Ylen uusi tanskalaisdokumentti koskettaa syvästi. Nyt Lise Dam haluaa kunnioittaa nuorena kuolleen tyttärensä muistoa.
TV-lehti arvioi: Parikymppinen Sarah eli tavallista elämää: kävi töissä, lenkkeili, ui avannossa ja juhli ystävien kanssa. Elämää kuitenkin varjostivat ankarat mielenterveysongelmat, joista Sarah puhui avoimesti lähipiirilleen. Eräänä helmikuisena päivänä Sarah ei enää vastannut äitinsä puheluihin tai avannut ovea. Kun lukkoseppä viimein sai oven auki, oli jo liian myöhäistä.
Koskettava tanskalaisdokumentti Kuka tukee Sarahia? kannattaa katsoa. Dokumentti kertoo tositarinan naisesta, joka ei saanut tarvitsemaansa apua ajoissa. Kun vanhemmat löysivät viimeisen viestin, ei enää mitään ollut tehtävissä.
– Oven sisäpuolella oli paperilappu. Siinä luki: älkää tulko sisään. Soittakaa poliisille, äiti Lise Dam kertoo.
Lise Dam kertoo, että Sarah elää yhä hänessä. Päällään hänellä on tyttären vanha takki. Kuva: Yle
Kun Sarah sai ensimmäisiä masennusoireita ja itsemurha-ajatuksia, hän haki dokumentin mukaan apua. Lääkäri diagnosoi hänelle vaikean masennuksen, ja Sarah pääsi psykiatriselle osastolle toipumaan ja sen jälkeen ryhmäterapiaan. Vointi koheni, ja Sarah päätti järjestää juhlat elämälle.
Kymmenen kuukauden kuluttua masennus kuitenkin uusiutui. Sarah haki dokumentin mukaan uudestaan apua, mutta lähete ryhmäterapiaan hylättiin. Ensin hän ei voinut tarpeeksi huonosti, ja sitten hän voikin jo liian huonosti.
Lääkärit vaihtuivat, samoin diagnoosit. Sarahin täytyi aina selittää tilanteensa uusiksi. Kämppäkaveri sekä vanhemmat ja sisarukset pyrkivät olemaan tukena, mutta sairautta oli vaikeaa ymmärtää täysin.
– On vaikeaa suhtautua sairauteen, jota ei näe päällepäin, kertoo Sarahin isä dokumentissa.
Sarahin kämppäkaveri pohtii, oliko Sarahin arkinen ”hutilointi” sittenkin pään sisäisen kaaoksen oire. Kuva: Yle
Kolmen ja puolen kuukauden, kuuden lääkärin ja neljän diagnoosin jälkeen lääkitystä päädyttiin dokumentin mukaan nostamaan, mutta ryhmäterapiaan on yhä jonoa. Katsoja myötäelää Sarahin matkaa. Apu tuntuu olevan lähellä, mutta silti saavuttamattomissa.
Dokumentti on tekniseltä tasoltaan laadukas. Lukuisat potilaskertomukset ja otteet tekstiviesteistä ja päiväkirjasta näytetään katsojalle visuaalisesti kiinnostavasti. Tavalliset sosiaaliseen mediaan kuvatut videot aikuisuuden alusta ja kotivideot lapsuudesta tuovat herkän aiheen lähelle.
Tanskan yleisradio Danmarks Radio on haastatellut Sarahin äitiä, joka haluaa nyt tuoda näkyvyyttä asialle. Perhe on dokumentin mukaan tehnyt Sarahin tapauksesta valituksen potilasvaliolautakunnalle.
– Sarah halusi ehdottomasti elää, mutta hän halusi myös apua. Hän ei koskaan kieltäytynyt keskustelemasta järjestelmän kanssa tai ottamasta lääkkeitä, Dam kertoo.
Kööpenhaminan psykiatrisen keskuksen johtaja Lone Baandrup valottaa mielenterveysongelmien toista puolta: hoitojärjestelmää.
– Ymmärrän hyvin, että omaisten ja potilaiden näkökulmasta ihanteelliselta ratkaisulta tuntuu, että mennään yhden oven läpi ja selvitetään, mihin hoitoon potilas ohjataan, mutta psykiatrinen diagnostiikka on monimutkaista, ja oikean hoidon löytäminen voi viedä aikaa, Baandrup kommentoi Danmarks Radiolle.
Myöhemmin perheelle paljastui, että Sarah oli kuolinpäivänään saanut kutsun ryhmäterapiaan, mutta olisi joutunut odottamaan vielä kuukauden. Kuva: Yle
Vaikka dokumentti koskettaa, se ei mässäile . Läheiset pääsevät ääneen ja esiin tulevat niin surun, vihan, hämmennyksen kuin kaipauksen tunteet.
Perheen ja ystävien kertoman ja dokumentissa näkyvien potilastietojen perusteella Sarah oli paperilla mallikelpoinen potilas. Kun masennus hiipi elämään, hän hakeutui avun pariin. Hoitojakson jälkeen hän palasi jälleen normaaliin elämään, ja kun sairaus uusiutui, hän haki uudestaan apua ja teki rutiiniaikatauluja ja listoja iloa tuottavista asioista. Lähipiirin mukaan Sarah oli myös avoin lääkitykselle. Katsoja jääkin pohtimaan, mitä hän olisi itse edes voinut tehdä enempää.
Näin haet apua
-
MIELI RY:N valtakunnallinen Kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09 2525 0111.
-
MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON asiantuntijat tavoittaa arkisin klo 12-15 Valoa-chatista www.mtkl.fi.
-
NETISSÄ apua tarjoavat Mieli ry:n Kriisichat maantaisin ja torstaisin klo 15–21 ja tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 15-19 sekä Mielenterveyden keskusliiton Valoa-chat arkisin klo 12–15.
-
MIELI RY:LLÄ on myös kriisikeskuksia useilla paikkakunnilla. Ne tarjoavat keskusteluapua maksutta ja ilman lähetettä.
-
VIRANOMAISAPUA saa ottamalla yhteyttä lähiterveysasemaan, päivystykseen tai oman hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystykseen.
-
HENGENVAARALLISESSA tilanteessa soita hätänumeroon 112.
Myös Sarahin äiti on samoilla linjoilla.
– Sarah kuoli sairauteen, hän halusi elää. Hankalaa on se, ettei järjestelmä toimi. Sairaus ei välttämättä ole hankala, Dam sanoo dokumentissa viitaten Sarahin väitettyyn pompotteluun terveydenhuoltojärjestelmässä
Tanska ei ole kovin kaukana. Katsoja jääkin miettimään, millainen tilanne Suomessa on. Mieli ry:n sivujen mukaan noin joka viides suomalainen sairastuu elämässään masennukseen. Samalla uutisotsikoissa vilahtelevat sanat ”mielenterveyskriisi” ja ”yksinäisyys”. Kuinka monta sarahia täältäkin löytyy?
Kuka tukee Sarahia? TV1 klo 22.00 torstaina 8.1.2026 ja Yle Areena.