IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä on toiminnallinen vatsavaiva, jossa suoliston ja keskushermoston välinen yhteys häiriintyy.
Sitä, mikä häiriön lopulta aiheuttaa, ei tarkasti tunneta. Kyseessä voi olla monen tekijän summa.
– Yksi keskeinen on suolistomikrobiston tasapaino. Oireet alkavat usein esimerkiksi suolistoinfektion jälkeen, kun mikrobisto järkkyy. Lisäksi suolistossa on elimistön laajin puolustusjärjestelmä ja sen epätasapaino voi laukaista oireita, lasten ja nuorten suolistosairauksiin erikoistunut lastenlääkäri Marko Kalliomäki sanoo.
Suolistossa valmistetaan myös suuri määrä hormoneja ja välittäjäaineita. Muun muassa suurin osa serotoniinista syntyy suolistossa.
– Kun nämä eri järjestelmät häiriintyvät, syntyy oireita, jotka voivat olla samankaltaisia eri potilailla, mutta taustasyyt vaihtelevat yksilöllisesti.
Stressi suurimpia syitä IBS:n taustalla
Stressi on yksi merkittävimmistä tekijöistä ärtyvän suolen oireyhtymän taustalla. Kalliomäen mukaan sekä tutkimuskirjallisuus että käytännön potilashavainnot osoittavat, että stressi pahentaa oireita monilla lapsilla ja nuorilla.
Käytännössä tämä näkyy selvästi arjessa: lomien aikana oireet usein helpottavat, mutta arjen kiireiden ja paineiden keskellä ne palaavat.
– Loppukeväästä ja loppusyksystä lähetteitä tulee tänne sairaalaan erityisen paljon, Kalliomäki kertoo.
IBS esiintyy lapsilla leikki-iästä lähtien. Tyypillisintä se on kouluikäisillä.
Tavallisimpia oireita ovat vatsakivut, turvotus ja suolentoiminnan muutokset, kuten ummetus ja ripuli. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti, mutta eivät yleensä ole niin voimakkaita, että estäisivät esimerkiksi nukkumisen.
IBS ei myöskään aiheuta kasvuhäiriöitä, laihtumista tai veriripulia.
IBS lisääntyy lapsilla vauhdilla
Kalliomäen mukaan noin kymmenen prosenttia lapsista kärsii IBS-oireista. IBS:n kaltaiset toiminnalliset vatsavaivat ovat selvästi lisääntyneet lasten ja nuorten keskuudessa.
– Vaikka tutkimusnäyttö ei ole vielä täysin kattavaa, käytännön havainto on, että lähetteitä sairaaloihin tulee entistä enemmän, Kalliomäki sanoo.
Kasvun taustalla näkyy ennen kaikkea lasten ja nuorten lisääntynyt stressi. Korona-ajan eristäytyminen, paluu arkeen, maailmanpoliittinen tilanne ja sosiaalisen median kuormitus ovat tekijöitä, jotka heijastuvat lasten ja nuorten hyvinvointiin.
– Suomalaistutkimuksissakin on nähty, että runsas somen käyttö korreloi ahdistuneisuuden kanssa ja ahdistus puolestaan voi lisätä vatsavaivoja. Toisaalta vatsavaivat voivat itsessään lisätä ahdistusta, jolloin syntyy itseään ruokkiva kierre.
Ravitsemus on toinen merkittävä tekijä. Suomalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että vain viidesosa alle kouluikäisistä lapsista söi ravitsemussuositusten mukaisesti. Valtaosalla ruokailutottumukset olivat välttäviä tai huonoja, ja koska ruokailutavat muodostuvat jo varhaislapsuudessa, niitä on vaikea muuttaa myöhemmin. Tämä korostaa vanhempien vastuuta.
– Lapsi syö sitä, mitä kotona tarjotaan, ja vanhemmat päättävät, mitä ruokaa kotiin ostetaan, Kalliomäki muistuttaa.
Näin vähennät IBS:ään sairastumisen riskiä
Stressi kuuluu elämään, eikä siitä voi täysin päästä eroon. Ongelmaksi se muuttuu, kun kuormitus kasvaa liian suureksi.
Siksi ratkaisevaa on elää tasapainoista ja terveellistä arkea, niin tylsältä kuin se kuulostaakin.
