Tuoreet Eurostatin marraskuun luvut kertovat karua kieltä: Suomi on ohittanut työttömyydessä jopa Espanjan – jossa työttömyys on ollut perinteisesti todella korkealla – ja noussut EU:n työttömyystilastojen kärkeen.
Vaikka ero Suomen ja Espanjan välillä on pieni, symbolinen kärkipaikka kertoo syvemmästä ongelmasta. Euroopan työllisyystilanne on yleisesti ottaen yllättävänkin hyvä heikkoon talouskasvuun nähden – paitsi Suomessa.
Talouden käynnistymiseen on kaava
Talouskriiseistä toipumiseen on olemassa perinteinen kaava. Ensimmäinen ehto on se, että maailmankaupan täytyy käynnistyä.
– Jos puhutaan 90-luvun lamasta, IT-kuplasta tai finanssikriisistä, niistä on lähdetty oppikirjamaisesti sitä kautta, että ensin maailmankauppa on alkanut elpyä ja sitten Suomen vienti, selittää Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo.
Ensimmäinen ehto maailmankaupan elpymisestä on jo täyttynyt Kiinan ja Yhdysvaltain markkinoiden johdolla. Suomen vientiluvuissakin on positiivista värinää.
Maailmankaupan elpymisen jälkeen talouden rattaat alkavat pyöriä vaiheittain: viennin käynnistymisen jälkeen yritykset alkavat investoida tuotantoonsa ja rakentaa esimerkiksi tuotantolaitoksia. Paljon suomalaisia työllistävä rakennusteollisuus saa tilauksia ja työllisyys paranee koko taloudessa. Investoinnit synnyttävät uusia investointeja ja talous alkaa kasvaa.
Myös kuluttajien luottamus alkaa vahvistua ja kulutus käynnistyy pikkuhiljaa. Asunnot alkavat käydä kaupaksi ja asuntorakentaminen elpyy.
Tämä kaava on toiminut Suomen kaltaisessa pienessä avotaloudessa vuosikymmeniä. Pari-kolmekymmentä vuotta sitten Suomesta vietiin tavaroita ja investointihyödykkeitä. Nykyisin kauppias lähettää maailmalle yhä useammin palveluita paperikoneiden sijaan.
Edelleen vientivetoinen kasvu luo pohjan kestävälle talouden elpymiselle ja työllisyyden paranemiselle.
Kaavaan on poikkeus
Viimeisimmät kriisit ovat kuitenkin rikkoneet perinteistä kaavaa. Eurokriisin ja koronakriisin jälkeen talous käynnistyi epätavallisella tavalla.
Molempien kriisien jälkeen toipuminen tapahtui poikkeuksellisesti rakennusteollisuuden vetämänä. Eurokriisin jälkeen matala korkotaso ja lopulta nollakorot herättivät sekä kuluttajien kulutuksen että rakentamisen.
Rakennusteollisuuden Vihmon mukaan koronakriisin jälkeen puolestaan kotitalouksien kysyntä ja massiivinen koronaelvytys vauhdittivat asuntorakentamista globaalisti.
– Koronakriisistä lähdettiin erikoisella tyylillä, kun kotitalouksien kysyntä ja koronaelvytys vauhdittivat rakentamista koko maailmassa.
Nämä poikkeukselliset elpymismallit loivat talouskasvua, mutta eivät välttämättä kestävällä tavalla. Korot nousivat ja elvytys loppui. Talous on jälleen vaikeuksissa – erityisesti Suomessa.
Suomen työttömyydessä on erityispiirteitä
Laboren ennustepäällikkö Juho Koistinen tunnistaa kolme keskeistä syytä Suomen korkeaan työttömyyteen, jotka erottavat meidät muusta Euroopasta.
Ensimmäinen on rakennusalan syvä lama.
– Rakennusinvestoinnit ovat matalimmalla tasolla, mitä Tilastokeskuksen tilastoista saa ulos. Asuinrakennusinvestoinnit ovat jäässä, ja koska ala on hyvin työvoimavaltainen, se vaikuttaa työttömyyden kasvuun isosti, Koistinen sanoo.
