- Joulukuussa avatulla Aino Helsinki -verkkosivustolla markkinoidaan pohjoismaisia vaatteita ja esineitä, mutta todellisuudessa tuotteet tulevat Kiinasta.
- Useat asiakkaat ovat sekoittaneet Aino Helsinki -verkkosivuston Helsingissä toimivaan suomalaiseen Aino-myymälään.
- Aito Aino-yritys on tehnyt rikosilmoituksen poliisille tuotemerkkinsä väärinkäytöstä.
- Viranomaisten mukaan vastaavat tekoälyllä tehdyt verkkokauppahuijaukset ovat yleistyneet.
Helsingin Punavuoressa toimiva muotiliike Aino on joutunut keskelle erikoista verkkokauppahuijausta.
Yritys on saanut joulukuussa yhteydenottoja useilta asiakkailta, jotka ovat luulleet tilanneensa suomalaisen Ainon tuotteita, mutta kokeneet tulleensa huijatuiksi.
Aino Helsinki -nimisellä verkkosivustolla myydään naisten vaatteita, laukkuja ja sisustusesineitä roimalla alennuksella. Harhaanjohtavasta nimestään huolimatta verkkosivustolla ei ole mitään tekemistä oikean Aino-vaatemerkin kanssa, sanoo Ainon toimitusjohtaja Liisa Kotilainen.
– Kuulimme huijaussivustosta joulukuun alussa, kun myymäläämme tuli ihmisiä kyselemään tuotteidensa perään, Kotilainen kertoo.
Liike on tehnyt tuotemerkkinsä väärinkäytöstä rikosilmoituksen.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Teppo Viljanen Helsingin poliisista vahvistaa, että poliisi on käynnistänyt esiselvityksen Aino Helsinki -nimisen yrityksen toiminnasta. Verkkokauppahuijausten selvittäminen on kuitenkin usein vaikeaa.
– Jos rikoksella saatu hyöty on pieni ja toimija toimii ulkomailta käsin, on todennäköistä, että tutkinta keskeytetään.
Designvalaisimet olivat muovia
Yksi huijatuksi tulleista on Kirkkonummella asuva Teuvo Vartiainen, joka törmäsi Aino Helsinki -sivustoon Facebook-mainoksessa. Sivusto tuntui luotettavalta, ja hän tilasi sieltä kaksi lasista kissavalaisinta 80,92 eurolla.
Vartiainen luuli tilanneensa valaisimet Helsingissä toimivalta Aino-designtalolta. Hän alkoi epäillä huijausta, kun sähköpostiin tullut lähetystunnus ilmoitti paketin lähteneen Kiinasta. Paketista paljastuneet valaisimet olivat erilaisia kuin tuotekuvissa.
– Mainoksessa luki, että valaisimet ovat Tiffany-lasia, mutta todellisuudessa nämä ovat muovia. Toisessa lampussa sähköjohdon ympärillä oleva suoja on rikki ja johdon päät näkyvät. Valaisimet ovat mitoiltaan selvästi pienempiä kuin kuvassa, hän kuvailee pettymystä.
Vartiaisen saamat valaisimet muistuttavat vain etäisesti verkkokaupan tuotekuvien vastaavia. Kuvat: Kuvakaappaus Aino Helsinki -sivustolta (vasen), Teuvo Vartiainen (oikea)
Vartiainen otti yhteyttä Aino Helsinki-sivustolla näkyvään sähköpostiin palauttaakseen lamput, mutta sähköpostiosoite ei ollut käytössä. Myöskään Ylen lähettämä sähköposti ei mennyt läpi. Muita yhteystietoja sivustolta ei löydy.
Avaa kuvien katselu
Toisesta valaisimesta näkyivät sähköjohdon päät. Kuva: Teuvo VartiainenPaidassa lukee Made in China
Samanlaisia kokemuksia on turkulaisella Sirkku Nuolemolla. Hän tilasi Aino Helsinki -sivustolta joulukuussa 44,95 euroa maksaneen paidan.
Verkkosivuilla yrityksen kuvaillaan valmistavan pohjoismaista, käsintehtyä naisten muotia. Nuolemon saamassa paidassa lukee kuitenkin Made in China.
Paita ei vastaa muutenkaan tuotekuvausta, vaan on Nuolemon mukaan ”ihan kamala”.
– Kuvassa paita näyttää tyköistuvalta, mutta tämä on alaspäin levenevä teltta. Väri, kuosi ja napit ovat erilaiset. Kuvan paita on V-aukkoinen, mutta saamassani paidassa on pyöreä kaula-aukko. Langanpäät repsottavat, hän kuvailee.
Pankki kehotti Nuolemoa sulkemaan pankkikorttinsa, kun kävi ilmi, että häntä on huijattu.
