Luonnon­vara­keskus tutkii kaadettujen susien DNA:t, kulmahampaat ja naarassusien kohdut. Jutun kuvamateriaali voi järkyttää osaa yleisöstä.

Erikoistutkija Mia Valtonen pitää susista tehtäviä tutkimuksia tärkeänä. Video: Antro Valo/ Yle

18:53•Päivitetty 19:11

  • Uuden lain nojalla kaadettuja susia on toimitettu Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkittavaksi.
  • Luke selvittää DNA-testeillä, ovatko eläimet susia vai koirasusia. Koirasusi on vieraslaji, joka halutaan poistaa luonnosta.
  • Tutkimus auttaa arvioimaan, miten metsästys vaikuttaa susikantaan ja kohdistuuko se oikein.
  • Suomen sadan suden kiintiöstä oli torstaihin mennessä kaadettu 76 eläintä.

Ensimmäisiä uuden lain nojalla kaadettuja susia on luovutettu tänään torstaina Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuskäyttöön.

Luken erikoistutkija Mia Valtonen kävi noutamassa kolme Kymenlaaksosta kaadettua sutta Miehikkälästä.

Ensimmäisenä susista otettavista DNA-näytteestä tutkitaan, onko kyseessä susi vai koirasusi. Analyysit valmistuvat 23. tammikuuta.

DNA:sta tutkijat voivat myös tunnistaa yksilön ja selvittää, onko sama yksilö tunnistettu aikaisemmin ulostenäytteistä.

– Myöhemmin pystymme tekemään myös analyysit sukulaisuuksista ja selvittämään, mihin laumaan yksilö on kuulunut ja tunnemmeko niiden sukulaisia, erikoistutkija Valtonen sanoo.

Pusseja joissa on näytepulloja, sinisiä kumihanskoja ja ohjepapereita.

Avaa kuvien katselu

Lainsäädäntö edellyttää, että jokaisesta kaadetusta sudesta on toimitettava DNA-näyte Luonnonvarakeskukselle 14 vuorokauden kuluessa. Kuva: Noora Palola / YleHampaat kertovat suden iän

Luonnonvarakeskus toivoo saavansa DNA-näytteiden lisäksi myös vapaaehtoisia ruho- ja hammasnäytteitä. Miehikkälästä tutkijat saivat kokonaisen ruhon.

Luonnonvarakeskuksen riistalaboratoriossa ruhoista irrotetaan kulmahammas. Hammas lähetetään Yhdysvaltoihin, jossa kulmahampaan juuresta määritetään tarkasti yksilön ikä.

Kaksi ihmistä joista toisen kädessä on näytepurkki ja toisella puukko. Edessä on peräkärryn lava, jossa on nyljetty susi.

Avaa kuvien katselu

Miehikkälän riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäsen ja sudenmetsästyksen johtaja Jan Ylhäinen luovutti eläimet Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mia Valtoselle tutkimuskäyttöön. Kuva: Noora Palola / Yle

Naarailta Luonnonvarakeskus tutkii kohdun. Sen perusteella voidaan määrittää, onko kyseessä lauman lisääntyvä naaras.

– Tutkimme, onko yksilö sukukypsä ja onko se lisääntynyt edellisvuonna, erikoistutkija Mia Valtonen selventää.

Metsästyksen vaikutukset paljastuvat

Koirasusialueilla tutkimusten pääasiallinen tarkoitus on saada selville, onko koirasusia saatu vähennettyä, kuten on ollut tarkoitus.

Koirasusia on tunnistettu ulostenäytteiden perusteella Kaakkois-Suomessa sekä Pohjanmaan, Satakunnan ja Pohjois-Hämeen rajalla Peurainnevan kiintiöalueella, Pohjanmaalla Kaskinen-Närpiön alueella ja Uudellamaalla Kytäjän kiintiöalueella. Koirasusi on lainsäädännön näkökulmasta vieraslaji, joka tulisi poistaa luonnosta.

Koko maasta Luonnonvarakeskuksen tarkoitus on selvittää, miten metsästys vaikuttaa Suomen susikantaan: kohdistuuko se niihin yksilöihin ja laumoihin, mihin se on suunniteltu. Tietojen perusteella voidaan myös ennustaa susikannan kehitystä tulevaisuudessa.

Kaakkois-Suomessa kymmenen suden kiintiöstä on käytetty seitsemän. Jos pyydetty eläin osoittautuu DNA-tutkimuksissa koirasudeksi, se poistetaan saalistiedoista ja riistakeskus antaa uuden määräyksen metsästyksen jatkumisesta.

Torstai-iltapäivään mennessä Suomessa on kaadettu 76 sutta sadan eläimen kiintiöstä.