Kesäloman jälkeen osa päiväkotilapsista hengästyy jo pienestä liikunnasta. Iltalehti haastatteli päiväkotien johtajia ympäri Suomen.
– Sain päiväkodista viestin, että kesän j äljiltä osalla lapsista peruskunto ja kestävyys ovat heikentyneet roimasti, sanoo neljän lapsen äiti, kokki ja ruokavaikuttaja Hanna Himanka.
Päiväkodin viestissä kerrottiin Himangan mukaan, että retkillä jaksaminen on ollut haaste ja pihalla pienikin liikunta hengästyttää kohtuuttomasti.
– Reagoimme saman tien, että apua. Keskustelimme siitä paljon kotona.
Seuraavana päivänä Himanka kävi tapaamassa päiväkodin opettajaa kiittäen häntä aiheen esille nostamisesta.
Päiväkodin opettajalla oli aineistoa siitä, että kun lapset jäävät kesäkuun alussa lomalle ja palaavat elokuussa takaisin, heidän fyysinen kuntonsa voi heikentyä merkittävästi jo tuon lyhyen ajan aikana, Himanka kertoo.
Himanka kehittää työkseen myös kouluruokaa ja lasten hyvinvointi on hänelle tärkeää. Vireko
– Mulle oli ihan yllätys, miten niin lyhyessäkin ajassa voi lapsen kunto romahtaa.
Himanka kertoo, että he liikkuvat kotona paljon lastensa kanssa, mutta silti hänelle tuli olo, että mitä hän voisi itse tehdä paremmin.
”Olen pistänyt merkille”
– Toivon, ettei tämä ole isompi ilmiö, mutta kyllä luulen, että se on, Himanka sanoo.
Kuopion Nappulaportin päiväkodin johtaja Heidi Humalajoki kertoo huomanneensa lasten heikentyneen kunnon kesän jälkeen.
– Itse asiassa olen pistänyt sellaista merkille, Humalajoki sanoo.
Hän kertoo, että etenkin, kun päiväkodissa lähdetään retkille tai pidemmille kävelyille, on lapsia, joista huomaa, että ”liikunta on ollut mahdollisesti loma-aikoina kotona vähäisempää”.
– He eivät jaksa sillä tavalla liikkua.
Humalajoki huomauttaa, että kun lapset ovat loman jälkeen jonkin aikaa olleet päiväkodissa, käyneet siellä retkillä ja harrastaneet liikuntaa, hän on huomannut lasten kunnon paranevan pikku hiljaa.
– Mutta kyllä se on itse asiassa näin, että varsinkin pidempien lomien jälkeen, monella lapsella kunto on saattanut heikentyä.
Humalajoki kertoo, että aiheesta on keskusteltu henkilökunnan kesken, ja ”kyllä hekin ovat saman asian pistäneet merkille”.
Lasten heikentynyt kunto on näkynyt jo pidemmän aikaa.
– Ei tämä viime vuoden tai vuosien juttu ole. Olen huomannut tämän useamman vuoden aikana.
Pitkäaikaisen muutoksen on huomannut myös päiväkodin johtaja Kaisa Rönkkö Espoon Onnenmyyrästä.
Rönkkö on ollut alalla 30 vuotta. Hän kertoo, että lasten kunnon heikentyminen näkyy esimerkiksi pihalla juoksuleikeissä.
– Ryhmässä on mun mielestä enemmän niitä lapsia, jotka eivät jaksa ja hengästyvät nopeammin kuin ennen, Rönkkö sanoo.
Rönkkö ei ole huomannut, että lomien jälkeen lapset olisivat palanneet entistä heikommassa fyysisessä kunnossa.
Useat haastateltavat painottavat, että lapset ovat luontaisesti liikkuvia, mutta he tarvitsevat esimerkkiä ja kannustusta. Kuvituskuva. OUTI JÄRVINEN
Taustalla kiire ja väsymys
Heidi Humalajoki pohtii ilmiön syyksi hektistä arkea ja vanhempien väsymystä.
– Kaikki vanhemmat ei varmastikaan jaksa tai ehdi lasten kanssa vapaa-aikana liikkua.
Ihmiset ylipäätään, niin lapset kuin aikuisetkin, käyttävät enemmän kaikkia kännyköitä ja tabletteja, Humalajoki toteaa.
Myös Hanna Himanka sanoo, että älylaitteet varmasti vievät tilaa liikkeeltä.
– Olisi todella naiivia ajatella, että ne eivät vaikuttaisi. Ihan varmasti vaikuttavat.
Himangan perheessä on päätetty, ettei puhelimia hankita lapsille ennen viidettä tai kuudetta luokkaa.
Humalajoki mainitsee myös, että kaikilla perheillä ei välttämättä ole varaa lasten harrastuksiin.
Forssan Päiväkoti Augustinan johtajan Erja Kaunisharjun mukaan lapset harrastavat paljon, mutta luontainen arkiliikunta voi olla vähentynyt.
– Arkisen liikkumisen tilalle on tullut harrasteliikkuminen, Kaunisharju sanoo.
Päiväkoti Augustinan arjessa väsähtävien lasten määrä ei ole lisääntynyt Kaunisharjun mukaan.
– Toki on myös passivoivia toimia, paikallaan pelaamista ja näitä, mutta ne eivät ole sinänsä herättäneet huolta.
Kaunisharju ei koe, että passiiviset leikit poissulkevat lasten liikkumista.
Kukkia ja kuperkeikkoja
Hanna Himanka kertoo, että lasten hyvinvointia voi tukea yksinkertaisella ja säännöllisellä arkipuuhalla, koska he ovat luontaisesti liikkuvaisia.
– Mitä lapsi tarvitsee? Kävelyä, kuperkeikkoja, hyppimistä, pihapelejä.
Heidän perheessään ”trampoliini on varmaan yksi huikeimmista asioista, mitä voi olla”. Himanka ehdottaa myös seikkailuja ja retkiä.
– Etsitään vaikka kolmea eriväristä kukkaa.
– Tai mennään katsomaan löytyykö mustikoita. Ne mustikathan on sitten ihan bonus, jos niitä löytyy.
Päiväkodin viesti sai Himangan ”aloittamaan keskustelun aiheesta, josta usein vaietaan” sosiaalisessa mediassa. Palaute osoitti, että tämä koskettaa monia, hän kertoo.
Heidi Humalajoen mukaan on mahdollista, että lasten fyysisestä kunnosta puhuminen voi olla tabu.
– Jotkut vanhemmat ehkä odottavat, että varhaiskasvatuksessa ja koulussa tämä liikuntapuoli hoidetaan heidän puolesta, Humalajoki sanoo.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on ohjeistanut vuonna 2016, että lapsen tulisi liikkua vähintään kolme tuntia joka päivä.
– Mutta se kolme tuntia ei ensinnäkään riitä ja toiseksi eihän se voi olla varhaiskasvatuksen vastuulla, Himanka sanoo.
Himangan lasten päiväkodin viestissä luki, että ”päiväkodissa liikutaan entistä enemmän”.
– On hienoa, että päiväkodit tukevat lasten liikettä, joka me kodeissa laitetaan käyntiin, Himanka sanoo.