Kuvassa näkyvät tuotekuvan ja Nuolemon saaman paidan erot. Kuvat: Kuvakaappaus Aino Helsinki -sivustolta (vasen), Lukijan kuva (oikea)Verkkokauppahuijaukset lisääntyvä riesa
Tietoturva-asiantuntija Roni Kokkola liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta sanoo, että Aino Helsinki ei ole yksittäistapaus. Kyse on suoranaisesta ilmiöstä, ja ilmoituksia vastaavista tulee jatkuvasti.
– Tekoälyn avulla toisen nimellä esiintyminen ja sivustojen kopiointi on tosi helppoa. Näitä tulee nyt tosi nopealla tahdilla.
Videolla tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala kertoo, miten huijaussivuston voi tunnistaa.
Video on julkaistu vuonna 2022.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto saa vuosittain noin 500 valitusta liittyen verkkokauppahuijauksiin. Lisäksi viraston yhteydessä toimiva Euroopan kuluttajakeskus saa muutamia kymmeniä yhteydenottoja, jotka koskevat ulkomaisia suoratoimitusverkkokauppoja, jollainen Aino Helsinkikin todennäköisesti on.
Johtava asiantuntija Oskari Stenius sanoo, että yleensä suomen kielellä toimivat suoratoimitusverkkokaupat ovat sijoittuneet Hollantiin tai Iso-Britanniaan. Syytä ei tiedetä.
Myös Aino Helsinki -verkkosivuston jäljet johtavat Hollantiin.
– Vaikuttaa aika todennäköiseltä, että tämä on tekoälyllä luotu. Se herättää kysymyksiä, Stenius arvioi sivustoa.
Steniuksen mukaan tekoälyllä luodut huijaussivustot ovat nykyään hyvin uskottavia. Niiden suomen kieli on usein moitteetonta, joten haksahtaminen on ymmärrettävää.
Sivustoja tarkasti tutkimalla voi kuitenkin usein päätellä, että verkkokaupan toimintaan liittyy epäselvyyttä. Esimerkiksi Aino Helsinki -sivustolla Stenius kiinnitti huomiota yhteen seikkaan.
– Jos yritys ei kerro nimeään tai mihin maahan se on sijoittunut, se voi olla aika vahva merkki siitä, että kyse ei ole luotettavasta toimijasta.
Yhteys viranomaisiin nopeasti
Viime vuosina Suomessa on paljastunut lukuisia verkkokauppahuijauksia, joista Ylekin on kertonut: Naava Turku, Niemi Putiikki, Helmi’s Laukut, Aino & Veikko, Kalevala-Tampere, marimekkosale.top ja Tinbikes.
Traficomin tietoturva-asiantuntija Roni Kokkola toivoo sekä yritysten että kuluttajien ottavan huijausepäilyissä yhteyttä viranomaisiin matalalla kynnyksellä ja tekevän rikosilmoituksen nopeasti.
– Se antaa meille paukut puuttua toimintaan. Jos havaitsemme väärinkäyttöä, pystymme esimerkiksi sulkemaan verkkosivuja ja olemaan yhteydessä ulkomaisiin viranomaisiin.
Euroopan kuluttajakeskuksen johtava asiantuntija Oskari Stenius sanoo, että viranomaiset pystyvät myös auttamaan kuluttajia riitatilanteissa, mikäli asiakas ei saa asiaansa hoidettua yrityksen kanssa.
Tämä ei kuitenkaan koske selkeitä huijaustapauksia, sillä epärehelliset toimijat suostuvat harvemmin neuvottelemaan riita-asioista viranomaisten kanssa.
– Voimme joissain tapauksissa yrittää sovitella asiaa kuluttajan puolesta. Vaikea sanoa, johtaako sovittelu hyvään lopputulokseen, mutta voi kuitenkin yrittää.
Verkkokauppahuijaus vai luotettava verkkokauppa?
Kiinnitä huomiota näihin:
- Kertooko yritys selkeästi sivuillaan nimensä, katuosoitteensa ja puhelinnumeronsa sähköpostiosoitteen lisäksi?
- Muista, ettei verkko-osoite tai yrityksen nimi kerro sitä, missä maassa yritys sijaitsee
- Etsi tietoa myyjästä syöttämällä yrityksen nimi hakukoneeseen – esimerkiksi keskustelupalstoilta voi löytää tietoa muiden ostokokemuksista
- Verkkokaupan sivuilla olevat arvostelut saattavat olla tekaistuja.
Lähde: Kuluttajavirasto
Designtalo Ainon omistaja Liisa Kotilainen on harmissaan, että heidän tuotemerkkinsä on yhdistetty huijaukseen. Yritys on joutunut ostamaan sosiaalisesta mediasta mainostilaa varoittaakseen asiakkaita samannimisestä sivustosta.
– Olemme lohduttautuneet sillä, että tuotteemme täytyy olla todella kiinnostava, vaikka eihän tämä kivaa ole, Kotilainen toteaa.