Kilpa-ajaja|Toni Vilander esiintyi ensimmäistä kertaa uudessa pestissään käsi kipsissä.
Lue tiivistelmä
Entinen kilpa-ajaja Toni Vilander joutui uudenvuodenaattona moottorikelkkaonnettomuuteen Levillä.
Vilanderin oikea käsi leikattiin sairaalassa, kun nivelsiteet ja luut menivät vääriin kohtiin kelkan ja kuskin erkaantuessa.
Kipsiä pidetään kaksi kuukautta, ja täysi toipuminen voi kestää jopa kuusi kuukautta.
Vilander aloitti Autourheilun Kansallisen Keskusliiton puheenjohtajana 1. tammikuuta, ja vamma ei haittaa työtä, sillä hän on vasenkätinen.
”Kuski ja vauhti olivat ok, mutta mutka oli vähän tiukempi”, entinen kilpa-ajaja Toni Vilander vitsaili torstaina oikea käsi tukevassa kipsissä.
Uudenvuodenaattona vitsit olivat vähemmässä, kun Vilander joutui moottorikelkkaonnettomuuteen Levillä.
”Kelkan perä lähti nakkelemaan. Yritin kyllä pitää sarvista kiinni ohjeiden mukaisesti. Sitten vaan laite ja kuski erkanivat”, Vilander kertasi onnettomuutta.
Hänet vietiin onnettomuuden jälkeen sairaalaan, jossa hänen kätensä leikattiin.
”Kirurgi sanoi, että tämä oli keskivaikea operaatio – kahdesta kolmeen tuntiin. Tilasin nukutuksen”, Vilander kertoi ja osoitti kipsattua kättään.
Hän kuvaili saaneensa kipuihinsa sairaalassa ”vähän tiukempia droppeja”.
Onnettomuuden tapahtuessa hänellä oli takanaan jo 100 kilometrin lenkki ja määränpäähän matkaa enää kymmenisen kilometriä.
”Olen ajanut kelkalla 3 000–4 000 kilometriä per kausi ainakin viisi vuotta, eikä ikinä aikaisemmin ole käynyt mitään. Nyt se sitten kävi.”
Vilanderin mukaan kaikki on kuitenkin hyvin, sillä ranteessa ei ollut isoja murtumia. Vammat syntyivät käden ilmeisesti jäätyä puristuksiin onnettomuudessa.
”Siinä menivät nivelsiteet ja luut vähän vääriin kohtiin. Niitä sitten oiottiin uudenvuodenaattona.”
Vilander kertoi päässeensä sairaalasta pois noin 5–6 tunnin jälkeen, koska hänellä oli matkaseuraa. Yksin petikomennus olisi kestänyt tuota pidempään.
Kärsivällisyys asetetaan testiin lähiaikoina.
”Kipsiä pidetään kaksi kuukautta. Sitten otetaan pois piikit, joilla nivelsiteet on rakennettu ja joilla luut ovat paikallaan. Voi mennä jopa kuusi kuukautta ennen kuin tietää, kuinka paljon se ranne kääntyy.”
”Tämä on se tilanne nyt. Mustat ovat kiinnityspintoja, jotta hommat eivät liikkuisi. Ne otetaan kahden kuukauden päästä pois”, Toni Vilander kertoi näyttäessään röntgrenkuvasta otettua valokuvaa ranteestaan. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Toni Vilander pystyy suhtautumaan onnettomuuteensa jo huumorilla. Kuva: Aleksi Jalava / IS
Kirurgi sanoi Vilanderille, että tällä on ”entisen ammattikuljettajan harrastajaranne”.
Vilander kertoi onnettomuudestaan Autourheilun Kansallisen Keskusliiton mediatilaisuuden yhteydessä. Tilaisuus oli hänelle samalla ensimmäinen virallinen esiintyminen AKK:n uutena puheenjohtajana.
Vaikka paketoitu käsi herätti tilaisuudessa huomiota, Vilander ei suurennellut asiaa.
”Kaikki on hyvin siinä mielessä, ettei ole mitään isoja murtumia.”
Entisen kilpa-autoilijan veri vetäisi takaisin esimerkiksi kelkkaurille, mutta kiireelle ei löydy sijaa.
”Nyt on muutaman kuukauden vähän rauhallisempi vaihe. Sitten alkaa kuntoutus. Pitäisi mennä ihan ok.”
Kuva: Aleksi Jalava / IS
Vilander kertoo muistavansa hyvin onnettomuuden yksityiskohdat.
”Ei ollut mitään pelästymistä, vaan sellainen pieni harmitus. Heti tajusin, että kaikki ne suunnitelmat… [menevät uusiksi]. Minun piti olla Urheilugaalaa seuraavana päivänä [16. tammikuuta] Espanjassa ajamassa kartingautolla.”
Myös helmikuulle oli luvassa kivaa. Vilander kavereineen omistaa Inarissa Vesa-Matti Loirin entisen mökin, jonne piti lähteä talvenviettoon.
”Kavereiden kanssa on kelkkasafari sinne ’Loirilaan’. Ehkä siirryn nyt sitten kipinävahdiksi ja saunanlämmittäjäksi.”
Vilander, 45, aloitti AKK:n puheenjohtajana virallisesti 1. tammikuuta eli pian kelkkaonnettomuutensa jälkeen.
Vamma ei haittaa työtä. Vilander on vasenkätinen.
Siinä menivät nivelsiteet ja luut vähän vääriin kohtiin.
Uusi puheenjohtaja myös alleviivaa, ettei hypännyt puheenjohtajaksi kylmiltään.
”Lasku on ollut pehmeä, sillä vaalit olivat lokakuun lopussa. Olin ollut loppuvuodesta paljon toimistolla ja kokouksissa, sekä olen tavannut laji-ihmisiä kentällä.”
Ex-kuski odottaa innolla yhteistyötä.
”Tässä on iso organisaatio ja täällä on valmiit toimintamallit. Tätä tehdään silti yhdessä. Toki tuon oman mausteen ja omat värit, mutta ei tämä ole mikään yhden miehen show.”
Ex-kuski piirteli ilmoille toivetta, miten seuraavat pari vuotta voisivat mennä.
”Unelmana on saada talous kääntymään ja pitää harrastajamäärät samana – tai jopa saada ne nousuun.”
Hän luottaa siihen, että suomalaiset pysyvät moottoriurheilukansana myös tulevaisuudessa.
”Meillä on hienoja nuoria kuskeja ja vanhoja staroja, jotka antavat tukea. Moottoriurheilu on Suomelle tärkeää, jopa osa identiteettiä.”