Vaikka Teemu Peltosen astronauttihaave kariutui lääkärintarkastukseen, tähtiin kurkottaminen ei päättynyt siihen. Nyt fysiikan tohtori työskentelee Euroopan avaruusjärjestön alihankkeissa, ja tuntee olevansa askeleen lähempänä unelmaansa.

Teemu Peltosen, 36, haave astronautin urasta syntyi tyhjyyden tunteesta.

”Olin palanut loppuun ja jäin miettimään, mitä oikeasti haluan elämälläni tehdä”, Peltonen kertoo.

Astronauttihaave oli kytenyt jo pitkään. Peltonen perehtyi astronautteihin ja ymmärsi, että hänessä on jotain samaa.

”Olen koulutukseltani fysiikan tohtori ja olen harrastanut vuosia laskuvarjohyppäämistä, mikä on kurinalainen harrastus. Olen myös aina pitänyt vauhdista, epämukavuusalueelle menemisestä ja itseni ylittämisestä. Silloin tunnen eläväni.”

Sitten ESA avasi viimein astronauttihaun ensimmäistä kertaa 11 vuoteen. Kaverien innostamana Peltonen päätti hakea mukaan.

Vaativa, monivaiheinen prosessi

Hakemuksen jätti noin 23 000 ihmistä. Vain seitsemän prosenttia pääsi seuraavalle kierrokselle. Peltonen ei ollut heidän joukossaan.

”Hakemukseen on liitettävä ilmailulääkärin pilottimedikaali vakuudeksi siitä, että on kelvollinen yksityislentäjäksi. Minun kohdallani loppuun palamiseen liittyvästä masennusjaksosta oli psykiatrin arvion mukaan toipumisesta oli vielä liian lyhyt aika.”

Lue myös: Vaikean eron jälkeen Helmi-Leena Nummela kohtasi baaritiskillä lippispäisen miehen: ”Päätin, että jos vielä tulee neljäs kerta, menen juttelemaan”

Pettymys oli valtava, vaikka Peltonen ymmärtääkin syyn. Pahinta oli, ettei tilanteelle voinut tehdä mitään, ja seuraava haku olisi ehkä vasta 10 vuoden kuluttua.

”Olin osannut varautua, etten pääse astronautiksi, koska se on niin häviävän pieni mahdollisuus. Olisin kuitenkin halunnut päästä näkemään, millaiset testit ovat ja haastamaan itseäni.”

Vaikka Peltosen matka astronautiksi pysähtyi varhain, opetti jo pelkkä astronauttihakemus hänelle paljon.

”Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, mikä on tärkeää ja mitä haluaa tehdä, eikä vain elää samanlaista elämää päivästä toiseen”, Peltonen huomauttaa.

Hakemusvaiheen jälkeen edessä olisi ollut vielä viisi fyysisiä ja psyykkisiä kykyjä testaavaa kierrosta, joista jokaisen jälkeen osa hakijoista karsiutui pois. Lopulta viisi henkilöä valittiin astronautiksi. Lisäksi valittiin kolme projektiastronauttia ja yhdeksän niin sanottua reserviastronauttia, jotka eivät ole ESA:lla työsuhteessa, mutta jotka voidaan kutsua tarvittaessa mukaan eri projekteihin.

Valintaprosessi astronauttikoulutukseen

  • 1. vaihe: Hakemuskirjeen lähettäminen, johon liitetään seulontakysely ja lääkärintodistus.
  • 2. vaihe: paikan päällä Saksan Hampurissa ilmailu- ja avaruuskeskuksessa tehtäviä kognitiivisia, teknisiä, motoristisia ja persoonallisuustestejä.
  • 3. vaihe: Saksan Kölnissä Euroopan astronauttikeskuksessa tehtäviä psykologisia yksilö- ja ryhmätestejä, jotka mittaavat hakijan muistia ja päättelykykyä.
  • 4. vaihe: Kölnissä ja Ranskassa Toulousen avaruuskeskuksessa suoritetut lääketieteelliset testit arvioivat fyysistä ja psyykkistä kuntoa pitkäaikaisissa astronautin tehtävissä. ​​
  • 5. vaihe: paneelikeskustelu, jossa arvioidaan hakijan teknisiä ja käyttäytymiseen liittyviä taitoja sekä tehdään taustatarkastus, eli varmistetaan, että hakija on se joka väittää olevansa.
  • 6. vaihe: viimeisessä vaiheessa ESA:n pääjohtaja pitää haastattelun 24 jäljelle jääneelle hakijalle ESA:n päämajassa Pariisissa.

