Grönlannin ostaminen vaatisi valtavan summan ja voisi pysähtyä Yhdysvaltain kongressiin.

Punainen talo rannalla, kuu paistaa, on pimeää Aasiaatin kaupungissa Grönlannissa.

Avaa kuvien katselu

Aasiaatin kaupunki Grönlannissa. Kuva: Zhang Quanwei / AOP

19:37•Päivitetty 20:14

  • Yhdysvaltain presidentti Donald Trump haluaa Grönlannin Yhdysvalloille sen strategisen sijainnin ja luonnonvarojen vuoksi.
  • Aie hämmentää Tanskaa, koska Yhdysvalloilla on jo vanha sopimus, joka antaa sille laajat sotilaalliset oikeudet saarella.
  • Grönlannin hallitus on ilmoittanut, että saari ei ole myynnissä.

Tanskassa herättää suurta hämmenystä, miksi Yhdysvaltain pitäisi saada haltuunsa koko Grönlanti.

Yhdysvaltain ja Tanskan välillä on ollut jo vuodesta 1951 lähtien sopimus Grönlannissa tehtävästä sotilaallisesta yhteistyöstä.

Sopimus uudistettiin 2004, jolloin paikallisille asukkaille annettiin sananvalta siihen, miten Yhdysvallat voi toimia Grönlannissa.

Sopimus on erittäin kattava, kertoo esimerkiksi The New York Times -lehti.

Yhdysvallat voi luoda valvonta- ja torjuntajärjestelmän niin Venäjän ohjuksille kuin sukellusveneillekin yhteistyössä Tanskan ja Grönlannin kanssa.

Yhdysvalloilla on oikeus perustaa ja ylläpitää sotilastukikohtia, lentokenttiä ja satamia ja pitää niissä henkilöstöä.

– Yhdysvalloilla on koko lailla vapaat kädet tehdä Grönlannissa mitä tahtoo, sanoo Tanskan ulkopoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Mikkel Runge Olesen The New York Timesille.

Saman toteaa lehdelle tanskalainen puolustusanalyytikko Peter Ernstved Rasmussen. Jos Yhdysvallat esittäisi Tanskalle minkä tahansa järkevän ehdotuksen, vastaus olisi aina ”kyllä”, hän sanoo.

Tällä hetkellä Yhdysvalloilla on Grönlannissa Pituffikin avaruustukikohta (entinen Thulen lentotukikohta), jonne on sijoitettu ohjusten valvontaan ja torjuntaan tarkoitettuja laitteita ja noin 150 sotilasta.

Pohjoisen pallonpuoliskon kartta, jossa on merkitty Pohjoisnapa sekä seuraavat maat ja alueet: Kanada, USA, Venäjä, Grönlanti (Tanska), ja Suomi.

Avaa kuvien katselu

Pohjoinen pallonpuolisko. Kuva: Maija Hurme / Yle / MapcreatorGrönlannin mineraalit ovat jo kaupan

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on esittänyt useita perusteita sille, miksi hän haluaa liittää Grönlannin Yhdysvaltoihin. Yksi perusteista ovat Grönlannin luonnonvarat, joita sekä Venäjä että Kiina Trumpin mukaan havittelevat.

Grönlannissa tiedetään olevan arvometalleja ja uuden teknologian tarvitsemia harvinaisia maametalleja sekä huomattavia öljy- ja kaasuvarantoja. Kun napa-alueen ilmasto lämpenee ja ikijää väistyy, rikkaudet tulevat helpommin hyödynnettäviksi.

Grönlantilaiset ovat jatkuvasti ilmoittaneet, että he ovat valmiit käymään kauppaa, kuka saa saaren luonnonrikkaudet hyödynnettävikseen. Tätä varten Grönlantia ei tarvitse vallata.

Toinen tärkeä peruste on Grönlannin strategisesti tärkeä sijainti. Yhdysvallat haluaa tarkkailla Venäjän sukellusveneiden liikkeitä, ja ddinaseilla varustettujen sukellusveneiden reitti Atlantille kulkisi väistämättä Grönlannin itä- tai länsipuolitse.

Ydinsodan sattuessa Grönlanti olisi myös juuri Venäjän mantereelta Yhdysvaltoihin ampumien ohjusten matkan varrella. Venäjän ohjukset saavuttaisivat Yhdysvallat arvioiden mukaan vain puolessa tunnissa.

Yhdysvalloille olisi siis tärkeää saada Grönlantiin niin valvontatutkia kuin ohjuksentorjuntajärjestelmiäkin. Trump on puhunut suuresta ”Golden Dome” -puolustusjärjestelmästä, joka pitäisi osittain sijoittaa Grönlantiin.

Onnistuisiko kauppa edes?

Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio on vakuuttanut, ettei Yhdysvallat ole aikeissa hyökätä Grönlantiin. Rubio kertoi maansa kongressille, että Grönlanti ostettaisiin.

Tästä seuraa luonnollisesti kysymys, kuinka paljon Grönlannista maksettaisiin. Uutiskanava CNN:n mukaan kysymys olisi joka tapauksessa sadoista miljardeista dollareista.

Grönlanti ei ole myynnissä, on todennut Grönlannin pääministeri Jens-Fredrik Nielsen.

Jos näin kuitenkin olisi, pitäisi Yhdysvaltain kongressin löytää jostain valtava summa rahaa ja päästä enemmistöpäätökseen rahojen käyttämisestä vahvoja ristiriitoja herättävään hankkeeseen.

CNN muistuttaa, että Yhdysvaltain päättäjillä on suuria vaikeuksia löytää rahoitusta kotoisampiinkin ongelmiin, kuten terveydenhuoltoon ja asuntopulaan.

Tämän lisäksi Grönlannin siirtyminen Yhdysvaltain haltuun tulisi hyväksyä Yhdysvaltain kongressissa sekä EU:n hallintoelimissä.