Toinen merkittävä tekijä ovat julkisen sektorin leikkaukset. Hyvinvointialueilla ja muilla hallinnon tasoilla on toteutettu mittavia irtisanomisia, mikä on siirtänyt ihmisiä suoraan työllisyydestä työttömyystilastoihin.
Kolmas tekijä on ulkomaisen työvoiman määrän kasvu. Viime vuosina Suomeen on tullut merkittävästi lisää ulkomaista työvoimaa, mukaan lukien ukrainalaisia pakolaisia. Heikossa suhdannetilanteessa nämä usein vähemmän koulutetut ja heikommalla kielitaidolla varustetut työntekijät jäävät helpommin työmarkkinoiden ulkopuolelle.
– Nämä kolme keskeistä kansallista tekijää selittävät, miksi Suomen työttömyys on nyt Euroopan korkein, tiivistää Koistinen.
Euroopassa on parempi työllisyyskehitys
Suomen tilanne näyttää erikoiselta eurooppalaisessa vertailussa. Vaikka talouskasvu on ollut hidasta kaikkialla Euroopassa, työllisyystilanne on pysynyt muualla yllättävän hyvänä.
Esimerkiksi Saksassa työttömyys on pysynyt noin neljässä prosentissa huolimatta siitä, että maan talouskasvu on ollut negatiivista jo parin vuoden ajan. Myös Etelä-Euroopan maat, erityisesti Espanja, ovat onnistuneet kääntämään työttömyyden laskuun.
Koistisen mukaan erityisesti Etelä-Euroopan maiden menestykseen vaikuttaa talouden toimialarakenne. Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa palvelusektori ja etenkin matkailuala ovat merkittäviä työllistäjiä. Kun nämä alat ovat kasvaneet voimakkaasti korona-pandemian jälkeen, se on heijastunut nopeasti työllisyyslukuihin.
Suomen talouden rakenne on erilainen, ja meillä palvelusektorin kasvu ei ole riittänyt kompensoimaan teollisuuden ja rakentamisen heikkoa tilannetta.
Vienti on avain talouden käynnistymiseen
Miten Suomen talous sitten saadaan käyntiin? Molemmat asiantuntijat palaavat vientiin. Se on avainasemassa.
– Tuskinpa tullaan lähtemään niin, että rakennusteollisuus lähtee ekana. Kyllä minä veikkaan, että me lähdetään tästä vientiteollisuusvetoisesti kasvuun, arvioi Vihmo.
Koistinen vahvistaa näkemyksen. Kestävä ja vakaa kasvu edellyttää, että suomalaiset tuotteet ja palvelut menevät kaupaksi ulkomailla. Pelkkä kotimainen kysyntä ei riitä nostamaan taloutta pysyvään kasvuun.
Menestyvät vientiyritykset luovat kerrannaisvaikutuksia koko talouteen. Kun vientiyrityksillä menee hyvin, ne investoivat ja luovat ympärilleen ekosysteemin, joka työllistää ihmisiä myös muilla sektoreilla.
Viennin kasvun edellytykset ovat kuitenkin hiljalleen parantumassa. Ruotsissa taloustilanne on jo kohentunut, ja Saksassa odotetaan julkisten investointien ja finanssipolitiikan muutoksen tuovan lisäkysyntää suomalaiselle teollisuudelle.
Tahmea tie takaisin
Suomen tie työttömyystilastojen kärjestä takaisin työllisyyden mallimaaksi on todennäköisesti pitkä ja tahmea. Talouden käynnistyminen vaatii kärsivällisyyttä.
Vaikka eurokriisin ja koronakriisin jälkeiset poikkeukselliset tavat elpyä toivat hetkellisen helpotuksen, ne eivät luoneet kestävää kasvupohjaa. Nyt tarvitaan maailmankauppa, sitten vienti, investoinnit ja työllisyys seuraa sitten niitä.
Suomen talous voi käynnistyä jälleen, mutta se vaatii suomalaisten vientiyritysten kilpailukyvyn vahvistumista ja ennen kaikkea nykyistä parempia sekä halutumpia tuotteita.
Vasta sitten voimme odottaa työttömyyden kääntyvän pysyvään laskuun.