on jäässä, mikä tekee luonnonvarojen hyödyntämisen vaikeaksi. EPA / AOP
Trump syyttää Tanskan jättäneen Grönlannin puolustuksen retuperälle, mutta Yhdysvallat on itse heikentänyt puolustustaan Grönlannissa ja vetänyt joukkojaan pois, sanoo Tanskan puolustusakatemian apulaisprofessori Jon Rahbek-Clemmensen tanskalaislehti Politikenille.
– Ei pidä paikkaansa, että Yhdysvallat olisi merkittävästi lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Grönlannissa.
Grönlannin luonnonvarojakin Trumpin luulisi voivan päästä hyödyntämään aivan perinteisen diplomatian ja kauppapolitiikan keinoin. Yhdysvaltalaiset kaivosyritykset voisivat aivan hyvin toimia Grönlannissa jo nyt, Joel Linnainmäki sanoo.
Ongelmana on se, että noin 85 prosenttia Grönlannista on jäässä.
– On paljon jo löydettyjäkin kaivannaisalueita, joiden hyödyntäminen on hyvin kallista eikä taloudellisesti tällä hetkellä järkevää. Se lienee pääsyy sille, miksei Yhdysvallat hyödynnä Grönlannin resursseja jo nyt.
Tanskan kruunun alaisuudessa olevassa Grönlannissa, alkuperäiskielellä Kalaallit Nunaat, asuu noin vajaa 60 000 ihmistä, joista suurin osa saaren alkuperäisväestöä inuiitteja. Grönlanti havittelee itsenäisyyttä.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen pyysi syksyllä virallisesti anteeksi julmuuksia, kuten pakkosterilointia ja tanskalaistamista, joita siirtomaaisäntä Tanska on grönlantilaisiin kohdistanut.
Trump (edessä) haluaa Theodore ”Teddy” Rooseveltin (maalauksessa) kaltaisten suurten presidenttien joukkoon. EPA / AOP