Liminkalaistaustainen Henrik Ahvenjärvi on aina ollut utelias ja tiedonhaluinen. Hän viihtyi nuorena faktojen parissa ja halusi dokumentoida asioita.
Ahvenjärvi muun muassa videoi isovanhempiensa tarinoita, jotta ne jäisivät jälkipolvien katsottavaksi ja kuunneltavaksi. Hän osallistui yläasteella ja sittemmin myös lukiossa valtakunnalliseen historiakilpailuun. Jälkimmäisen hän voittikin.
Tammikuun lopussa Henrik Ahvenjärvi väittelee lääketieteen tohtoriksi Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Väitöskirjan nimi on Taudin kulkuun vaikuttavien lääkkeiden valintaan ja keskeyttämiseen liittyvät tekijät aaltomaisessa MS-taudissa. Yhteyksiä kliinisiin tekijöihin, uupumukseen ja elämänlaatuun.
– Historiassa kerrotaan tarinoita, ja sama asia viehättää minua myös tutkimustyössä: siinäkin on oltava looginen tarina, jossa yksittäiset tietopisteet voidaan yhdistää punaisella langalla narratiiviksi, Ahvenjärvi kuvailee.
Tutkijaa kiinnostaa ihminen ja hänen neurologiansa kaikessa monimutkaisuudessaan.
– Sillä se, mitä me olemme, pohjautuu aivoihin. Ne sairaudet, jotka vaikuttavat aivojen ja hermojen toimintaan, muuttavat myös ihmisenä olemista.
Tutkimusalansa pariin Ahvenjärveä innosti myös brittiläisen neurologin Oliver Sacksin kirja Mies joka luuli vaimoaan hatuksi. Kirjassa Sacks kuvaa monia kiinnostavia neurologisia tapauksia, joita hän vertaa vieraassa maassa matkustaviin ihmisiin: he kertovat asioista, joista ei muuten olisi mitään tietoa tai käsitystä.
– Kirjassa kerrotaan esimerkiksi aivoinfarktin kokeneesta potilaasta, joka jättää aina ruokalautasestaan toisen puolen syömättä – ei siksi, ettei hän näe sitä, vaan koska sitä ei ole hänelle olemassa. Neurologisissa sairauksissa ihminen voi muuttua perustavalla tavalla, ja se on mielenkiintoista.
Ahvenjärvelle oli selvää, että hän jatkaisi lääketieteen opintojaan väitöskirjaan saakka paitsi mielenkiinnosta, myös siksi, että se on käytännössä edellytys viran saamiselle yliopistosairaalasta.
Ahvenjärven väitöskirjatutkimuksen aineiston muodostavat noin 400 Oulun yliopistollisen sairaalan MS-tautia sairastavan henkilön potilaskertomukset sekä joitakin potilaskertomuksia Kuopion ja Mikkelin yliopistollisista sairaaloista. Lisäksi aineistona oli noin 2 500 potilaan rekisteritiedot Suomen MS-rekisteristä. Aineisto ajoittuu vuosille 1986–2022.
MS-taudin lisäksi on kartoitettava myös potilaan mahdolliset muut sairaudet ja varmistettava, että niitä hoidetaan asianmukaisesti.
Neliosaisen väitöskirjansa tärkeimmät kohdat Ahvenjärvi kiteyttää kolmeen pointtiin.
– Viimeisen kymmenen vuoden aikana MS-taudin lääkehoito on mullistunut valtavasti. Nykyään hoito aloitetaan diagnoosin jälkeen yhä useammin korkeatehoisilla lääkkeillä. Aiemmin oli yleisempää, että sairauden hoito aloitettiin keskitehoisilla lääkkeillä, joita sitten tehostettiin taudin aktiivisuuden lisääntyessä. Joskus sekin voi olla perusteltua.
Nykykäytännöllä pyritään varmistamaan se, ettei autoimmuunisairaus vaurioita hermosolujen myeliinivaippaa sairauden alkuvaiheessakaan.
Toinen Ahvenjärven aineiston perusteella tekemä johtopäätös on, että MS-taudin lisäksi on kartoitettava myös potilaan mahdolliset muut sairaudet ja varmistettava, että niitä hoidetaan asianmukaisesti.
– MS-tauti ja esimerkiksi psykiatrinen sairaus yhdessä vaikuttivat potilaisiin niin, että lääkitys lopetetaan herkemmin kahden ensimmäisen vuoden aikana. Jos potilas ei saa riittävästi tukea ahdistukseensa tai masennukseensa, sietokyky MS-taudin lääkkeiden sivuvaikutuksille voi olla huonompi.
FAKTA
Henrik Ahvenjärvi
Syntynyt Kokkolassa. Perhe muutti Tupokseen vuonna 2000, kun Ahvenjärvi oli viisivuotias.
Kävi koulut Limingassa ja valmistui ylioppilaaksi Limingan lukiosta vuonna 2013.