Valituista puolet on naisia ja puolet miehiä. Yhtään suomalaista ei vieläkään tullut valituksi, vaikka suomalaisia hakijoita oli 308.

”Olen kuullut arveluita, että kyse olisi politiikasta, sillä Suomi ei rahoita ESA:n avaruusohjelmaa”, Peltonen kertoo.

Lue myös Kotiliesi.fi: Mari Perankoski ehti ajatella, ettei suhde Jouni Hynyseen etenisi viestittelyä pidemmälle – näin mies näyttää rakkauttaan nyt

Suomalaisista pisimmälle on päässyt avaruustutkija, eläinlääkäri Sini Merikallio. Hän on hakenut astronautiksi kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla vuonna 2008 Merikallio sijoittui 10 000 hakijan joukosta 200 parhaan joukkoon, ja nyt toisella kerralla 90 parhaan joukkoon.


Teemu Peltonen pitää urheilulajeista, joissa voi haastaa itseään.

© Julija Chichaeva

Yksi ovi sulkeutui, toinen avautui

Fysiikan tohtoriksi valmistumisen ja astronauttihaun jälkeen Peltonen työskenteli hetken IT-yrittäjänä, jonka jälkeen vakityö ja työyhteisö alkoivat houkutella. Liian kilpailullinen yliopistomaailma ei kuitenkaan enää tuntunut omalta.

Vastaan tuli yritys, jossa olisi mahdollista tehdä myös avaruustutkimusta alihankkijana ESA:lle. Nyt Peltonen on ollut yrityksessä töissä kahden vuoden ajan.

”Olen mukana kehittämässä satelliittipohjaista viestintäteknologiaa, jolla laajennetaan nykyisiä 5G-verkkoja myös matalilta kiertoradoilta toimiviin satelliitteihin”, Peltonen selvittää.

Työskentely ESA:n alihankkeissa tuntuu siltä, kuin Peltonen olisi saanut pienen palan unelmaansa toteutumaan.

”Olen käynyt pari kertaa Hollannissa ESA:n avaruuskeskuksessa esittelemässä projektiamme. Minusta tuntuu, että olen saanut vähän niin kuin jalkaa oven väliin ja on jännittävää nähdä, mitä seuraavaksi pääsen tekemään.”

Astronauttihaave elää perheen rinnalla

Vaikka haave astronautiksi tulemisesta on edelleen olemassa, elämään on tullut myös muita asioita. Mullistanein kokemus Peltoselle on ollut isäksi tuleminen. Lapsesta asti hurjapäinen Peltonen on luopunut kaikista riskialtteimmista haaveistaan.

”Olen haaveillut base-hyppäämisestä, mutta haave on pienentynyt lapsen saamisen myötä. Ennemmin haaveilen siitä, että saan nähdä, kuinka lapseni kasvaa ja kehittyy. Toivon joskus tulevaisuudessa pääseväni lentämään varjoliitimellä tandem-lennon hänen kanssaan, sillä hänkin on aikamoinen hurjapää”, Peltonen kertoo.

Astronauttihaavetta Peltonen ei ole haudannut. Hän epäilee ehtivänsä hakea vielä kerran, ennen kuin 50 vuoden ikäraja tulee vastaan.

”Totta kai punnitsen asiaa vielä tarkemmin nyt, kun olen isä. Avaruuslennoilla riskit ovat korkeammat kuin missään muualla. Uskon kuitenkin, että jos antaisin haun mennä ohitseni, se harmittaisi minua myöhemmin. Haluaisin kovasti olla mukana edustamassa ihmiskuntaa avaruudessa”, Teemu Peltonen sanoo.

Sinua voi kiinnostaa myös:


  1. Ihmiset

    Roderick Kabanga oli luopua näyttelemisestä ison tragedian takia − ”Menetin ihmisen, jolle olin koko ajan halunnut esiintyä”


  2. Ihmiset

    Kun Martti J. Kari kuoli, hänen leskensä Niina Kari tunsi elävänsä vain yhdessä paikassa


  3. Ihmiset

    Riku Rantala jää parisuhteen kiistoissa alakynteen vaimon erityistaidon takia