– Riittävä uni on nuorille erityisen tärkeää. Kun nukutaan öisin ja tarpeeksi, jaksaa aamulla kouluun, ja illalla väsyttää sopivasti. Myös ruokavalio vaikuttaa suoraan suoliston hyvinvointiin: satunnaiset herkut eivät ole ongelma, mutta jatkuvasti epäterveellinen syöminen voi pahentaa oireita.
On tärkeää, että lapsella on mielekäs harrastus. Lisäksi sosiaaliset kontaktit, kasvokkainkin, ovat merkittävä tekijä hyvinvoinnille. Nämä auttavat myös oireiden hallinnassa.
– Koulu ja harrastukset vievät ajatukset muualle, eivätkä oireet pääse hallitsemaan elämää. Jos jää kotiin keskittymään pelkästään vatsavaivoihin, ne usein pitkittyvät, Kalliomäki huomauttaa.
IBS:n hoito perustuu elämäntapoihin
Jos IBS-oireiden kanssa ei pärjää kotona, on tärkeää hakeutua lääkärin vastaanotolle. Diagnoosi perustuu ensisijaisesti haastatteluun, jossa lääkäri kyselee potilaalta ja vanhemmilta oireiden laadusta, ajankohdasta ja mahdollisista yhteyksistä arjen tilanteisiin.
– Lisäksi usein tehdään perusverikokeet, joilla suljetaan pois muut suolistosairaudet, kuten keliakia tai laktoosi-intoleranssi.
IBS:n hoito perustuu stressinhallintaan, elämäntapojen korjaamiseen ja tarvittaessa ruokavalion muokkaukseen. Terveellinen ruokavalio vähentää elimistön stressiä ja ehkäisee niin sanottua hiljaista tulehdusta.
– Runsas sokerin ja kovien rasvojen käyttö kuormittaa suolistoa. Joskus yksittäisten aineiden, kuten polyolien eli ksylitolin, sorbitolin ja maltitolin välttäminen voi helpottaa oireita merkittävästi, Kalliomäki kertoo.
Jos toteaa, ettei jonkun ruoka-aineen poisjättö tuonut merkittävää helpotusta tilanteeseen, kannattaa se ottaa takaisin ruokavalioon ja kokeilla jonkun muun jättämistä.
Aikuisilla tutkittu FODMAP-ruokavalio voi auttaa osaa nuorista, mutta sen toteuttaminen vaatii asiantuntijan ohjausta.
– Liian laajat rajoitukset voivat johtaa ravintoaineiden puutoksiin, kasvuhäiriöihin ja pahimmillaan syömishäiriöihin. Siksi ruokavaliokokeilut pitää tehdä lääkärin ja ravitsemusterapeutin seurannassa, Kalliomäki painottaa.
Tarvittaessa voidaan käyttää myös lääkkeitä ripulin tai ummetuksen hoitoon. Perinteisiä tulehduskipulääkkeitä ei suositella, sillä ne voivat olla haitallisia suolistolle.
Vanhempien tuki tärkeää
Vanhemmat voivat tukea lasta IBS:n kanssa ennen kaikkea arjen perusasioissa: riittävän unen, terveellisen ruokavalion, liikunnan ja sosiaalisten kontaktien tarjoamisessa. Tärkeää on rohkaista lasta jatkamaan koulua ja harrastuksia, vaikka oireita olisi.
– Vaikka aamulla olisi vatsakipua, kannattaa silti yrittää kouluun. Usein oireet helpottavat, kun huomio siirtyy muualle. Lisäksi on hyvä kertoa asiasta opettajille ja harrastusten ohjaajille, jotta turhaa ihmettelyä ei synny, Kalliomäki huomauttaa.
Vanhempien tehtävä on pitää positiivista asennetta yllä. Lisäksi lapselle kannattaa kertoa, ettei IBS voi muuttua vakavaksi sairaudeksi.
– IBS ei kehity suolistosyöväksi tai muuksi vakavaksi sairaudeksi. Usein tilanne paranee ajan myötä, kun nuori oppii tuntemaan oman kehonsa ja suoliston hyvinvointiin elämässään vaikuttavia asioita, Marko Kalliomäki tiivistää.
Piditkö lukemastasi?
Tilaa Kaksplussan ilmainen uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan sähköpostiisi kahdesti viikossa!
Lue myös Anna.fi:n artikkeli: Siirillä, 23, oli IBS-diagnoosin jälkeen viisi vaikeaa vuotta: ”Löysin tavan syödä muutakin kuin kanaa”
Artikkeliin liittyvät aiheet