Rautiainen kiittelee vuolaasti koko työllisyysalueen henkilöstöä erinomaisesta suoriutumisesta haastavassa tilanteessa.
”Samalla kun omassa organisaatiossamme on käyty yhteistoimintaneuvotteluja tehtävien uudelleen järjestelyiden vuoksi, on henkilöstö tukenut asiakkaita, jotka ovat omissa työsuhteissaan yt-neuvottelujen jälkeen päätyneet meille asiakkaiksi. Haluan korostaa, että henkilöstöllä on todella ollut tekemistä tässä tilanteessa.”
Myös BusinessOulun yhteistyökumppanit ansaitsevat kiitoksen ekosysteemityöstä ja palveluiden kehittämisestä yhteistyössä.
”Toivotaan suotuisia tuulia elinvoiman kehitykseen. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.”
Asiakkaat ovat löytäneet palveluihin
BusinessOulun työ- ja elinkeinopalvelut asiakas löytää BusinessAsemalta. Siellä työt ja tekijät kohtaavat ympäristössä, jossa on kätevästi tarjolla vaihtoehdot niin oman osaamisen kuin yritystoiminnankin kehittämiseen.
”Olen tyytyväinen, että palvelut on pystytty pitämään koko ajan yllä. Uutta on kehitetty, palvelut ovat jopa laajentuneet ja talousarviossa on pysytty”, kertoo Rautiainen.
BusinessOulun sisäinen toimialapohjainen yhteistyömalli, jossa elinkeinopalvelut ja työllisyyspalvelut kulkevat tiiviisti käsi kädessä, on havaittu toimivaksi. Sopimuskunnissa mallia sovelletaan heidän omassa mittakaavassaan.
”Mallista hyötyy lopulta asiakas, kun toimialatuntemus voidaan valjastaa palvelujen käyttäjien eduksi.”
Suhdanteet eivät ole suosineet
Työllisyystilanne on tällä hetkellä haastava ja yritysten rekrytointitarve vähäistä.
”Entistä vähemmän paikkoja ilmoitetaan julkisesti avoimeen hakuun, vaikka tekemätöntä työtä on edelleen. Syynä tähän on työttömien työnhakijoiden työnhakuvelvollisuus, joka usein saa aikaan hakijavyöryn rekrytointi-ilmoituksiin”, Rautiainen taustoittaa.
”Rekrytoinnin helpottamiseksi olemme kehittäneet esittelyhaun. Siinä kartoitamme yhdessä yrityksen tarpeet ja etsimme sopivia ehdokkaita asiakaskunnastamme. Työnantaja saa ehdokkaista esittelytiedot ja voi kutsua sopivimmat työhaastatteluun. Palvelusta on saatu hyviä kokemuksia.”
Työkyvyttömien pitkäaikaistyöttömien suuri määrä syö myös työllisyyspalvelujen resursseja.
”Työkyvyttömien pitäisi olla työkyvyttömyyseläkkeellä. Ongelma on siinä, että moni heistä ei itse kykene hakeutumaan eläkkeelle, kun hakemukseen täytyy sanoittaa terveystilannetta ja kuvata, miten sairaudet vaikeuttavat työssä selviytymistä”, sanoo Näppä.
Vaikea työllisyystilanne puhuttaa myös poliittisten päättäjien keskuudessa. Alkaneen vuoden Oulun kaupungin talousarviokirjaan onkin tehty merkittäviä kirjauksia työllisyyden edistämisestä.
”Työllisyyden edistäminen on koko kaupungin yhteinen tehtävä. Jokaisen hallintokunnan tulee tarkastella toimintaansa työllisyyden näkökulmasta ja edistää osaltaan mahdollisuuksia työllistymisen edistämiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi harjoittelu- ja työmahdollisuuksien tarjoamista kansainvälisille osaajille ja sellaisten toimintatapojen kehittämistä, jotka tukevat työelämään kiinnittymistä”, summaa Näppä.
Oulun seudun työllisyysalueeseen kuuluvat Oulun lisäksi Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pudasjärvi, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala. Kaikkiaan työllisyysalueita syntyi vuoden takaisessa uudistuksessa 45.