Lähti asepalveluksen jälkeen opiskelemaan lääketiedettä Oulun yliopistoon. Valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 2021.
Työskentelee tällä hetkellä yleislääkärinä yksityisellä lääkäriasemalla Joensuussa.
Perhe: kihlattu, sisarukset ja Tupoksessa asuvat vanhemmat.
Harrastukset: kirjat, podcastit, kuntosali, lenkkeily, hiihto.
Motto: Tiedän vain sen, etten tiedä mitään.
Väitöstilaisuus on 30.1. klo 12 Oulussa osoitteessa Aapistie 5A, Leena Palotie -sali.
Ahvenjärven havaintojen mukaan peräti 75 prosentilla hänen kokoamansa aineiston MS-potilaista oli elämän laatua heikentäviä uupumusoireita.
– Nämä kulkevat usein käsi kädessä, ja se täytyy ottaa hoidossa huomioon.
Väitöskirjatutkija päätyi hoitosuositukseen: MS-taudin lääkehoitoa aloitettaessa on äärimmäisen tärkeää, että potilaalle kerrotaan lääkkeiden haittavaikutuksista ja myös siitä, miten tärkeää lääkkeiden ottaminen on.
– Vain otettu lääke auttaa.
Ahvenjärvi työskentelee tällä hetkellä Joensuussa yleislääkärinä, mutta ensi syksynä hän suunnittelee palavaansa takaisin Ouluun neurologian erikoistumisopintoihin.
Työn ohessa puurretun väitöskirjan valmistuminen on miehelle helpotus.
– Opin prosessin aikana paljon paitsi MS-taudista, myös tieteen tekemisestä ja tieteellisestä ajattelusta: miten kysyä oikeita, kohdennettuja kysymyksiä. Oivalsin myös sen, miten vähän MS-taudista lopulta tiedetään. Sitä mukaa heräsi myös uusia kysymyksiä.
Ahvenjärvi uskookin, ettei tutkimustyö jää tähän.
– Ensiksi pidän vähän taukoa, mutta sen jälkeen voisin ryhtyä tutkimaan jotain muutakin kiinnostavaa aihetta neurologian saralta. Hienoa olisi, jos aihe löytyisi kliinisen työn kautta.
MS-taudin lääkehoito on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Kuva: LK/M.Seppänen-Helin
MS-taudin mekanismi tiedetään mutta aiheuttajaa ei
Heli Rintala
Liminka
MS-tauti eli multippeliskleroosi on autoimmuunisairaus, jossa ihmisen elimistön valkosolut alkavat tuhota hermoratoja ja niitä ympäröivää myeliinivaippaa.
Tauti on hyvin monimuotoinen. Osalla potilaista tauti on vähäoireinen eikä juuri vaikuta normaalielämää. Yleisin muoto on aaltomaisesti etenevä MS-tauti, jossa oireet välillä pahenevat.
MS-taudin ensioire voi olla esimerkiksi näköhermon tulehdus, jossa näkökenttään ilmestyy harsopilvi. Alussa voi ilmetä myös vähitellen eteneviä motorisia halvausoireita. Lisäksi voi esiintyä huimausta, katseen kohdistamisen vaikeutta tai kahtena näkemistä, puheen puuroutumista, kasvojen tunnottomuutta, raajojen lihasheikkoutta, sekä suolen ja virtsarakon toimintahäiriöitä.
Sairaus kehittyy nuorena, 20-40 -vuotiaana. Kaksi kolmasosa sairastuneista on naisia. Suomessa MS-taudin yleisyys on maailman korkeimpia.
Sairauden mekanismi tunnetaan, mutta syitä ei. Altistavat tekijät kuitenkin tiedetään. MS-tauti näyttäisi liittyvän maantieteelliseen sijaintiin: se yleistyy liikuttaessa päiväntasaajalta etelään tai pohjoiseen.
– Selitys on auringonvalossa ja D-vitamiinin saannissa. Riski sairastua MS-tautiin kasvaa, jos ei ole varsinkaan lapsena altistunut auringon valolle. Vähäisen D-vitamiinin lisäksi toinen altistava tekijä on Epstein-Barr -viruksen aiheuttama infektio, kertoo väitöskirjatutkija Henrik Ahvenjärvi.
Herpesvirusten ryhmään kuuluvaan Epstein-Barr -virus aiheuttaa mononukleoosia eli tutummin pusutautia. Myös tupakointi lisää sairastumisalttiutta, ja geeneilläkin on osuutensa sairauden puhkeamisessa.
Vaikka MS-tautia ei voidakaan parantaa, Ahvenjärvi lohduttaa uusien lääkkeiden olevan tehokkaita lievittämään monen potilaan oireita ja hidastamaan sairauden etenemistä. Ne ovat myös hyvin siedettyjä.
Lähde: https://www.aivosaatio.fi