Keilailuliiton toiminnanjohtaja Sami Järvilä kehottaa Emilia Soinia perehtymään muihin lajeihin ennen kuin lyttää niitä julkisuudessa.

Emilia Soini ei ymmärrä, miksi keilaajat saivat apurahaa. Tommi Tapola / Squashliitto

– Vittu mikä vitsi.

Näin totesi Suomen squashtähti Emilia Soini, 30, kun hän jäi ilman opetus- ja kulttuuriministeriön apurahaa, mutta neljälle keilaajalle jaettiin täydet 24 000 euroa.

Soini avautui asiasta keskiviikkona Instagramissa. Hän sanoi kunnioittavansa keilaajia, mutta ei pitänyt sitä huippu-urheiluna.

– Hieno ja vaativa laji, mutta ei urheilulaji, Soini kiteytti.

Keilailuliiton toiminnanjohtajan Sami Järvilän mukaan Soinin kommentit ovat aiheuttaneet vilkasta keskustelua lajipiireissä. Hän pitää avautumista harmillisena.

– Tällainen lajien vastakkainasettelu ei palvele suomalaista urheilua, Järvilä näkee.

Tarkat mittarit

Järvilän mukaan keilailijat ovat saaneet täysin ansaitusti apurahansa.

– Olympiakomitea teki Pariisin olympialaisten jälkeen ison muutoksen huippu-urheilupuolelle, ja uudet apurahakriteerit tuotiin hyvin tarkkaan esiin, Järvilä sanoo.

Miehen mukaan urheilijan pitää kuulua maailman kärkeen omassa lajissaan.

– Siellä on tietyt mittarit. Pitää olla maailman kahdeksan parhaan joukossa. Ja rivien välistä oli luettavissa, että jos saa mitalin, niin silloin apuraha olisi varma.

Suomen keilaajat nappasivat viime vuonna MM-kisoissa peräti kuusi mitalia. Soini on ollut parhaimmillaan maailmanlistalla sijalla 41. Järvilän mielestä naisen avautumisessa paistaakin läpi tietämättömyys apurahakriteereistä.

– Kriteerit ovat olleet varmasti kaikkien lajiliittojen tiedossa, enkä ole itse ainakaan kuullut, että kukaan olisi niistä kitissyt. Siksi en ymmärrä tällaista ulostuloa.

Huippu-urheilua

Monelle saattaa tulla keilailusta mieleen lauantai-ilta, pari kaljaa ja leppoisaa kisailua kaveriporukassa. Kenties myös Soini on ajatellut lajista näin?

Huipputasolla laji on Järvilän mukaan aivan muuta.

– Parhaat keilaajamme ovat varmasti eläneet kuin huippu-urheilijat, Järvilä sanoo.

Huipulle pääseminen on vaatinut miehen mukaan miljoonia heittoja ja kymmeniätuhansia harjoitustunteja, kuten missä tahansa muussakin urheilulajissa.

Suomen parhaat keilaajat viettävät vuoden aikana peräti 70 vuorokautta ulkomailla harjoitus- ja pelileireillä. Heille pidetään myös erilaisia luentoja ravintoasioista.

– Lisäksi meillä on psyykkistä valmennusta ja fysiikkatestit kaksi kertaa vuodessa Kuortaneen urheiluopistolla. Testit on rakennettu samalta pohjalta, jolla McLarenin F1-talli testasi aikoinaan Kuortaneella. Toki niitä on muokattu lajiimme sopivaksi.

Fysiikan pitää olla kunnossa, sillä keilapallo painaa seitsemän kiloa.

– Sitä pitää heitellä muutama päivä, että pääsee esimerkiksi MM-finaaliin. Se tarkoittaa, että parin päivän aikana tulee kannettua tuhansia kiloja.

Keilailu vaatii myös pelisilmää.

– Radanlukutaitoa ja välinetuntemusta pitää olla. Ilman niitä ei huipulla pärjää.

Pieni vinkki

Soinin avautumisen jälkeen Järvilän sähköpostiin kilahti viesti Squashliiton toiminnanjohtajalta Mika Montolta.

– Siinä pyydettiin anteeksi ja kerrottiin, että Squashliitto irtautuu yksittäisen urheilijan kannanotosta. Arvostan sitä, Järvilä kertoo.

Suomessa on tällä hetkellä 4–5 ammattikeilaajaa, joiden selkään Soini iski tikarin. Lajiyhteisö on huomattavasti suurempi, sillä kilpakeilaajia on noin 7 000.

Soinille Järvilä toivoo kipakasta avautumisesta huolimatta pelkkää hyvää jatkoon.

– Hän ei ehkä ihan ymmärtänyt, mitä meidän laji vaatii. Siksi kannattaa jatkossa tutustua vähän paremmin aiheeseen ennen kuin avautuu.